Löylyn hellimät

Ensimmäisenä huomaan tuoksun. Se tulee vastaan jo parkkipaikalla, ja syvenee kun astelen keskelle erikokoisia, vanhoja rakennuksia. Savun tuoksu on hurmaava, se kertoo heti tulijalle, että nyt ollaan suomalaisuuden ja saunomisen ytimessä.

On kesäkuinen lauantaialkuilta, mutta Saunakylässä käy jo melkoinen kuhina. Perimmäisestä saunasta, Kaijanmäestä, löytyy jämsänkoskelainen Marko Jakara sekä jämsäläinen Inga Nieminen. Inga on ensimmäistä kertaa lämmityspuuhissa ja pyyhkii tyytyväisenä nokea poskestaan.

– Hikistä puuhaa, ja todella mielenkiintoista! Olen yhdeltä koulutukseltani arkeologi ja perinnerakentaminen kiinnostaa kovasti, sekä saunat rakennuksina sekä tietenkin myös saunominen. Hyvässä opissa olen täällä ollut, Inga kiittelee.

Inga on tullut paikalle aamuyhdeksältä, jolloin pienempien saunojen lämmittäminen tavallisesti aloitetaan. Isojen kohdalla homma käynnistyy jo seitsemältä, Marko kertoo olleensa paikalla puoli seitsemän. Lämmittäjillä, jotka ovat kaikki vapaaehtoisia, on siis takanaan jo pitkä päivä siinä vaiheessa, kun kaikki kymmenkunta savusaunaa avautuvat kello neljä.

Marko on ollut lähes vuoden ajan mukana Suomen Saunakulttuuri ry:n pyörittämän, Jämsän Juokslahdella sijaitsevan, Saunakylän toiminnassa.

– Viihdyn erinomaisesti, mukavaa kun saa olla luonnossa. Kaikki päivät ovat täällä erilaisia, kuten ovat kaikki saunatkin.

Toisin kuin voisi kuvitella, kaikki aktiivit eivät suinkaan ole itse kovia saunojia. Marko ei ole intohimoinen saunoja, sen sijaan Inga kertoo nauttivansa saunomisesta suuresti.

– Olen kaikkiruokainen, kaikenlaiset saunat ja löylyt kiinnostavat. Mutta olen kyllä kovien löylyjen ystävä, tykkään heittää löylyä itse.

Paikka rauhoittumiseen

Saunat alkavat olla valmiina ja ensimmäiset innokkaat livahtavat saunojen hämärään. Kesäilta on lempeä ja kaunis, moni uskaltautuu myös uimaan. Iloinen puheensorina kuuluu kylän pinnassa, kun hyväntuuliset ihmiset kulkevat saunoista toiseen. Kenelläkään ei ole kiire, tuntuu siltä kuin aika olisi pysähtynyt.

Mustosen saunan, joka on peräisin vuodelta 1905, edustalla vilvoittelee perhe Haavistosta.

– Alun perin me äidin kanssa innostuttiin tästä viime kesänä, hommattiin heti kausikortit. Saunomme muutenkin mielellämme, ja heti ekalla käynnillä tuli tunne, että tämä on meidän juttu, Kirsi Virtanen kertoo.

Äiti, Anja Neuvonen, nyökyttelee vieressä ja lisää, että Saunakylään tullaan aina kun vain mahdollista. Kyseessä on perheen yhteinen juttu, se on tapa rauhoittua viikon riennoista. Lauteilla voi olla rauhassa pidemmänkin ajan, ja saunat saavat kiitosta pehmeistä löylyistä. Jere Huttunen on ensimmäistä kertaa Saunakylässä, ja vaikka ehditty on käydä vasta kahdessa saunassa, on kokemus ollut kaikin puolin mukava.

– Tämä on monessakin mielessä todella hieno paikka. Ja täällä on helppoa alkaa juttelemaan vieraidenkin ihmisten kanssa, monenlaisia keskusteluja ollaan käyty, Anja sanoo.

12-vuotias Mikael Virtanen kommentoi, että kivaa on ollut.

– Parasta on savun haju. Niin ja se että on erilaisia saunoja, niissä on erilainen tunnelma. Mun suosikki on ehkä toi iso, Virpiö, kun siellä on parvi, jonne voi kiivetä.

Kokemisen arvoinen Saunakylä

Rannassa käy vilske ja uimalelut ovat kovassa käytössä. Järvessä viihtyvät myös pikkuserkukset Lotta Mäkinen, 17 ja Pihla Isopahkala, 12. Nuoret ovat liikkeellä kuuden hengen porukalla. Lotta on Järvenpäästä ja Pihla puolestaan Nokialta, mutta kummallekin Jämsä on ennestään tuttu paikka.

– Meillä on mökki Himoksella, joten ollaan oltu paljon Jämsässä. Mutta tämä on ensimmäinen kerta Saunakylässä, tosi mukava paikka, Pihla kertoo. Kumpikin tykkää saunomisesta muutenkin, kunhan ei vain ole liian kuumaa.

– Kyllä mä uskon että me tullaan tänne uudestaankin, olisi kiva tulla joskus niin että järvivesi olisi vielä lämpimämpää kuin nyt, vaikka kyllä siellä nytkin pystyi hyvin uimaan, nuoret tuumivat.

Koko seurue on tyytyväinen saunakyläkokemukseen, joka sai alkunsa Kimmo Mäkisen ehdotuksesta.

– Tiesin toki tämän paikan ennestään, kuulun mm. Keski-Uudenmaan Saunaseura Kuumaan, ja itse asiassa pariin muuhunkin saunayhteisöön, kuten ministeriöiden saunaporukkaan. Ja nyt sitten ajattelin, että onhan tämä Saunakylä vihdoin koettava, ja kyllä todella kannatti, aivan mahtava paikka!

Todelliseksi sauna-aktiiviksi osoittautuva Kimmo kertoo, että parasta saunomisessa on ihmiset, heidän kohtaamisensa.

– Sauna on tasa-arvoinen paikka, ei titteleitä tai mitään arvoasetelmia. Onhan se tosi hienoa ja ainutlaatuista, Kimmo sanoo ja suuntaa kohti seuraavaa saunaa.

Ensimmäistä kertaa Saunakylässä käymässä ovat myös unkarilaiset Andrea Semjén ja Zsolt Kisistók. Testattu on kahdeksan saunaa.

– Upea paikka! Mukavan rauhallista, ei ruuhkaa tai jonottelua. Kivoja ihmisiä, oli yllätys huomata, että täällä jutellaan saunassa, kun taas Unkarissa lauteilla ollaan hiljaa. Kaikki järjestelyt toimivat erinomaisesti, vettä on tarjolla joka puolella ja laudeliinoja saatavilla, Andrea kiittelee.

Pariskunta on ensimmäistä kertaa käymässä Suomessa.

– Olemme majoittuneet tänne lähistölle. Kaunista seutua ja paljon nähtävää, olemme viihtyneet todella hyvin.

Tavallinen lauantai Saunakylässä alkaa olla tältä erää ohi ja tyytyväisyyttään hyrisevät ihmiset valuvat kohti parkkipaikkaa. Olen kuullut illan aikana useita ”onpas mukavaa, kyllä kannatti tulla” -kommenttia, ja leppoisa tunnelma näkyy ihmisistä. Moni kuuluu myös suunnittelevan juhannusaaton saunavuorolle osallistumista.

Saunakylä hiljenee, mutta ei täysin, sillä talkooväki käy siivouspuuhiin, ja saattaa joku vielä kivuta lauteillekin viimeisiin löylynhenkäyksiin.

Saunakylässä voi saunoa perinteiseen tapaan historiallisissa savusaunoissa yleisissä saunavuoroissa joka lauantai kesäkuusta syyskuuhun kello 16–20.

Kaudella 2024 saunamaksu on 15 euroa ja vuosijäsenyys 30 euroa, jolla saunot koko kesän.

Pataniemi 420, Juokslahti Jämsä
puh. 040 5507097
suomen.saunakulttuuri@gmail.com

 

Teksti ja kuvat: Johanna Suominen