Äänilevyistä tekstaripe­leihin ja Jokilaakson Juustoon

Elettiin 1980-luvun alkupuolta, kun Esa Luomanperä kiinnostui erään texasilaisen muusikon tuotannosta, ja päätti lähettää tälle kirjeen.

– Kerroin Butch Hancockille, että haluaisin ostaa häneltä levyn. Sain vastauksen että tämä onnistuu toki, mutta älä nyt vain yhtä levyä osta, osta kerralla enemmän. Ajattelin että miksipäs ei, ja niin aloin myydä muillekin Hancockin albumia. Tästä se yrittäjyys oikeastaan alkoi, Esa muistelee Jämsä Tehtaan Kasvun kahvilla joulukuussa 2024.

Nykyään Esa tunnetaan Jokilaakson Juuston toimitusjohtajana, mutta ennen jämsäläisen perheyrityksen luotsaamista on tapahtunut monenlaista. Vuodesta 2002 asti toiminut elintarvikkeita valmistava Jokilaakson Juusto on ollut Esalle eräänlainen paluu juurille.

Maitotaloustieteitä opiskellut Esa tähtäsi alun perin tutkijaksi. Vaikka juuston valmistuksen tutkiminen Jokioisissa kiinnostikin, tuli elämään jotain vielä kiinnostavampaa.

– Tyttöystävä oli Helsingissä, ja lähemmäs oli päästävä. Joten menin Valiolle töihin tuotekehityksen pariin. Valion kannustamana suoritin MBA-tutkinnon ja päädyin opiskelemaan ja töihin ulkomaille. Lopulta asuin kolme vuotta Amerikassa, ja Suomeen palasin Valion vientijohtajaksi.

Amerikassa asumisen myötä Esa kiinnostui texasilaisesta kantrimusiikista, ja päätyi postimyynnin pariin. Aika oli hyvin toinen kuin nyt – ihmiset soittelivat levytilauksia puhelimitse, ja samalla Esa tutustui alan harrastajiin. Helsingin Hakaniemessä oli erään ystävän levydivari, ja niin kaverukset päättivät yhdistää voimansa ja perustaa yhteisen osakeyhtiön. Tästä syntyi äänilevyjen erikoisliike Black and White, joka on yhä olemassa. Itse asiassa siellä on Suomen laajin käytettyjen levyjen kokoelma.

Harppaus pelimaailmaan

Uusi käänne elämässä koitti, kun yrityksen perustaneet ystävät pyysivät apua.

– Opettajina työskentelevät ystäväni olivat perustaneet IT-alan yrityksen, ja kehittäneet ohjelman monivalintakysymyksiin liittyen. Mietimme yhdessä, miten toimintaa voisi laajentaa opetuspuolen ulkopuolelle, ja niin keksimme pelit. Joten pian olimme tekstiviestipelien maailmassa, mikä oli silloin ihan uusi juttu.

Merkittäviä käänteitä mahtuu myös tähän tarinalinjaan. Kun yrittäjät pohtivat, että mikä voisi olla kiinnostava kännykällä pelattava peli, mieleen tuli kaikkien tuntema Trivial Pursuit. Joten ei muuta kun kirjettä eteenpäin lelu- ja pelivalmistaja Hasbrolle.

– Vuosi taisi olla 2000. Ensin ehdotuksemme ei innostanut ketään, kunnes Hasbron Lontoon toimipisteeltä otettiin yhteyttä. Menin sinne tapaamiseen, ja niin saimmekin maailmanlaajuiset yksinoikeudet Trivial Pursuit -tekstaripeliin. Rahoitus järjestyi, ja homma alkoi kasvaa toden teolla.

Seuraava valloitus oli Haluatko miljonääriksi -peli, johon jälleen saatiin yksinoikeus. Esan ja ystävien firma, Codetoys Oy, keräsi lukuisia palkintoja mm. Cannesissa, ja yhteistyökumppanina oli esimerkiksi Motorola. Työntekijöitä oli parhaimmillaan yli 100.

– Bisnes rullasi hyvin, ja isoja sijoittajia oli mukana. Kunnes tuli käänne, emmekä enää yltäneetkään tavoitteisiin ja ulkomaiset sijoittajat halusivat muuttaa yrityksen strategian. Minulle olennaisempaa oli brändit, eikä niinkään teknologia, ja nyt painopiste alkoi muuttua tekniikkapainotteiseksi.

Ja kun Esa istuskeli Otaniemessä pähkäilemässä mihin suuntaan elämässä lähtisi, tuli eräs puhelu, joka jälleen muutti kaiken. Puhelu tuli Jämsästä, jonne miehellä ei ollut mitään linkkiä ennestään.

– Jämsässä oli juustotehtaan toiminta päättynyt, ja tilat tyhjillään. Minulle soitettiin, että kiinnostaisiko perustaa tehdas Jämsään.

Jämsän pitkät juustoperinteet

Jämsällä on juustojen suhteen toki paljon pidempi perinne. 1960-luvulla itsepalvelumyymälöiden lisääntyessä huomattiin, että tarve pakatuille juustoille kasvoi. Tämä oivallettiin Jämsässä, ja pian Suomen juustomeijerit toimittivat tuotteensa pakattaviksi Jämsään, jonka sijainti oli logistisesti oivallinen, keskellä Suomea.

Toiminnan aloitti Jämsän Seudun Osuusmeijeri, mutta pian se siirtyi Valion hoitoon kun 1977 Valio rakensi uuden juustopakkaamon. Se oli käynnissä vuoteen 1997 saakka.

– Olin Valion juustojen johtoryhmässä tuolloin mukana. Siinä vaiheessa juustoloiden määrä Suomessa oli romahtanut, ja jäljellä olevat tehtaat alkoivat pakata juustot itse.

Valiolta tyhjäksi jääneet tilat osti Elosen leipomo, joka toimii paikassa yhä. Sen sijaan leipomorakennus jäi tyhjilleen ja uutta toimijaa etsittiin. Pari innokasta juustomestaria aloittikin työt Venäjän markkinat mielessään. Kunnes 1998 Venäjän ja ruplan romahduksen myötä vienti tyssäsi ennen kuin ehti alkaakaan. Ja kun ei kotimaan kauppakaan oikein sujunut, edessä oli konkurssi.

Tämän kaiken seurauksena yli 20 vuotta Valiolla työskennellyt Esa sai lopulta sen tietyn puhelun, ja niin syntyi vuonna 2002 Jokilaakson Juusto.

Kasvu Openista sysäys vegetuotteisiin

Alun perin Jokilaakson Juuston ajatus oli keskittyä vientiin, lähinnä Venäjälle ja Lähi-itään, mutta pian pääpaino siirtyi kotimaahan. Alkoi myös löytyä yhteistyökumppaneita ja teollisuusasiakkaita. Ketterä ja joustava toiminta on mahdollistanut asiakkaiden toiveiden kuuntelemisen herkällä korvalla.

– Valmistamme juusto- ja kasvipohjaisia tuotteita omilla brändeillämme sekä kauppaketjujen privat label -tuotteita. Viime vuonna laajensimme tehdasta ja saimme BRC-sertifikaatin, joka on todiste siitä, että noudatamme tiukkoja elintarviketurvallisuus- ja laatuvaatimuksia. Meillä on myös Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu.

Yritys on kahminut monia palkintoja ja tunnustuksia: Tähtituote-finalisti neljä kertaa, Suomen Juustonvalmistajien yhdistyksen Suomen paras sulatejuusto -tunnustus vuonna 2016, Free from -messuilla Tukholmassa Vuoden tuote 2018 -finalisti, European Organic Food Innovation Award yleisön suosikki 2019 ja World Plant Based Wards -finalisti 2020. Kirkastettu voi -pakkaus nappasi 2024 kultaa kansainvälisessä The Dieline Awards -pakkaussuunnittelukilpailussa New Yorkissa.

– Liikevaihto on mukavasti kasvanut, vuonna 2023 kahdeksan miljoonaa, uskoisin että tänä vuonna, 2024, päästään noin 11 miljoonaan. Vientiin on lähtenyt uusia tuotteita, kuten juustodippejä Kreikkaan ja proteiinivanukkaita Hollantiin.

Tuotekehitys pohjautuu yksinkertaisiin aineksiin, herkullisiin makuihin ja kestävään kehitykseen. Vuodessa syntyy neljä tai viisi uutta tuotetta. Vegetuotteiden suhteen Jokilaakson Juusto on ollut etujoukoissa. Esa kertoo, miten cashew-pähkinään pohjautuvat tuotteet ovat olleet innovatiivisia ja jotain aivan uutta – Jämsässä tehdyt vegetuotteet kiinnostavat tällä hetkellä isosti myös maailmalla.

– Olimme mukana Kasvu Openin sparrausohjelmassa vuonna 2017, ja se sai meidät pohtimaan strategiaamme. Tajusimme vegetuotteiden merkityksen uudella tavalla, ja uskonkin että tätä heräämistä ei olisi ilman Kasvu Openia ainakaan tässä vaiheessa vielä tullut, Esa kiittelee.

Hyvä henkilökunta kasvua mahdollistamassa

Erityisen kiitoksen saa Jokilaakson Juuston henkilökunta. Työntekijöitä on 34, ja vaihtuvuus ja sairauspoissaolojen määrä on alhainen. Henkilökunnan hyvinvointiin, työsuhde-etuihin ja kouluttautumismahdollisuuksiin panostetaan, sekä avoimeen viestintään.

– Hyvän henkilökunnan merkitys on suuri, se on välttämätön tekijä kasvun takana. Ja itselleni on ollut helpottavaa ja tärkeää oivaltaa, että ei minua tarvita jatkuvasti, tehtaalla pärjätään mainiosti ilman minua. Asun Helsingissä, mutta käyn toki Jämsässä säännöllisesti. Voin tehdä töitä etänä, eikä tarvitse olla huolissaan firman pyörimisestä.

Kun puhe tulee kasvusta ylipäätään, nostaa Esa tärkeäksi kyvyn reagoida yllättäviin tilanteisiin, sillä harvoin asiat menevät ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Tärkeää on myös kulkea silmät ja korvat avoinna, pysyä kiinni ajassa ja sen muutoksissa.

Omien sanojensa mukaan Esa on ajautunut yrittäjyyteen. Musiikkia, mobiilipelejä ja elintarvikkeita ei äkkiseltään yhdistä mikään, mutta tässä tapauksessa niitä yhdistää Esan rohkeus kysyä ja tarttua mahdollisuuksiin. Kasvun kahvilla keskustelimme juurikin ensimmäisen askeleen merkityksestä.

– Mato Valtonen on puhujakeikallaan kysynyt, että arvaako kukaan miten Leningrad Cowboys aikoinaan sai puna-armeijan mukaansa. Yleisön pohtivan hiljaisuuden jälkeen hän totesi yksiselitteisesti: me kysyimme heitä.

Leningrad Cowboysin myötä palaamme tarinan alkuun, musiikkiin. Edelleen Esa tykkää kantrimusiikista ja Butch Hancockista, ja kertoo matkustavansa jonkin verran musiikin perässä. Muuten vapaa-aika vierähtää mieluiten mökillä, vaikkapa muikkuja kalastellen.