”Kaikki lähtee ihmisistä ja vuorovaiku­tuksesta”

Ensimmäinen ja suurin haave oli lentokapteenin ammatti. Mutta kuitenkin eräästä lapsuuden kaverikirjasta löytyy mielenkiintoinen merkintä toiveammatin kohdalta: pankinjohtaja. Riku Rissanen hymyilee muistolle, ja tunnustaa että kyseinen merkintä sai alkunsa lehden horoskoopista, jossa oli mainittu, että pankinjohtajan ammatti sopii hyvin vesimiehelle.

Todellinen unelma oli siis lentokapteenin ura, mutta vaikka tie veikin toisaalle, ei lentämistäkään tarvinnut täysin unohtaa. Jämsä Tehtaan vakiokäyttäjä Riku, tai oikeastaan kausittainen vakiokäyttäjä, istahti Päiväkahville kertomaan urapolustaan. Tuttuun tapaan asuntovaunu Himoksella oli houkutellut Rikun sekä lomalla olevan puolison viikoksi Jämsään, ja sitä kautta Rikun töihin Tehtaalle. Mukana on myös hiihtolomaviikkoaan viettävä 9-vuotias Leo.

– Tulin tänne Tehtaalle ensimmäistä kertaa suunnilleen vuosi sitten, Himoksesta vinkattiin, kun kysyin etätyömahdollisuuksista. Tykästyin paikkaan heti, tosi hyvin on kaikki toiminut, ja ihmiset ovat mukavia, Riku kiittelee ja lisää, ettei Jämsään ollut mitään aikaisempaa sidosta. Vaimolle Himos oli ennestään tuttu, joten hän ehdotti sitä vaunun sijaintipaikaksi. Perheen toinen vaunu sijaitsee hyvästä syystä Räyskälän ilmailukeskuksessa Lopella.

Ex-puoliso patisti kesätöihin pankkiin

Alun viittaus pankkiin on hyvinkin aiheellinen, sillä Nurmijärvellä Rajamäellä asuva Riku on Säästöpankkikeskuksen liiketoimintapäällikkö. Miten hän päätyi alalle, onkin mielenkiintoinen tarina.

– Monenlaisia töitä olen tehnyt nuoresta saakka, taisin olla 12-vuotias, kun olin jo töissä purjelentokisoissa. Lukioaikana ja ennen armeijaa tein kaikenlaisia hommia, muun muassa lehdenjakajana, joulukorttien lajittelijana ja rakennusmiehenä. Armeijan jälkeen aloitin tradenomiopinnot Haaga-Heliassa, tai tarkemmin sanottuna Helsingin Sihteeriopistolla, josta siirryin Haaga-Heliaan. Kesällä 2000 silloinen avopuoliso oli töissä pankissa, ja patisti hakemaan kesätöihin Meritaan, valuutanvaihtajaksi Helsinki-Vantaan lentokentälle. Siitä se sitten lähti.

Töitä Riku paiski koko ajan opintojen ohella, ja niin pankkiala vei mennessään. Vakituinen työpaikka saavutettiin jo ennen valmistumista, vuonna 2002 palveluneuvojavalmennuksen parissa. Parin vuoden päästä vuorossa oli oma asiakassalkku ja luotonmyöntövalmiudet. Muutama vuosi sujui Nordeassa tuotekehitystehtävissä Vallilassa, kunnes 2007 Riku siirtyi yritysrahoituspäälliköksi Hyvinkäälle.

– Tradenomin koulutuksen lisäksi olen suorittanut yrityspankkiiritutkinnon, se on merkittävä tutkinto, josta onkin ollut paljon hyötyä. Kuten kaikesta mitä on matkan varrella oppinut, ja saanut kokea. Esimerkiksi nuorena työntekijänä opin paljon vanhemmilta työkavereiltani, ketkä olivat nähneet läheltä 80-luvun nousukauden ja 90-luvun laman.

Tekemällä oppii

Pankista Riku siirtyi kuitenkin välissä muihin hommiin, sillä vuodet 2010–2012 mies työskenteli Räyskälän ilmailukeskuksen toiminnanjohtajana.

– Olen edelleen vahvasti toiminnassa mukana, mutta palasin kuitenkin pankkialalle. Ensin olin rahoituspäällikkönä Pohjola Pankissa, sen jälkeen Handelsbankenissa ja yrityspankkiirina Lammin Säästöpankissa. Nykyisessä työssäni Säästöpankkikeskuksen liiketoimintapäällikkönä Helsingissä aloitin viime vuonna, 2023. Jälkeenpäin ajatellen olen tehnyt useita hyviä ratkaisuja työelämässäni, usein sattuman kautta. Nyt teen todella mielenkiintoista työtä, vaihtelua ja haasteita riittää, saan hyödyntää kaikkea oppimaani ja pystyn myös itse vaikuttamaan työn sisältöön.

Rikun puheessa korostuu oman asenteen merkitys, ja se että tekemällä oppii. Harvoin tilanteisiin on valmista manuaalia, ratkaisut vaativat oikeastaan aina soveltamista. Uralla on paljon asioita, joilla on ollut suuri merkitys, kuten finanssikriisi 2008–2009, esihenkilötyöt, luottoryhmän jäsenyydet, riskiasiakkaiden hoitaminen, kouluttaminen ja asiakastyö.

– Kaikki lähtee ihmisistä ja vuorovaikutuksesta, se on tärkeintä.

Lentäjän poika

Vaikka lentämisestä ei tullutkaan Rikun ammattia, on se yhä oleellinen osa elämää. Itse asiassa siihen on kasvettu lapsesta saakka, sillä Riku on kolmannen polven purjelentäjä.

– Riihimäen lennokkikerhoon menin 9-vuotiaana, vuonna 1988. Purjelentolupakirjan sain 1995.

Perheessä on pitkät perinteet lajin parissa. Vaari aloitti lentämisen vuonna 1947 ja hän oli aktiivisesti mukana raivaamassa Räyskälän lentokenttää vuodesta 1963 alkaen. Hieman myöhemmin hän pohti parin opettajan kanssa, että miten myös puolisot saataisiin viihtymään kentän läheisyydessä, ja niin miehet päättivät pitää rouville lentämisen pikakurssin.

– Joten myös mun isoäitini on lentänyt 60-luvulla. Kovin kauaa hän ei ehtinyt sitä harrastaa, sillä setäni syntyi 1967, ja isoäidin oma lentäminen jäi, mutta hän oli muuten ilmailuharrastuksessa mukana vuosikymmenten ajan. Isäni aloitti purjelennon 1966 ja harrastaa aktiivisesti edelleen. Tyttäreni Viivi kävi purjelentokurssin 2019 ja taitaa olla ensimmäinen neljännen polven purjelentäjä Suomessa. Hänen ensimmäinen yksinlentonsa 14-vuotiaana oli hieno hetki, saattoi siinä silmäkulma hieman kostua aurinkolasien takana.

Rikun isä lensi aikoinaan ilmailukerhon ensimmäisellä, suomalaisella puu- ja metallirunkoisella vuoden 1964 koneella. Myöhemmin 1970-luvulla se myytiin pois, mutta nyt se on takuulla hyvässä huomassa.

– Ostimme koneen perhepiiriin viime keväänä ja kone lentää taas tänä kesänä, kun tarvittava huolto on tehty, Riku myhäilee.

Lentokuntoisiakin koneita Rikulla on, ja lajille tyypilliseen tapaan hänellä on osaomistuksia koneisiin. Miehen käsissä pysyvät myös työkalut, joten koneita on myös rempattu. Viime vuonna Riku hankki sivutoimiluvan, ja perusti Plain Trading Oy Ltd:n, joka hoitaa konekauppoja. Toiminta laajenee tulevaisuudessa myös purjelentokoneiden huoltopalveluihin ja tarkastuslentopalveluihin.

Yli kaksituhatta tuntia taivaalla

Kuten pankkialalla, myös purjelennon saralla Riku on tehnyt hengästyttävän paljon. Hän on lennon opettaja, tarkastuslentäjä, harrastajamekaanikko, ollut yli 20 vuotta mukana purjelentokerhojen hallinnossa, purjelentomaajoukkueen jäsen, ja tehnyt purjelentokonekauppoja vuodesta 1995 asti.

Eikä lentokokemuskaan ole ihan pieni: 2 285 tuntia. Tämän listauksen jälkeen ei yllätä, että kisamenestystäkin on tullut. Plakkarissa on seitsemän purjelennon Suomen ennätystä, hän on myös tarkkuuslaskun Suomen mestari 2023. Myös Euroopan mestaruus joukkueenjohtajan roolissa on viime vuoden saavutuksia.

– Onhan se lentäminen aivan mahtavaa, jokainen lento on aina omanlaisensa, täysin erilainen kuin aiemmat. Ilmassa ollaan irti kaikesta.

Räyskälän ilmailukeskus on Rikulle tärkeä paikka – siellä on vietetty lukematon määrä tunteja niin maassa kuin ilmassa. Alun perin asuntovaunu on hankittu nimenomaan lentoharrastusta varten, ja perheellä onkin vaunu pysyvästi Räyskälässä. Tänä keväänä toinen vaunu jatkaa matkaa Himokselta, jonka karavaanarialueen paikalle rakennetaan uusi hotelli.

– Korvaava alue rakennetaan, mutta aikataulu on vielä vähän epäselvä. Tämän vuoksi ensi talven suunnitelmia ei ole vielä tehty, mutta todennäköisesti vaunu päätyy takaisin Jämsään. Hyvin olemme täällä viihtyneet.