Täydellisen hetken jäljillä

Jämsäläisellä, tai tarkemmin sanottuna juokslahtelaisella Antti Saarimaalla on monta rautaa tulessa, mutta tämä on kuulemma hyvin tyypillistä Anttia. Kun kysyy, mitä mies tekee työkseen, saa monipolvisen vastauksen.

– Päivätyökseni teen myyntiä ja markkinointia Netproce-ohjelmistofirmassa, mutta lisäksi teen töitä urheilun ja valokuvaamisen parissa. Tässä on käynyt niin, että harrastuksista on kasvanut myös työ. Paljon tulee kaikenlaista touhuttua.

Tehtaan Päiväkahville istahtanut Antti ei ole varsinaisesti yrittäjä, vaikkakin hyvin lähellä sitä.

– Ja sanana se kuvaa mua kyllä hyvin, yritän montaa asiaa, Tehtaan vakiokäyttäjä nauraa.

Antti on syntynyt Kokkolassa, mutta muuttanut Jämsään jo alakouluikäisenä. Opinnot veivät kuudeksi vuodeksi Jyväskylään, kunnes vuonna 2005 oli aika tulla takaisin. Joten lähestulkoon koko elämä on vierähtänyt täällä. Nyt Antti asuu perheineen Juokslahdella luonnon keskellä.

– Juokslahti on tosi hyvä paikka, tykkään kun on rauhallista.

Kemiaa ja tietokoneita

Alun perin Antti haaveili matemaattisten aineiden opettajan urasta, mutta nyt on itse sitä mieltä, että onneksi ei tullut lähdettyä sille polulle. Myös lääkärin ammatti oli jossain vaiheessa mielessä, sillä äiti on lääkäri ja isä toiminut muun muassa hallintojohtajana sairaalassa.

– Ei musta olisi tullut hyvää opettajaa, ei olisi kärsivällisyys riittänyt. Kiinnostuin matemaattisista aineista ja etenkin kemiasta lukiossa, mulla oli tosi hyvä ja innostava opettaja. Niinpä lähdin opiskelemaan kemiaa, ja valmistuin filosofian maisteriksi.

Alaan liittyviä töitä Antti ei ole tehnyt päivääkään, vaikka kemia sinänsä kiehtookin. Mutta koskapa myös tietokoneet ovat kiinnostaneet aina, urapolku alkoi viemään siihen suuntaan. Antti muistaa hyvin lapsuuden ensimmäiset tietokoneet, ja sen että niiden kanssa oli ihmeen helppo toimia. IT-tukena ja järjestelmäasiantuntijana töitä tuli paiskittua jo opintojen ohella, ja lopulta niissä hommissa vierähti kuutisen vuotta.

– Olen tyytyväinen nykyiseen työtilanteeseeni, siihen että tietokoneet ovat ainoastaan työväline. Tietotekniikan kanssa en enää jaksaisi painia.

Liikkeen vangitsija

Kun puhe siirtyy valokuvaukseen, huomaa nopeasti että se on Antin todellinen intohimo, luonteva ilmaisun tapa. Ensimmäiset valokuvaamiset alkoivat filmikameralla jo lapsena, ja jo silloin oli selvää mikä kuvauskohde on: urheilu. Nykyään Antin voi nähdä kameran kera erilaisissa tapahtumissa, kuten lentopalloturnauksissa tai juoksukisoissa. Myös videokuvaaminen ja kaikenlainen videotuotanto kuuluvat miehen repertuaariin.

– Kuvaaminen on kiehtovaa, pidän siitä tarkkailijan roolista minkä kamera mahdollistaa. Ja etenkin urheilun kuvaaminen vain on niin siistiä.

Jotain kuvaamisen intensiteetistä kertoo jo se, että kun Antti on kuvaamassa vaikkapa 42 kilometrin mittaista Finlandia-maratonia, hän ei suinkaan törötä kameran kanssa yhdessä paikassa, vaan kävelee päivän aikana vähintään sen saman 42 kilometriä, usein enemmän. Uusia kuvakulmia, tilanteita ja maisemaa etsitään aktiivisesti, mietitään koko ajan mitä voisi tehdä toisin, mikä olisi juuri oikea paikka ja aika hetken taltioimiseen. Tai jos ollaan beach volley -turnauksessa, siellä vierähtää helposti koko päivä aamusta iltaan, eikä siinä taukoja ehditä pitämään.

– Haluan ottaa maksimaalisen hyödyn irti kaikesta mitä teen. Paras kuva on sellainen mikä palvelee tarkoitustaan mahdollisimman hyvin, mikä kertoo sen mitä on tapahtunut. Huonoin kuva on se mikä jäi ottamatta.

Tekeminen edellä

Tekemisen meininkiä Antti kaipaa oikeastaan kaikessa. Urheilua katsotaan kyllä telkkarista, monestakin yhtä aikaa jos samanaikaisesti on useampi kiinnostava kisa menossa, mutta samalla touhutaan jotain muuta, vaikka arkisia kotihommia.

Yksi Antin poluista liittyy urheilun tukemiseen. Saarimaa Sports Development tuottaa urheiluliiketoiminnan konsultointi- ja projektipalveluita urheilijoille, urheiluorganisaatioille sekä yhteistyökumppaneille.

Mutta mikä urheilussa oikeastaan kiehtoo?

– Urheilijan valinta, se päätös, määrätietoisuus ja tavoitteellisuus. En ole erityisesti minkään lajin fani, vaan urheilu sinänsä on se juttu. Mutta jos pitäisi valita yksi haave, olisihan se mahtavaa päästä kuvaamaan beach volleyn olympialaiset. Tuntuu siltä että kaikki mahdolliset kuvat siitä lajista on jo otettu. Siinä olisi hyvää haastetta.