Huopa taipuu moneksi

Suomen huopayhdistys Filtti

Paksua ja ohutta

Galleria Kivipankki

avoinna 4.8.2024 saakka.

Huopa kutsuu tutkimaan lähemmin, tarkastelemaan ja ihmettelemään käden taitavuutta. Mitä kaikkea luova mieli voikaan keksiä, ja mihin kaikkeen huopa materiaalina taipuu! Tuttuun tapaan huopanäyttely on valloittanut Galleria Kivipankin heinäkuun ajaksi, tällä kertaa Suomen huopayhdistys Filtin näyttely on nimeltään Paksua ja ohutta.

Näyttelykoordinaattori Sirpa Mäntylä on tyytyväinen.

– Todella onnistunut, teoksia on juuri sopiva määrä, isotkin työt saavat tilaa ympärilleen. Tutkittavia yksityiskohtia riittää, eikä tähän kokonaisuuteen todellakaan kyllästy, Sirpa kehuu.

Näyttelyvalvoja Heidi Palonen nyökyttelee vieressä, ja kertoo että on toista kesää valvojan pestissä.

– Tämä on tosi hieno ja kiinnostava kokonaisuus, Heidi kiittelee ja lisää, että neulahuovutus on hänelle itselleenkin tuttu tekniikka.

Tänä vuonna juryttajana on toiminut paikallinen kuvataiteilija Päivi Riihinen. Kattaus on jälleen kerran oivallinen osoitus huovan monipuolisuudesta, sillä ihailtavana on esimerkiksi vaatteita, huiveja, tilateoksia ja maalauksellisia huopateoksia.

Esillä on nelisenkymmentä teosta, kansainväliset työt ovat saapuneet Saksasta. Mukaan kutsuttiin yhteensä seitsemän opettajaa Filzschule Oberrot -koulusta. Sirpa kertoo, että saksalaisten teokset ovat tehneet suuren vaikutuksen.

– Tarkkoja, viimeisteltyjä ja teknisesti haastavia teoksia. Ja kaiken lisäksi ne olivat erittäin hyvin pakattuja ja valmisteltuja, oli helppoa ripustaa paikoilleen kun kaikki lenkit ynnä muut olivat kohdillaan. Eteisessä on heidän ryhmätyönsä, johon kannattaa ehdottomasti tutustua, se paljastaa hyvin miten heidän ryhmänsä toimii yhteen.

Suomalaista huopataidetta ja käsityötä arvostetaan maailmalla, perinteet ovat pitkät ja vankat. Filtti on hyvin kansainvälinen yhdistys, jonka kaikki jäsenet eivät suinkaan ole suomalaisia. Tässäkin näyttelyssä on edustettuna Filtin jäseniä Virosta ja Itävallasta saakka. Yhdistyksessä on jäseniä lähes sata, ja yli puolet heistä on aktiivisia näyttelyihin osallistujia.

Tällä hetkellä Filtillä on näyttely meneillään myös Ulvilassa Leineperin Ruukin villatapahtumassa.

Ensimmäistä kertaa Kivipankkiin ovat saapuneet Piia Polvi mukanaan poikansa Juha Polvi. Piia on Heidin sisko, ja seurueeseen kuuluvat myös Heidin lapset Helmi Palonen ja Matias Palonen. Omat suosikit näyttelystä löytyvät helposti.

– No mä tykkään etenkin tästä, Helmi kommentoi ja näyttää yläkerrassa olevaa Suvi Mikkolan teosta Valkoinen peura. Huopa ei suinkaan ole kahdeksanvuotiaalle täysin uusi asia.

– Leirillä olen huovuttanut, se oli kivaa. Se taisi olla vesihuovutusta, jotain palloja tein. Tykkään myös piirtää, etenkin kukkia ja maisemia, Helmi paljastaa.

Myös isoveli Matias, 11, on päässyt testailemaan huovutusta koulussa, ja muistelee että isänpäivälahja tehtiin huovuttamalla.

– Ihan kiva tämä näyttely ja hieno rakennus! Mun suosikkeja on alhaalla numero 12 ja ylhäällä numero 22. Tässä on ruuveja ja muuta mielenkiintoista, Matias pohtii ja tutkii Beate Bossertin teosta Have a loose screw. Numero 12 puolestaan on Reena Curpheyn Layers of past.

Äitiään tämän työpaikalle moikkaamaan tulleet lapset kertovat, että lähtevät tätinsä mukana Seinäjoelle ja sieltä mummolaan, joten mukavia lomasuunnitelmia on tiedossa. Piia ja Juha ovat tulleet Seinäjoelta ensin Jämsään vierailemaan Heidin luona.

– Joo Jämsä on tuttu paikkakunta, siskon lisäksi myös veli asuu täällä. Himoksella olemme käyneet usein, Piia juttelee.

Kivipankin näyttely tekee Piiaan vaikutuksen monipuolisuudellaan. Juha mainitsee, että esimerkiksi yläkerrassa olevat takit yllättivät, ihan ensimmäisenä ei osannut ajatella, että sellaisiakin voi huovasta tehdä. Omiksi suosikeiksi nousevat kuitenkin sama teos kuin serkulla, eli Suvi Mikkolan Valkoinen peura ja sama kuin äidillä, eli Reena Curpheyn Layers of past. Äidin ja pojan mieleen on myös Beate Bossertin Future 1.

Helmi Palonen, Heidi Palonen, Matias Palonen, Juha Polvi, Piia Polvi

Kyseessä on viimeinen näyttely ennen Kivipankin laittamista myyntiin. Tunnelmat ovat monestakin syystä haikeat.

– On tämä surullinen juttu, Kivipankki on ollut erinomainen tila meidän näyttelyille. Ei meillä ole vielä mitään tietoa, missä ensi kesän näyttelyn voisi järjestää. Jämsä on Filtin kotikaupunki, mutta ei täällä hirveästi meille soveltuvia tiloja ole, Sirpa harmittelee.

Varmasti moni jakaa toiveeni siitä, että upea Kivipankki päätyisi arvostaviin käsiin, ja että kulttuuritoiminta sen huomassa voisi tavalla tai toisella jatkua. Nyt joka tapauksessa on oivallinen mahdollisuus vielä käydä tutustumassa Kivipankkiin rakennuksena sekä samalla nauttia näyttelystä.

Kiitos Kivipankki monista upeista elämyksistä ja kokemuksista, luovuuden herättelystä ja hetkistä monenlaisen kauneuden äärellä.