Jämsän Kaipolassa on perinteistä yhteisölli­syyttä

Jämsän Kaipolassa sijaitseva Tiirinniemen asuinalue hurmasi Tanja Heimosen heti. Siihen riitti yksi autoajelu seudulla, puoliso Harri Salosen kanssa.

– Muistan sen hyvin, ajattelin heti että joskus minä haluan asua täällä. Etenkin vesistön läheisyys vaikutti, ja vaikuttaa yhä. Tämä on yksi lempipaikoistani, Tanja kertoo, kun saavumme rannalla olevalle penkille.

Päijänteen pinnalla välkehtii ilta-auringon valo, jokunen vene lipuu ohitse, pari lenkkeilijää kulkee kävelytiellä ja tervehtii hymyillen. Tanjan ja 11-vuotiaan tyttären Taika Salosen valinta on hyvin ymmärrettävä; paikka on todellakin tunnelmallinen.

Perheen isä Harri on töissä, ahertamassa Elosen leipomossa, ja kuopus, 6-vuotias Joona Salonen on mummolassa, joka sekin on ihan lähellä. Perheen koti on ollut Tiirinniemessä 12 vuotta.

– Olemme viihtyneet erinomaisesti. Asumme kaksikerroksisessa tilavassa rivitaloasunnossa, ja onhan tämä sijainti loistava. Päijänne, tenniskenttä, lampi, kota ja kävelyreitit ihan vieressä. Täällä on aktiivinen yhteisö, talkoilla pidetään huolta paikasta ja muutenkin huolehditaan alueesta ja sen asukkaista.

Paluu juurille

Tanja on kotoisin Jämsänkoskelta, mutta lukion jälkeen vuonna 1999 tie vei pääkaupunkiseudulle. Hän pääsi töihin Vantaalle Valiolle, ja myöhemmin muun muassa kultasepänliikkeeseen ja sitten pankkiin.

– Pankkiala tuntui heti kiinnostavalta, suoritin vielä merkonomiopintoja kun sain ensimmäisen pestin pankissa. Aika nopeasti minusta tuli henkilökohtainen pankkineuvoja ja sain omia asiakkaita, Tanja muistelee. Nykyään hän on Säästöpankki Sinetin palvelupäällikkö, jonka työ on hyvin liikkuvaa; haastattelupäivänä Tanja oli Orivedellä, mutta yhtä hyvin työt voisivat olla vaikka Ylöjärvellä tai Muuramessa.

Vanha kotiseutu oli houkutellut jo aiemmin, lähinnä sukulaisten takia, mutta eräs tekijä vaikutti ylitse muiden paluumuuttopäätökseen. Rakkaus ratkaisi kaiken.

– Tapasin Harrin, joka on myös Jämsänkoskelta kotoisin. Tai oltiin me tunnettu jo vuosikaudet, oltiin jopa samalla luokalla koulussa. Vuonna 2011 kohdattiin Jämsän yöelämässä, ja se oli menoa saman tien, Tanja hymyilee.

Etäsuhdetta jaksettiin jonkin aikaan, kunnes ajankohtaiseksi tuli yhteinen koti ja perheen perustaminen. Päätös muuttaa Jämsään oli helppo, sillä ajatus oli jo muutenkin vilahtanut mielessä. Tanja kertoo, että hän on kokenut aina itsensä ”koskelaiseksi”, juuret ovat Jämsänkoskella.

Työnhaku seudulta tuotti pian tulosta, ja ensimmäinen työpaikka löytyi Jyväskylästä. Noin kuudenkymmenen kilometrin pituisen matkan kulkeminen autolla ei ollut mikään ongelma – aiemmin Helsingin ruuhkissa sama ajoaika kului helposti.

Harri puolestaan on aina asunut Jämsässä, ja kommentoi jälkeenpäin, että hänelle vakituisen työn saaminen aikoinaan oli pääsyy jäädä paikkakunnalle. Palvelut ovat tuntuneet aina riittäviltä, eikä kaipuuta toisaalle ole ollut.

– Lasten syntymän myötä ovat Jämsän hyvät puolet korostuneet entisestään, täällä on hyvä olla ja turvallista kasvattaa lapset, Harri tiivistää.

Myös Tanja mainitsee turvallisuuden, ja kertoo miten esimerkiksi Taikan voi antaa kävellä yksin kaverilleen. Entisillä asuinseuduilla ei olisi uskaltanut toimia samoin.

Tiirinniemen vanha charmi

Tiirinniemestä löytyi unelmien koti vuonna 2012. Myyjä oli ennestään tuttu, ja kaupat tehtiin nopeasti.

– Talo tuntui heti kodilta. Tässä, ja itse asiassa koko asuinalueessa, on sellaista vanhanajan charmia, joka viehättää, Tanja kuvailee. Tiirinniemen asuinalue, joka on alun perin Kaipolan tehtaan toimihenkilöille rakennettu, onkin mainio esimerkki 1950- ja 1960-lukujen teollisuusyhdyskuntien rakennusperinnöstä.

Perheen koti on rivitalossa, jossa on yhteensä viisi asuntoa. Kaikissa asuu lapsiperheitä, jotka ovat Tanjan sanojen mukaan oikein mukavaa porukkaa. Tiirinniemen naapurustolla ja taloyhtiön asukkailla on WhatsAppissa omat aktiiviset ryhmät, joiden kautta hoituu monet asiat.

– Täällä on sellaista mukavaa perinteistä yhteisöllisyyttä, jos vaikka kesken leipomisen loppuu jauhot, voi mennä naapuriin kolkuttamaan ja takuulla saa jauhoja jos vain suinkin mahdollista. Ja meidän kissoille on saatu luottohoitajat naapurin tytöistä, mikä helpottaa paljon.

Joten myöskään kissoilla, venäjänsinisillä nuorilla veljeksillä Manfredilla ja Nicolaksella, ei ole valittamista asuinpaikan suhteen.

Kaipolan koulun olemassaololla ja läheisyydellä on perheelle suuri merkitys. Taika on viidennellä luokalla ja Joona aloittaa samassa koulussa ensi vuonna. Tanjan äiti asuu koulun lähellä, mikä on ollut lasten kannalta kätevää.

– Meillä on hyvät turvaverkot täällä, se on ollut suuri apu arjessa, kun minä kuitenkin työni puolesta reissaan aika paljon ja Harri puolestaan tekee pääosin iltavuoroa. Harrin vanhemmat asuvat Jämsänkoskella ja tosiaan äitini on myös paluumuuttaja, hän muutti tänne Kaipolaan pari vuotta sitten.

”Parasta on kaverit”

Taikan mielestä parasta kotikaupungissa on kaverit, ja samansuuntainen on myös Tanjan vastaus. Sukulaiset ja ystävät ovat Jämsässä lähellä, mikä on hienointa täällä asumisessa. Paljon muutakin hyvää on, esimerkiksi Joonan lemppari liikennepuisto.

– Leikkipuistot yleensäkin ovat tosi hyviä. Ja on täällä monia harrastusmahdollisuuksia, lapsi käy Kaipolan Naisvoimistelijoiden muksujumpassa ja minä Jämsän Naisvoimistelijoiden ryhmissä. Niin ja ulkoilumahdollisuuksia on vaikka mitä, kuten kuntoportaat tai talvella hiihtoladut ja luistelukenttä koululla.

Kaipolan K-Marketin merkitys on koulun lisäksi suuri, ja Tanja nauraakin että sinne on ”kannettu pitkä penni”, ja isojakin ruokaostoksia tehdään usein siellä. Asuinalue on kaikin puolin osoittautunut erinomaiseksi, eikä perheellä ole aikomusta muuttaa pois, ainakaan jos palvelutaso pysyy ennallaan.

Lopuksi kysyn, mitä kaikkea Tanja näyttäisi vieraalle Jämsästä, ja saan vastauksen, joka kertoo paljon kaupungin monipuolisuudesta.

– Kaipolassa Päijänne, niin ja ravintola Vanha Hanski on tosi kiva, Jämsänkoskella esittelisin Ilveslinnan ja ravintola Vanhan Myllyn ympäristöineen, Jämsässä mentäisiin ehdottomasti farkkuliike Vehkalaan, Witikkalan kartanoon, kesällä Akuliinaan ja Kahvila Jokirantaan. Ja koskapa elävä musiikki on mulle tärkeää, veisin vieraan varmaankin jonnekin keikalle. Ja onhan Himoksessa tarjolla vaikka mitä. Kyllä täällä tekemistä ja nähtävää riittää!