Jämsästä löytyi tilaa hengittää
Parviaiset halusivat pois Tampereen hulinoista. Asuinpaikaksi valikoitui Jämsä, koska yksi kaveri asui Jämsässä ja Jämsässä sijaitsi Himos. Jämsässä olikin ilahduttavan paljon asuntotarjontaa – ja millä hinnalla! Tulokkaat pitävät jämsäläisiä avoimina ja ystävällisinä ihmisinä.
Jämsästä löytyi tilaa hengittää
Parviaiset halusivat pois Tampereen hulinoista. Asuinpaikaksi valikoitui Jämsä.
Yksi kaveri asui Jämsässä ja Jämsässä sijaitsi Himos. Siinä olikin kaikki, mitä Mika Parviainen paikkakunnasta etukäteen tiesi.
Sitten koitti päivä, jolloin hän sai tarpeekseen Tampereesta ja sen hektisyydestä. Oli tullut myös aika pistää hynttyyt yhteen pitkäaikaisen naisystävän kanssa. Siispä piti löytää uusperheelle kotipesä, jossa olisi tilaa elää ja hengittää.
– Piirsin ympyrän kartalle. Ympyrän sisään jäivät sellaiset paikkakunnat, joihin olisi korkeintaan tunnin junamatka Tampereelta, Mika kertoo.
Toinen kriteeri oli, ettei uudessa asuinpaikassa saisi olla liikennevaloja.
Parkano jäi tässä kisassa kakkoseksi ja Jämsä vei voiton. Yksi vaikutin oli, että puoliso Kristiina Parviaisen aikuiset lapset asuivat Jyväskylässä ja olisivat siten lähempänä äitiään.
Liikennevalotkaan eivät Jämsässä elämää haittaisi.
Mika ja Krisse Parviainen sekä lapset Jimi Lahtinen ja Janina Saari muuttivat Jämsään elokuussa. Tampereella he käyvät katsomassa edelleen Ilveksen lätkämatseja.
Taloissa tarjonnan runsaus
Kun paikkakunta oli valikoitunut, alkoi talon etsintä. Jämsässä olikin ilahduttavan paljon tarjontaa – ja millä hinnalla! Tampereella omakotitalojen hinnat olivat moninkertaiset verrattuna Jämsään, joten senkin vuoksi muutto pienempään kaupunkiin tuntui Parviaisista järkiratkaisulta.
Pian löytyi koti, joka vaikutti heti omalta ja hengitykselle hyvältä.
– Kristiinan eli Krissen nenä on pettämätön huomaamaan, jos rakennuksessa on sisäilmahaittoja, kertoo Mika.
Puoliso nyökyttää.
– Kokemukset ovat siltä saralta vankat, Krisse sanoo.
He muuttivat Hartusvuoreen elokuussa. Muutaman kuukauden pituinen asuinkokemus on vahvistanut ennakko-odotuksia.
– Luonto on lähellä, mutta silti kaikki peruspalvelut ovat vain muutaman minuutin ajomatkan päässä, he kehuvat.
Mika ja Krisse: – Onni on lämmittää omaa takkaa, sanovat Mika ja Krisse Parviainen
Polttopuut omalta tontilta
Heti muuton jälkeen he ehtivät raivata puutarhaa, joka oli päässyt ryöstäytymään lähes viidakoksi.
– Omalta pihalta irtosi sillä tavoin mukavasti polttopuutakin.
Talon sisäremppa on nyt aloiteltu ja perheeseen on hankittu koiranpentu. Kerrostalo-oloissa labradorinnoutajan pitäminen olisi jäänyt pelkäksi unelmaksi.
Myös lasten osalta jämsäläiselämä on lähtenyt hyvin käyntiin. Krissen kolmatta luokkaa käyvä Janina-tytär on löytänyt uusia kavereita. Myös 16-vuotiaan Jimi-pojan logistiikkaopinnot Gradia Jämsässä ovat päässeet alkuun.
Vaikka muutto Jämsään oli Parviaisille mieluinen tapahtuma, jotain jäi sentään ”Manseenkin”. Sinne jäi Mikan työpaikka ja Ilveksen lätkäjoukkue, jota koko perhe kannustaa.
Mutta ei hätää, sillä junat kulkevat. Kamerateknikkona työskentelevä Mika huristaa raiteita myöten päivittäin Tampereelle ja takaisin. Eikä matka tunnu hänestä edes pitkältä.
Krisse käy puolestaan töissä Orivedellä omalla autolla. Hän toivoisi löytävänsä myyjän töitä Jämsästä, jolloin työreissaaminen loppuisi.
Himos vetää puoleensa
Tulokkaat pitävät jämsäläisiä avoimina ja ystävällisinä ihmisinä. Näkemys on kovin erilainen kuin vallalla oleva käsitys – jämsäläistenhän piti olla juroa ja hitaasti lämpiävää heimoa.
– Vai johtuneeko se siitä, että me olemme niin puheliaita, Parviaiset nauravat.
Joka tapauksessa naapureihin on jo tutustuttu, ja vähitellen reviiri laajenee.
– Koiranulkoiluttajatkin moikkailevat aamuisin, kun pyöräilen rautatieasemalle, Mika kertoo.
Perhe odottaa uteliaana uutta kesää. Läheinen Särkijärvi pilkottaa ikkunaan ja lähistölle raivatut lenkkipolut kutsuvat patikoimaan. Talviaikakin tarjoaa monia mahdollisuuksia. Erityisesti Himos vetää puoleensa, sillä laskettelu on koko perheen harrastus.
Mika on päättänyt kaivaa myös hiihtosukset esille vuosien tauon jälkeen.
– Olen luvannut hiihtää tänä talvena 200 kilometriä.
Mika Parviainen on ehtinyt kehua tutuilleen Jämsää ja sen palveluita. Hän onkin kuin kävelevä kaupunkiesite – mitä ei Jämsästä löydy, sitä ei tavallisessa elämisessä tarvitakaan.
– Uskoisin, että pian perässämme tänne muuttaa Tampereen suunnalta muutama muukin uusi asukas, hän ennustaa.
Teksti ja kuvat: Päivi Ketolainen
