Markkinoiva muori – erilainen nuori

Sitä voisi kutsua sielunkumppanuudeksi, syväksi ystävyydeksi tai samalla aaltopituudella olemiseksi. Kun jämsäläiset Reija Lepola, Terttu Toivonen ja Maija Vuorio tutustuivat toisiinsa paremmin erään nettisivuprojektin tiimoilta syksyllä 2024, oli heti selvää, että tästä alkaa ystävyys. Naisia yhdistää monikin asia, kuten paluumuutto Jämsään sekä palava halu kohentaa oman kotiseudun asioita.

– Me olemme tällaisia markkinoivia mummoja, haluamme levittää tietoisuutta upeasta kotikaupungistamme ja vahvistaa sen brändiä. Meillä on paljon ideoita. Meitä voi myös kuvailla sanoilla erilainen nuori – muori, naiset nauravat. Tuttuja he ovat olleet toisilleen erilaisista yhteyksistä jo kauan, joten aivan alusta ei tarvinnut tutustumista aloittaa.

Kolmas kerta toden sanoo

Kauvatsalla  syntynyt Maija muutti takaisin Jämsään kaksi vuotta sitten, se oli itse asiassa kolmas muutto seudulle. Ensimmäinen kerta oli lapsena 1950-luvulla, ja toinen 1980-luvulla. Opinnot veivät aikoinaan Maijan Jyväskylään, kunnes 1987 työt kuljettivat takaisin Jämsään ja opettajaksi kauppaoppilaitokseen. Myöhemmin hän oli mukana perustamassa Tiimiakatemiaa Jämsänkoskelle, josta hän siirtyi Jyväskylän ammattikorkeakouluun taloushallinnon lehtoriksi. Hänet tunnetaan seudulla myös autovaraosaliikkeen lapsena. Naiset nauravatkin, että Maija tietää kaiken autojen osista.

Vuonna 1999 Maija muutti Korpilahdelle, arkkitehtiveljen hänelle suunnittelemaan taloon. Selvää kuitenkin oli, että loppuelämän koti se ei ole.

– Äitini eli täällä Jämsässä iäkkääksi, lähes 102-vuotiaaksi. Muistan hyvin mitä hän kommentoi, kun aikoinani ehdotin, hänen ollessaan kahdeksankymppinen, omakotitalosta luopumista ja muuttoa pienempään asuntoon. Hän sanoi, että ”kuule se olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten.” Muutto on iso asia ja vaatii voimavaroja, se olisi hyvä tehdä silloin kun on vielä hyvissä voimissa. Äidin sanat ovat jääneet mieleen, ja päätinkin itse luopua isosta talosta ja tontista nyt, kun muutto ei tunnu vielä liian vaikealta. Päätös muuttaa takaisin Jämsään oli lopulta helppo. Täällä ovat lapset ja lastenlapset.

Ratkaisua ei ole tarvinnut katua, vaan ihan päinvastoin. Maija viihtyy Jämsässä erinomaisesti, täällä on viihtyisää ja kaunista, palveluita ja tapahtumaa vaikka kuinka paljon, ja paljon tuttuja.

– Täällä on helppo asua ja tutustua ihmisiin. Sopivaa asuntoa etsin kauan, kunnes juuri oikeanlainen löytyi jokirannasta, lähellä palveluja.

Toisen polven paluumuuttaja

Reija puolestaan muutti Jämsään reilu vuosi sitten, myös hän oli etsiskellyt kotia jo jonkin aikaa, kunnes sopiva tuli vastaan keskustan tuntumassa. Mökki, joka on äidin kotitalo, on ollut täällä aina, joten yhteydet seudulle ovat olleet tiiviit. Itse asiassa myös vanhemmat aikoinaan olivat paluumuuttajia, sillä Jämsästä kotoisin oleva äiti palasi juurilleen tänne.

Reija itse on syntynyt Lahdessa, ja käynyt siellä koulunsa, siihen asti kun opinnot kuljettivat Jyväskylään. Jämsässä tuli kuitenkin vietettyä aikaa paljon, sillä mummo asui täällä, ja Jämsän sairaalan laboratoriosta löytyi töitä. Joten Reija muutti Jämsään.

– Perustimme Hallissa töissä olleen mieheni kanssa perheen tänne, poikamme syntyi Jämsässä. Olin alkuun täällä kauppaoppilaitoksessa opettajana 1980-luvulla, kunnes muutimme 1988 Seinäjoelle, jossa toimin opettajana ja kuntayhtymän johtajana ja rehtorina. Mieheni menehtyi 2016. Työelämäni vierähti siis Seinäjoella, jonka jälkeen muutin Tampereelle vuonna 2022  ja sen jälkeen tuli oikea aika muuttaa Jämsään takaisin.

Kuten Maija, myös Reija on tyytyväinen muuttopäätökseensä – kaikki on lähellä, eikä tarvitse lähteä aina autolla palveluiden luo. Myös ystävien, vanhojen sekä uusien, löytyminen on iso asia.

– Pitää olla rohkeutta lähteä liikkeelle, ja löytää niitä ystäviä, naiset pohtivat.

Tontti tarjolla markan neliöhintaan

Terttu on asunut Jämsässä jo pidempään, ja Maijan ja Reijan tavoin myös hän on ehtinyt asua lukuisilla eri paikkakunnilla. Kiuruvedellä syntynyt Terttu muutti ensimmäistä kertaa Jämsään 1964 Pihtiputaalta. Muutto Helsinkiin oli vuorossa 1979. Puolison kanssa perustettiin perhe, ja Helsingissä viihdyttiin kymmenisen vuotta. Mutta sitten tuttavat alkoivat houkutella takaisin Jämsään.

– Ystävämme asuivat Jämsänkoskella, ja he kertoivat että tarjolla on tontteja markan neliöhintaan, että rakentakaa ihmeessä talo tänne! Mieheni on kotoisin naapurikunnasta Kuhmoisista, ja innostuimme ajatuksesta. Varasimme jo tontin, kunnes löysimmekin rivitaloasunnon, joka oli täydellinen meille. Asun siinä yhä, nykyään yksin sillä mieheni on palvelutalossa.

Jämsään muutettuaan Terttu sai töitä paikallislehdestä graafisena tekstinvalmistajana. Hän on työskennellyt monessa muussakin tehtävässä, kuten Jämsän sairaalalla puhelinvaihteessa ja lopulta asiakaspalvelupäällikkönä. Eläkkeelle jäätyään Terttu työskenteli Witikkalan kartanossa muutaman vuoden. Aika monelle Terttu on tuttu teatteritoiminnasta.

– Olen ollut vapaaehtoishommissa monissa paikallisissa teattereissa, olen ollut muun muassa kuiskaaja, ja toiminut niin kahvioissa kuin lipunmyynnissäkin, lavallakin olen ollut, nimittäin siivoushommissa, Terttu nauraa.

Hiihtolenkille omasta pihasta

Jämsä on kolmikolle sydämen asia.

– Olemme valmiita tekemään vapaaehtoisina asioita Jämsän markkinoinnin eteen, tarjoamme konkreettista apua ja tekoja. Meillä on paljon annettavaa ja ideoita, ja mielihyvin teemme yhteistyötä eri tahojen kanssa. Meillä on upea kaupunki missä on paljon hyvää, ja haluamme kannustaa kaikkia puhumaan positiivisesti Jämsästä myös muille, me kaikki voimme tehdä asioita Jämsän hyväksi.

Naisten keskusteluissa vilisee Jämsän hyviä puolia sellainen määrä, että listauksesta voisi tehdä todella pitkän. Kuulija innostuu aiheesta väkisin itsekin, joten näiden erilaisten nuorten into todellakin tarttuu. Käymme keskustelua muun muassa siitä, miten voisi yrittäjyyttä tuoda osaksi opintoja, ja miten voisi lisätä nuorten innostusta ja mahdollisuuksia. Entisenä yrittäjänä Maija kertoo olevansa mielellään auttamassa ja tukemassa etenkin nuoria yrittäjyyden taipaleella.

Esiin nousevat tietenkin Himos ja sen monet mahdollisuudet, Kahvila-ravintola Akuliina ja torielämä, sekä Mäyrämäen Tuomon lukuisat teot paikkakuntamme hyväksi, ja tietenkin luonnon kauneus, liikuntamahdollisuudet ja luontokohteet.

– Voin lähteä omasta kotipihastani hiihtolenkille, onhan se ihan mahtavaa, Maija hehkuttaa.

Ja tietenkin Jämsänjoki, jota kehtaa nykyään esitellä myös muille. Naiset muistavat hyvin myös toisenlaisen ajan, kun joki ja ryteiköt eivät todellakaan olleet ylpeydenaihe.

– Miten kaunista joenvarrella on nyt, paljon on hyvää tehty tämänkin asian eteen. Sataman seutu on upea, ja muutenkin kaupungin yleisilme on siisti.

Jämsässä on toimintaa joka lähtöön

Harrastusmahdollisuudet ja tapahtumatarjonta saavat kiitosta, sekä erityisesti Jämsän kirjasto, joka järjestää monipuolisesti myös tapahtumia. Naiset ovat myös itse olleet mukana järjestämässä erilaisia tilaisuuksia. Terttu kertoo muun muassa viime kesänä järjestetystä Muoti-Kauneus-Hyvinvointi -tapahtumasta, joka saa jatkoa kesällä 2025. Ystävykset kuuluvat Jämsän senioreihin, joka on alueen aktiivinen toimija.

Kolmikko kertoo kuluttavansa ahkerasti seudun kulttuuritarjontaa, käyvänsä konserteissa ja teattereissa. Galleria Kivipankin taidenäyttelyt kiinnostavat myös.

– Kulttuuria pitäisi tuoda vielä enemmän esiin! Esimerkiksi Taidetalo Pässinmäki Jämsänkoskella on hämmästyttävän hieno.

Aktiivisuus ei suinkaan jää ainoastaan kulttuuriin, vaan liikunta kuuluu oleellisesti Reijan, Maijan ja Tertun elämään. Uimahalli sekä seudun kuntosalit ovat tulleet tutuiksi hiihto- ja kävelyreiteistä puhumattakaan.

– Erityisesti pitää mainita Emmi Natrin pyörittämä Seniorikuntosali Natrix Jämsän keskustassa, aivan huippu paikka. Siellä kokoontuu monia ryhmiä, ja uusia tulee mukaan koko ajan, myös mökkiläisiä, Reija kertoo.

Eikä Jämsän kohdalla voi mitenkään sivuuttaa sijainnin merkitystä – julkisilla pääsee kätevästi isomman kaupungin sykkeeseen niin halutessaan. Palvelut toimivat, eikä terveydenhuoltopalveluidenkaan saatavuudessa ole valittamista. Naiset muistelevat, miten akuuttiajan hoitajalle tai kiireellisen hammaslääkäriajan on saanut varattua nopeasti.

Jämsä on kaikille kolmelle rakas kotikaupunki, jonka asioista kannetaan huolta ja jonka eteen ollaan myös valmiita toimimaan. He tapaavat toisiaan usein ja pohtivat yhdessä millaisia toimenpiteitä asian eteen voitaisiin tehdä. Energiaa, rohkeutta ja positiivisuutta ei näiltä naisilta puutu, joten ”markkinoivista mummoista” tullaan takuulla kuulemaan jatkossakin.