Saunakylä kutsuu perinteiden äärelle

Kun jämsänkoskelainen Saija Silén kuuli ensimmäistä kertaa itseään kutsuttavan nimellä Saija-san, oli hetki lähes liikuttava. Kyseessä on kunnioituksesta ja arvostuksesta kertova japanin kielen ilmaisu.

– Onhan se hieno tunne, mielelläni olen Saija-san tai Saunakylän Saija, monella nimellä jo tunnetaan, Saija nauraa kahvikupillisen äärellä Jämsänkosken Ilveslinnan kahvilassa. Saunamestariksikin häntä voi kutsua, sillä Saunamestari Kilta ry myönsi arvonimen vuonna 2021.

Keski-Suomen museossa amanuenssina työskentelevä Saija tunnetaan etenkin Suomen Saunakulttuuri ry:n puheenjohtajana. Yhdistys pyörittää Jämsän Juokslahdella sijaitsevaa Saunakylää, joka avautui yleisölle 2017.

Saunakylä on toki saunomista, mutta paljon muutakin; se on perinnerakentamisen, suomalaisen talonpoikaisen rakennustavan vaalimista ja opettamista. Moni on saanut oppia muun muassa pärekaton tekemisestä tai vaikkapa kiukaan kunnostamisesta.

Saija kertoo, että Saunakylälle kuuluu hyvää. Yhteensä 12 savusaunaa kutsuu lämpimään huomaansa aina lauantaisin, kello 16–20. Saunojen kunnostustyö on menossa koko ajan, yhteensä saunarakennuksia on 24, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta.

– Kunnostusta tehdään perinteitä arvostaen ja huolella, keskimäärin yksi tai kaksi saunaa saadaan kunnostettua vuodessa. Kun saunoja alettiin siirtää tänne Muuramesta vuonna 2015, olivat ne todella huonokuntoisia.

Alueelle on noussut myös pukuhuonerakennus lämpimine suihkuineen, Harvian palvelurakennus ja vedenpuhdistamo, lisäksi suunnitteilla on kunnollinen kahvilarakennus. Kunhan kahvila saadaan pystyyn, on tarkoitus tuoda myyntiin vielä enemmän paikallisia tuotteita. Jo nyt tehdään yhteistyötä monen toimijan kanssa, esimerkiksi koskenpääläisen Porkkalan tilan simaa on myynnissä. Saunakylässä on myös oma makkaransa, jota ei muualta saa.

Rakennustöitä ja kunnostusta tehdään viikolla, muun muassa työllistämistuella ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien voimin. Positiivista palautetta on tullut työntekijöiltä paljon; vastuuta annetaan, ja oman käden jälki näkyy konkreettisesti lopputuloksessa. Vanhoja, paljon kokeneita rakennuksia selvästi arvostetaan.

Ihmisiä varten

Pääosin Saunakylä pyörii vapaaehtoisvoimin. Se tarkoittaa monelle pitkiä päiviä, esimerkiksi Saijalla vierähtää lauantaisin Saunakylässä helposti 14 tuntia. Heti keskustelun alkuun käy selväksi, että saunakulttuuri ja suomalainen kulttuuriperinne ja -historia ylipäätään ovat naiselle sydämen asia. Voisin kuunnella loputtomiin tarinointia saunaan liittyvistä perinteistä ja uskomuksista.

Saija jakaa mielellään tietämystään saunakulttuurista ja suomalaisista perinteistä, ja opastaa tilauksesta ryhmiä Saunakylässä. Ryhmäopastuksia on kesäaikana vähintään kerran viikossa, ja Saija-san arvonimi onkin peruja japanilaisryhmien palautteesta.

– Ulkomaalaisia käy paljon, muutama päivä sitten tuli juuri kaksi ryhmää Japanista. Saunakulttuuri yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa, ja Saunakylä on jo harrastajien kesken tunnettu, esimerkiksi japanilaisissa lehdissä on kirjoitettu paikasta ja Japanissa on myös kopio meidän Siparilan saunasta. Tälle kesälle on varattu jo opastuksia noin viidelle sadalle ulkolaiselle vierailijalle, vaikka vielä ei olla edes juhannuksessa. Jämsä Sauna Day -tapahtumassa puolestaan suurin osa saunoista lämpeni norjalaisten lämmittäminä, Saija juttelee.

Saunakylä siis selkeästi herättää kiinnostusta, myös muissa kuin suomalaisissa. Etenkin ukrainalaiset ovat ilahduttavasti löytäneet tiensä myös vapaaehtoistoimintaan, ja usein saunoja lämpiää myös heidän toimestaan. ILO-kielikahvilan porukka puuhailee myös mielellään Saunakylässä.

Kävijöitä on vuoden aikana suunnilleen 3 000. Tavallisena lauantaina saunojia on keskimäärin satakaksikymmentä.

– Parasta Saunakylässä ovat ihmiset, ihmisiä varten tätä tehdään. Sauna yhdistää, löylyistä nauttiminen on jaettu kokemus.

Saija korostaa myös ympäröivän luonnon merkitystä, sitä miten monipuolinen lajisto siellä on kasveja ja eläimiä. Terveyttä on muinoin hoidettu niillä kasveilla mitä ympärillä on, ja samoin voi toimia myös Saunakylässä, ja tehdä vaikka hauteen tai jalkakylvyn lähistön kasveista.

Se, että Saunakylä kiinnostaa ihmisiä, ei sinänsä ole yllätys, sillä sauna liittyy niin olennaisesti suomalaisuuteen. Se on ollut iso osa arkea ja työtä, ihmisen elinkaarta alusta loppuun. Savusaunan historia ulottuu tuhannen vuoden taakse, eikä kokemus itsessään ole ajan saatossa muuttunut.

Saunareittiä rakentamassa

Saunat lämpiävät kävijöille ainakin syyskuun loppuun saakka aina lauantaisin. Paitsi juhannuksena luvassa on tuttuun tapaan aattosauna, eli perjantaina 21.6.

– Juhannussauna on ollut tosi suosittu, onhan siinä ihan oma tunnelmansa. Juhannuksesta eteenpäin voi myös varata meidän uusia glamping-telttoja, joita löytyy kolme. Idea on syntynyt kysynnästä, aika moni haluaa ex-tempore jäädä yöksi Jämsään, eikä nopealla aikataululla välttämättä ole ihan helppoa saada majoitusta.

Kesän lopulla, 31.8. vietetään tuttuun tapaan Nuku yö Saunakylässä -tapahtumaa, joka viime vuonna keräsi lähes sata telttakuntaa alueelle.

Saunakulttuuria Saija pyrkii edistämään monin tavoin. Uusi juttu on Sauna Route ry, jonka puheenjohtaja hän myöskin on.

– Ideana on tuoda esiin eurooppalaista saunakulttuuria, rakentaa saunareitti maasta toiseen. Jäsenmaita on jo Suomen lisäksi Ruotsi, Viro ja Norja, tavoite on muodostaa reitti aina Keski-Eurooppaan saakka.

Jämsä ja Saunakylä luonnollisesti on jo reitistöllä, ja onkin huikeaa ajatella, miten Jämsä näyttäytyy monessakin mielessä saunakulttuurin ytimenä. Ihmisiä saapuu ympäri maailmaa paikkakunnallemme nimenomaan Saunakylän ansiosta. Vapaaehtoisten tekemä työ kaiken tämän eteen on uskomattoman upeaa.

– Meillä on lämminhenkinen, avoin yhteisö, johon kaikki ovat tervetulleita. Vapaaehtoisia kaivataan lisää, apuvoimat ovat tarpeen. Voi vain pölähtää paikalle lauantaiaamuna, niin takuulla on joku opastamassa ja auttamassa, eikä tarvitse kuulua meidän yhdistykseen. Yhteisöllisyys on tässä kaikessa iso juttu, kannattaa tulla rohkeasti mukaan porukkaan, Saija hymyilee.

Saunakylässä voi saunoa perinteiseen tapaan historiallisissa savusaunoissa yleisissä saunavuoroissa joka lauantai kesäkuusta syyskuuhun kello 16–20.

Kaudella 2024 saunamaksu on 15 euroa ja vuosijäsenyys 30 euroa, jolla saunot koko kesän.

Pataniemi 420, Juokslahti, Finland
puh. 040 5507097
suomen.saunakulttuuri@gmail.com

Teksti ja kuvat: Johanna Suominen

Toinen kuva: Himos-Jämsä