Sujuvaa elämää Jämsässä

Jo heti keskustelun alkuun tulee ilmi useita hyviä syitä siihen, miksi Lahden perhe viihtyy Jämsässä. 17-vuotias Inka Lahti kertoo ylläpitohevosestaan, joka on yksityistallilla ihan lähellä kotia. 13-vuotias Jonne Lahti puolestaan odottaa kesälomaa ja hyviä maastopyöräilykelejä, monet Jämsän polut ja reitit ovat tuttuja. Äiti Elina Lahti on tullut juuri töistä Jämsän sairaalalta, jossa hän työskentelee fysioterapeuttina. Isä Tuomas Lahti puolestaan on ollut haastattelupäivänä Suonenjoella työreissulla.

– Arvostan kyllä tätä Jämsän sijaintia paljon, tästä on helppo lähteä eri suuntiin, valtatie on lähellä. Ja tietenkin Jyväskylä ja Tampere ovat lähellä, ei ole pitkä matka mennä käymään, metsäalalla toimiva Tuomas kertoo.

Punainen irlanninsetteri, seitsemänvuotias Aarre, kommentoi omaa viihtymistään iloisella hännänheilutuksella. Epäilemättä Jämsän polut ja metsät kelpaavat myös Aarrelle.

Koti Jämsään

Lahdet ovat asuneet Jämsässä lähestulkoon aina. Täällä on koti, ystävät, suvut, harrastukset – ihan kaikki. Tuomas on muuttanut Kuhmoisista Jämsään taaperoikäisenä, ja jos kysytään että mistä hän on kotoisin, on vastaus Jämsästä. Elina puolestaan on syntynyt Kajaanissa, mutta juuret ovat kuitenkin täällä.

– Molemmat vanhempani ovat täältä kotoisin, joten he halusivat muuttaa takaisin kotiseudulleen, kun olin kuusivuotias. Olen siis kouluni käynyt Jämsänkoskella, kunnes lukion jälkeen lähdin muualle opiskelemaan.

Elina suuntasi ensin vuodeksi Korpilahdelle, sitten kutsui Kuopion ammattikorkeakoulu ja fysioterapeuttiopinnot. Lopulta Jyväskylä houkutteli enemmän, ja niin Elina vaihtoi opiskelukaupunkia. Silloinen poikakaveri, nykyinen aviomies, siirtyi myös Jyväskylään käytyään sitä ennen armeijan sekä aloitettuaan koneinsinöörin opintoja ensin Vaasassa.

Yhteinen opiskeluelämä Jyväskylässä sujui mainiosti, mutta eräs seikka vaikutti erityisesti siihen, että nuori pari suuntasi takaisin Jämsään.

– Työt ovat se suurin syy. Kesät me oltiin aina täällä töissä, ja Tuomas teki harjoittelunsa Jämsänkosken paperitehtaalla jonne jäi valmistuttuaan töihin. Sitä ennen minä olin jo saanut täältä työpaikan, heti valmistumisen jälkeen vuonna 2003. Joten oli ihan luontevaa palata ja perustaa perhe tänne. Ei sitä päätöstä ole tarvinnut koskaan katua, Elina hymyilee.

Kun oman kodin ostaminen tuli ajankohtaiseksi, mielessä oli rivitaloasunto tai omakotitalo. Lopulta vuonna 2004 löytyi Jämsän Kääpälästä juuri oikeanlainen koti, 1990-luvulla rakennettu omakotitalo, johon pariskunta asettui ja perusti perheen. Siitä lähtien siellä on ollut hyvä olla.

Hevosista jääkiekkoon

Inkalle ja Jonnelle Jämsä on aina ollut kotikaupunki, hyvä paikka asua, käydä koulua ja viettää aikaa kavereiden kanssa.

– No onhan tämä pieni kaupunki. Mutta ihan mukava, en minä muutenkaan ole mikään varsinainen kaupunki-ihminen, Jämsän lukiossa opiskeleva Inka kertoo. Todennäköistä on, että lukion jälkeen edessä on muutto opintojen perässä, mutta ajatus siitä, että joskus muuttaisi takaisin Jämsään ei ole lainkaan mahdoton. Perhe ja suku ovat toki täällä, mutta pohdinnan takana on eräs muukin syy.

– Meillä on ylläpitohevonen, yksityisessä tallissa ihan tässä lähellä. Olen harrastanut ratsastusta pienestä pitäen, taisin olla kuusivuotias, kun kummitäti vei ekan kerran talutusratsastukseen. Jämsässä ja lähiseuduilla on hyvät mahdollisuudet harrastamiseen hevosten kanssa, ja huomattavasti edullisempaa kuin isommissa kaupungeissa.

Kääpälän lähettyvillä hevosia on todella paljon, joten tämä on iso syy siihen, miksi Inka on asuinalueeseensa tyytyväinen. Kaukana ei ole myöskään Jämsän 4H-yhdistyksen heppakerho, johon hän pienenä osallistui, ja jota hän nyt itse ohjaa. Tuore harrastus on kuntosali, joka myös sijaitsee kätevästi koulumatkan varrella.

– Ja Himoksen huvikeskus Willi Länsi on myös tosi hyvä juttu, kavereiden kanssa ollaan käyty siellä keilaamassa ja syömässä.

Myös Jonne viihtyy Jämsässä sekä Kääpälässä.

– No kavereita asuu tässä lähellä, se on kiva. Kesällä käydään paljon maastopyöräilemässä, ja Jämsässä on kyllä tosi hyviä reittejä ja maastoja, esimerkiksi Sorvajärven reitti on hieno. Ja Himoksessakin pyöräillään välillä.

Harrastusmahdollisuuksistaan Jämsä saa kehuja koko perheeltä. Jonne pelaa jääkiekkoa, johon jäähallit sekä JIlves tarjoavat hyvät mahdollisuudet. Tosin Jonnen ikäluokassa pelaajia on turhan vähän ja lisää harrastajia toivotaan lajin pariin. Myös frisbeegolf on tuttua, siihenkin löytyy kotikaupungista hyvät radat.

– Tykkään käydä kalastamassa, olen usein kalastanut Päijänteellä, pienemmillä järvillä ja Jämsänjoella. Meillä oli joskus Jämsänjoella vene, isän kanssa saatiin sieltä ainakin kuhaa ja ahventa. Mukavaa kun täällä on vesistöjä lähellä, ei tarvitse lähteä minnekään kauas.

Yhteisöllinen Kääpälä

Kääpälä on tuntunut juuri sopivalta alusta saakka. Matka keskustaan, noin kolme kilometriä, ei ole liian pitkä, vaan se taittuu helposti vaikkapa pyöräillen. Toisaalta ollaan kuitenkin juuri sopivasti sivussa ja omassa rauhassa. Kuten Inka toteaa ”vähän kuin maalla, mutta ei kuitenkaan liian kaukana”.

Ja vaikka alueella ei olekaan varsinaista asukasyhdistystä, yhteisöllisyyttä kuitenkin on. Lapsia kyyditään kimppakyydeillä, tukea ja apua annetaan sekä saadaan tarvittaessa. Naapurustossa ei asu ainoastaan naapureita vaan ystäviä, ja yhdessä on touhuttu monenlaista. Etenkin silloin kun lapset olivat pieniä, ystäväperheet viettivät paljon aikaa yhdessä esimerkiksi tehden erilaisia retkiä lähiseudulle vaikkapa makkaranpaiston merkeissä.

– Nyt kun lapset ovat isompia, homma on vähän muuttunut, nykyään teemme neljän naisen porukalla pidempiä reissuja, viimeksi kävimme Seilin saarella ja seuraavaksi olemme menossa Bengtskärin majakalle, Elina paljastaa.

Arki, työt ja harrastukset, elämä kaikkinensa on Lahtien mielestä Jämsässä sujuvaa. Tuomaksen työt onnistuvat pääosin etänä kotoa käsin ja työreissuille ympäri Suomen on helppo lähteä Jämsästä. Elina puolestaan viihtyy fysioterapeutin työssään Jämsän terveyskeskuksessa, ja kehuu loistavaa työyhteisöään. Sukua ja ystäviä asuu Jämsässä, eikä tekemisen puutetta ole. Liikunnallinen perhe arvostaa etenkin Jämsän kaunista luontoa ja monia mahdollisuuksia luontoliikuntaan.

– Koiran kanssa on mukava kulkea metsissä, esimerkiksi Matkosvuori on yksi meidän suosikkipaikoista. Ja vesistöt ovat tärkeä juttu, Päijänteellä on appivanhempien mökki, onhan sekin kiva ettei mökkeily vaadi tolkutonta ajomatkaa, Elina kommentoi.

Tuomas arvostaa etenkin hyviä metsästysmaita. Hirvestys Koskenpäällä on tuttua, sen sijaan lintumetsälle Aarren kanssa suunnataan usein pohjoiseen.

Kantele soi Säröttärissä

Jämsä toki tarjoaa mahdollisuuksia paljon muuhunkin kuin liikuntaan. Elokuvateatteri Kinotar saa kehuja, sekä seudun monet teatterit, joiden palveluita käytetään mielihyvin. Erityismaininnan ansaitsee Jämsänjokilaakson musiikkiopisto, joka liittyy tiiviisti Elinan uuteen harrastukseen, mikä kuitenkin oikeasti on vanha harrastus.

– Olen soittanut kanteletta lapsesta saakka, ja suoritin nuorena musiikkiopiston päättötutkinnon. Olen tässä vuosien varrella aina kyllä soittanut, lähinnä omaksi ilokseni, mutta viime kesänä innostuin uudelleen toden teolla. Liityin paikalliseen Säröttäret-kanteleyhtyeeseen; meitä on viisi soittajaa, ja ihan mielettömän kivaa on ollut. Keikkoja teemme mielellämme, viimeksi olimme esiintymässä Kiikoisten kirkolla. Nyt olen hakenut musiikkiopistoon opiskelemaan kanteleen soittoa, on aina hyvä saada opetusta ja palautetta omasta soittamisesta, Elina kertoo ja lisää, miten hienoa on, että musiikkiopisto sekä työväenopisto tarjoavat opetusta yhtä lailla aikuisille kuin lapsillekin.

Vapaa-aika taittuu koko perheellä siis varsin monipuolisesti harrastusten parissa. Vanhemmat pohtivat, että myös he ovat oppineet paljon lasten harrastusten kautta. Tuomas oli pitkään huoltajan ja apuvalmentajan roolissa Jonnen jääkiekkoharrastuksessa, Elina on ollut tallihommissa mukana, monet talkoot ja tempaukset on tehty yhdessä.

– Me ollaan aina lähdetty avoimin mielin mukaan tekemiseen ja se on kyllä kannattanut.

Tapaamisen lopuksi innostumme pohtimaan, mihin Jämsässä veisi vieraan, mitä kohteita haluaisi esitellä ihmiselle, joka ei koskaan ole seudulla käynyt. Luettelosta uhkaa tulla todella pitkä, mutta polveilevan keskustelun voisi kiteyttää seuraavasti:

– Matkosvuori, Rasuanniemi, Himoksen alue, Rasuan leirintäalueen maisemat, Akuliina, Kahvila Jokiranta ja Jämsänjoen alue ylipäätään, Jämsänkosken rantareitti, Kellokallio. Ja hei meidän yleisurheilukentät on upeilla paikoilla, ja lintujen bongailuun on paljon otollisia paikkoja. Joten ei tulisi todellakaan aika pitkäksi, paljon nähtävää ja koettavaa!