Sukupolvenvaihdos toi mukanaan uuden bisnesidean
Syväjärvellä sijaitseva puutarhatila Mikkola on tehty sukupolvenvaihdoksen vuosi sitten. Vilkkaan lapsiperhearjen ohella nuori yrittäjäpari on laajentaneet kukkamyynnistä myös ruokasienten kasvatukseen.
Puutarhatila Mikkolalla ollaan ainutlaatuisen kokeilun äärellä. Vuosi sitten Pekka Pirinen ja Elina Valkeejoki muuttivat Tampereelta maalle ja Valkeejoen äidin perustamalla tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Tilan pääsääntöinen yritystoiminta on kukkien kasvatus ja myynti, mutta kausityön ohella on päätetty alkaa kokeilemaan ruokasienten kasvatusta.
Sienibisnes sai alkunsa Pirisen ja hänen ja kahden kaverinsa ideasta kokeilla sieniä eettisessä lähiruoantuotannossa. Kiinnostus ja osaaminen asian tiimoilta kohtasivat, jonka ansiosta Mikkolan ulkorakennuksessa kasvaa nyt siiliorakkaita.
Pirinen haluaa kokeilla uusia yritysmahdollisuuksia juuri maaseudulla, sillä he ovat löytäneet Jämsästä hyvän tuen yrittämiseen. ”Haluamme panostaa maaseudun elinvoimaan, jotta voimme jatkossakin elää täällä lastemme kanssa. Tarvitaan tulevaisuuden toimintaa, joka voi elävöittää maaseutua ja tuoda tänne lisää töitä”, visioi Pirinen.
Kolmessa kuukaudessa petrimaljalta lautaselle
Pirinen kertoo sienten kasvatuksen olevan hyvin tilatehokasta: ”Ei tarvita valtavia peltoja tai navettoja. Sienet vaativat vain lämmön ja kosteuden puolesta sopivan ilmanalan ja kasvualustan”.
Sienten matka alkaa Pekka Pirisen kollegan laboratoriossa viljelmänä petrimaljalla. Sen jälkeen sitä säilytetään kylmiössä lasipurkissa, josta se siirretään ensimmäiselle kasvualustalleen. Alustana toimivat höyryllä steriloidut kauranjyvät, jotka on suljettu ilmatiiviiseen pussiin ja suojataan valolta. Muodostettuaan pimeydessä riittävän rihmaston sieni siirretään kasvatuspussissa oleviin puu- ja soijankuoripelletteihin. Matka aivan viljelmän alusta tähän pisteeseen vie noin kolme kuukautta.
Kauranjyviin päästyään sieniviljelmä asetetaan erikseen rakennettuun kasvukaappiin, jossa kosteus ja lämpötila ovat tarkoin säädeltyjä. Tähän mennessä rihmasto on riemastunut kasvamaan jo niin paljon, että jo viikon päästä avatusta kaurapussista kasvaa näyttävä siiliorakkaan itiöemä, joka on se sienen kerättävä ja syötävä osa.
Tulevaisuudennäkymät lähiruoan tuotannon parissa
Pirinen ja Valkeejoki haluavat kehittää ruokasienibisnestään niin, että saisivat myytyä tasaisesti kerättävää satoa alueen ravintoloille, missä niitä käytetään muun muassa sienipihveinä burgereissa.
”Haluamme olla mukana eettisessä ruoantuotannossa ja sienillä on siinä valtavasti potentiaalia. Tämä sieni on jatkumoa meidän omiin peltoihimme — tuotamme ihmisille lähiruokaa täältä tilalta. Haluamme myös tehdä kulttuurikasvatusta siihen suuntaan, että Suomessa syötäisiin enemmän sieniä”, kertoo Pirinen.
Tulevaisuudessa yrittäjäpari pitää tärkeänä sitä, että sienten tuotannossa pystytään käyttämään mahdollisimman paljon paikallisia raaka-aineita. Toistaiseksi he ovat vielä toiminnan pioneereja, jonka vuoksi esimerkiksi soijankuori on ainesosa, joka ei ole lähtöisin Suomesta. Kasvatuksessa tarvittava kaura tulee kuitenkin puutarhatilan omalta pellolta.
Olemme todella kiinnostuneita tutkimaan sienen käyttömahdollisuuksia sekä erilaisia yhteistyömahdollisuuksia lähialueen yritysten kanssa. Joten kiinnostuneet yritykset ja ravintolat saavat ottaa yhteyttä!
Kukapa tietää, vaikka tulevaisuudessa Jämsässä sieniä pystyttäisiin käyttämään esimerkiksi muovin tai puumassan korvikkeena erilaisissa teollisuuden komponenteissa. Maailmalla sieniä käytetään jo muun muassa nahan korvikkeena, pakkausmateriaalien luomisessa sekä jätteen hajottamisessa.
Blogiteksti liittyy Jämsä Lab & Yrityskiihdyttämö -hankkeeseen (2026–2027). Hanketta rahoittaa Keski-Suomen liitto alueellisen kestävän kasvun ja elinvoiman määrärahoista (AKKE).
Lisätietoja:
Anni Valkeinen, projektipäällikkö, Jämsä Lab & Yrityskiihdyttämö
p. 044 450 6133, anni.valkeinen@jamsa.fi
