Takapiha ratkaisi asuntovalinnan

Salla Kuisman koti on Jämsänkoskella, Orivuoren asuinalueella.

– Aivan paras paikka! Salla hehkuttaa, ja toivottaa tervetulleeksi Kiinteistö Oy Jämsänmäen omistamaan rivitalokaksioon. Eteisessä vastassa on myös Kiti, punakorvakilpikonna, joka tutkailee uteliaana ympäristöään.

Paikka on ollut Sallan ja puolisonsa Minnan koti noin kuusi vuotta, ja voidaan sanoa että asunto oli todellinen onnenpotku. Pariskunta tiesi heti sen nähtyään, että kyllä, tänne me muutamme, kera koirien ja tietenkin Kitin. Mutta miten Savonlinnassa syntynyt ja monessa kaupungissa asunut Salla päätyi Jämsään, on mielenkiintoinen tarina.

– Minnan tytär aloitti matkailualan opinnot täällä, ja asui ensin asuntolassa. Ratkaisu ei ollut hänelle paras mahdollinen, joten päätimme Minnan kanssa muuttaa paikkakunnalle ja vuokrata asunnon, jossa voisimme asua kolmistaan. Seutu ei ollut lainkaan tuttu ennestään, mutta Jämsänkoskeen ihastuimme tosi nopeasti. Toijalan ja Rasuan rantoja hämmästelimme, eihän missään muualla ole näin upeita maisemia!

Koti metsän laidalla

Alkuun he asuivat kerrostalossa, ja vaikka tytär valmistui ja muutti toisaalle, oli päivänselvää että Salla ja Minna pysyvät Jämsänkoskella. Seudun vesistöt ovat retkeilyä ja kaikenlaista ulkona liikkumista harrastavalle pariskunnalle tärkeä seikka. Pieni vene, jolla usein päädytään lähiseudun saariin, sijaitsee Oinaalan rannassa.

Tyttären poismuuton jälkeen omat ajatukset toisenlaisesta asumisesta vahvistuivat, sillä mielessä oli jotain muuta kuin kerrostalo. Ihan alussa haaveena oli omakotitalo, mutta sitten vastaan tulikin toisenlainen mahdollisuus.

Silloisten lemmikkien, kahden koiran, kanssa kaksikko liikkui seudulla ahkerasti siellä sun täällä.

– Kuljemme mielellämme luonnossa, ja tämä Orivuori oli tuttua seutua. Marjareissuilla samoillessamme juttelimme, että olisipas mukava jos voisi asua täällä. Kun tajusimme että myös täällä on kaupungin vuokrakämppiä, ilmoitimme toiveestamme eteenpäin, ja tämä löytyi nopeasti.

Asunto on rivitalon päädyssä, rauhallisella sijainnilla metsän läheisyydessä. Mukava, metsään rajautuva takapiha ratkaisi asian, ja vuokrasopimus kirjoitettiin saman tien. Eikä päätöstä ole tarvinnut katua hetkeäkään. Nykyään aidatulla pihalla ei enää ulkoile koiria, mutta Kitille se on mainio paikka haukata happea kesäisin.

Takakuistilla on myös hyvä grillailla ja ihan vain viettää aikaa, ja vaikkapa tarkkailla lähiseudun lintuja ja muita eläimiä.

– Olemme viihtyneet erinomaisesti. Mahtavat ulkoilumahdollisuudet ovat vaikuttaneet paljon, sekä alueen rauhallisuus, mukava naapurusto sekä se että tämä on kaupungin omistuksessa. Kaikki on selkeää: kaupunki vastaa yhteisten alueiden hoitamisesta ja jokainen asukas omasta pihastaan.

Puutarhahommia ja yhteisöllisyyttä

Salla tunnustaa ennen ajatelleensa, ettei rivitaloasuminen sovi hänelle. Mielikuva ”rivariväännöistä” oli vahva, eli ajatus siitä miten taloyhtiöiden yhteisten asioiden hoitamisesta joudutaan käymään jatkuvaa keskustelua, myös sitä ”vääntöä.”

– Mitään tällaista ei ole, kun asuu Jämsänmäen asunnossa, se on ehdottomasti tämän asumismuodon paras puoli. Huoltoyhtiö hoitaa hommat, eikä niistä tarvitse stressata yhtään.

Yhteisöllisyyttä ylipäätään on juuri sopivasti. Salla kertoo, että halutessaan saa olla omissa oloissaan, mutta juttuseuraakin löytyy jos sitä sattuu kaipaamaan. Naapureiden kanssa vaihdetaan kuulumisia, ja ollaan valmiita myös tarvittaessa puolin ja toisin auttamaan.

Jämsänmäki saa kehuja joustavuudesta, ja suhtautumisesta asukkaiden omiin ideoihin. Sallan kokemuksen mukaan lupa yleensä heltiää ympäristön kohentamisehdotuksiin, kuten istutuksiin. Oksasaksiin saa tarttua, jos haluaa. Nyt työn alla on kasvimaa, projekti johon on innostunut mukaan myös muutama muu asukas. Puutarhahommat eivät suinkaan aina vaadi omaa pihaa.

Vuokralla asuminen ylipäätään on ollut Sallalle luonteva ratkaisu. Sen mahdollistama vapaus on iso asia, eikä hassumpaa ole myöskään se, että omistaja vastaa esimerkiksi kodinkoneista ja niiden toimivuudesta. Ja huoltoyhtiön olemassaolo auttaa paljon.

– Esimerkiksi viime talvena kun lunta tuntui riittävän loputtomiin, olihan se hienoa kun ei tarvinnut kuin oma rapun edusta kolata.

Pariskunnan lähitulevaisuuden suunnitelmiin ei kuulu muuttoaikeet, mutta jos he siihen jossain vaiheessa päätyisivät, on suunta selvä.

– Minna käy töissä Koskenpäällä, ja joskus olemme leikitelleet ajatuksella että asuisimme vanhoina siellä, jossain pienessä mummonmökissä. Mutta ei todellakaan ole kiirettä, meillä on nyt oikein hyvä koti.

Teksti ja kuvat: Johanna Suominen