Työ opiskeluhuollon ytimessä

Terveydenhoitaja Kirsi Rousi pääsee työssään kohtaamaan kolmen jämsäläiskoulun lapset ja nuoret. Työn monipuolisuus ja koulu työympäristönä hurmasivat aikuisen alan vaihtajan heti.

Kolme vuotta sitten Kirsi Rousi sai terveydenhoitajan opintojen harjoittelupaikan Jämsän lukiolta. Haave oli päästä joku päivä töihin neuvolaan, mutta aika pian ajatus muuttui.

– Innostuin koulumaailmasta, viihdyin tosi hyvin. Kun sitten Jämsässä aukesi kouluterveydenhoitajan pesti, oli selvää, että haen sitä. Onneksi sain työn, aivan loistopaikka! Kirsi kertoo työhuoneellaan Jämsänjoen yhtenäiskoulun Paunun yksikössä. Maaliskuussa 2023 hän aloitti Paunun, Kaipolan ja Koskenpään koulujen terveydenhoitajana.

Kirsi opiskeli terveydenhoitajaksi aikuisiällä, ollessaan lasten kanssa kotona hoitovapaalla. Koronapandemian vuoksi opinnot sujuivat etänä, ja itse asiassa juuri se mahdollistikin opiskelun neljän lapsen hoitamisen ohella.

Hoitoala oli nuoresta lähtien päivänselvä valinta.

– Aiemmalta koulutukseltani olen sairaanhoitaja, olen työskennellyt muun muassa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa lasten teho-osastolla. Vuorotyö kävi rankaksi, ja niin päädyin opiskelemaan sosionomiksi. Tämän jälkeen olinkin töissä päiväkodissa, kunnes jäin äitiyslomalle, Kirsi tiivistää.

Asikkalasta kotoisin oleva Kirsi asui tuolloin perheensä kanssa Tampereella rivitalossa, kunnes Jämsä alkoi houkutella. Puoliso on kotoisin Jämsästä, ja kun avautui mahdollisuus ostaa hänen kotitalonsa, oli ratkaisu lopulta helppo.

– Saatiin reilusti tilaa lisää sekä oma piha, arki järjestyi tänne vaivatta.

Oppilaiden kohtaamista

Terveydenhoitajan ammatti oli ollut Kirsin haave jo nuorena, joten se alkoi houkutella uudestaan toden teolla. Omien lasten kanssa neuvola tuli tutuksi ja tuntui unelmien työpaikalta.

– Olen aina tykännyt lapsista ja nuorista. Lopulta nimenomaan koulumaailma ja nuoret hurmasivat minut, kotona olen kuitenkin saanut olla pikkulasten kanssa ja hoitaa heitä, joten koulumaailma kiehtoi ihan uudella tavalla.

Kirsi kertoo, että parasta on oppilastyö – oppilaiden kohtaaminen, heidän hyvinvointinsa tukeminen ja auttaminen. Työn runko on terveystarkastukset, ja jokainen oppilas tavataankin vähintään kerran vuoden aikana. Tärkeää on nähdä oppilas omana itsenään, tarjota mahdollisuus rauhalliseen, yksilölliseen tapaamiseen.

– Olen tykännyt työstäni valtavasti, sillä se on monipuolista ja vaihtelevaa, jokainen päivä on erilainen ja yllättäviäkin käänteitä mahtuu mukaan. Kaikki kolme koulua ovat erilaisia ympäristöjä; saan tehdä työtä pienessä Koskenpään koulussa sekä isommassa Paunussa. Paunussa on hektisempää menoa, alakouluilla oppilaat saattavat puolestaan tulla halaamaan koulunkäytävillä.

Kirsillä on hoidettavanaan lähes 350 Paunun yläkoulun oppilasta, Kaipolan alakoulun noin 100 ja Koskenpään alakoulun noin 30 oppilasta. Yksi päivä viikosta vierähtää Kaipolassa, Koskenpäällä on vastaanotto kerran kuukaudessa ja muutoin työpiste löytyy Paunusta. Kouluilla on yksilölliset ilmapiirit, ja toki eri ikäryhmillä on omanlaisensa elämäntilanteet ja haasteet, mikä tuo osaltaan monipuolisuutta työhön.

Useita työyhteisöjä

Työyhteisöjä Kirsillä on itse asiassa useita: kouluilla oleva henkilökunta sekä työnantajan, eli Keski-Suomen hyvinvointialueen muut läheiset työntekijät. Kouluilla yhteistyötä luonnollisestikin tehdään opettajien kanssa ja etenkin kuraattorin kanssa terveydenhoitaja on tekemisissä paljon.

Työ itsessään on melko itsenäistä, joten yhteisön merkitys on suuri.

– Todella hyvin toimii yhteistyö kaikkien puolin, ja etenkin kuraattorin kanssa on yhteisiä asioita paljon. Hyvinvointialueen Jämsän työkaverit koen kaikista lähimmiksi, meitä on täällä eri kouluilla yhteensä kuusi. Olemme aktiivisesti yhteyksissä, autetaan ja tuetaan toisiamme, joten meidän yhteinen teams-kanavamme on ahkerassa käytössä, Kirsi nauraa ja lisää, että toki koko Keski-Suomen hyvinvointialueen Läntisen alueen, johon kouluterveydenhuolto kuuluu, työkaverit ovat tuttuja, ja heidän kanssaan ollaan säännöllisesti tekemisissä.

Kun Kirsi aloitti työt, työnantaja oli Jämsän Terveys, mikä puolitoista vuotta sitten vaihtui hyvinvointialueeksi. Esihenkilö, Keski-Suomen hyvinvointialueen kouluterveydenhuollon läntisen alueen palveluvastaava Päivi Ikkala saa kehuja.

– Hän on helposti lähestyttävä ja kannustava, ja hänelle voi soittaa matalalla kynnyksellä.

Parasta täällä on upeat luontokohteet, hyvät harrastusmahdollisuudet, riittävät palvelut ja rauha.

Jämsä on juuri sopiva

Uravalinta sekä päätös muuttaa Jämsään ovat tuntuneet täysin oikeilta ratkaisuilta. Kirsi kertoo olevansa maalta kotoisin, eikä Jämsä ole vaikuttanut missään vaiheessa liian pieneltä, ei edes Tampereella asumisen jälkeen.

– Jämsä tuntuu juuri sopivalta.

Kirsi mainitsee kaupungin myönteisinä puolina hyvin toimivat palvelut, ja kiitosta saa etenkin lapsiperheen palvelut, kuten hammashuolto. Tuttuja tuli nopeasti seurakunnan kerhosta, jonne Kirsi lähti lasten kera pian muuton jälkeen. Solahtaminen uuteen kaupunkiin onnistui luontevasti lasten harrastusten, päiväkodin ja koulunkäynnin kautta.

– Parasta täällä on upeat luontokohteet, hyvät harrastusmahdollisuudet, riittävät palvelut ja rauha. Kaupungin sykkeessä on kiva välillä käydä, mutta on aina ihana tulla takaisin kotiin.

Artikkelin on tuottanut SASU – Sujuvan asumisen palvelut  -hanke, jonka toimintaa rahoittaa Keski-Suomen liitto.

Keski-Suomen liiton logo

Jaa sosiaalisessa mediassa

Lue lisää työstä ja yrittämisestä