Jämsä vetoaa vapaa-ajan asujiin
Jämsä erottuu positiivisessa valossa erityisesti vahvan vapaa-ajan asumisen sekä rakentamisen kasvun näkökulmasta. Kaupungissa käy myös suuri määrä vierailijoita, keskimäärin 5 700 henkilöä päivässä.
Jämsän asumispotentiaalin selvitystyö on valmis. SASU-hankkeen toimesta teetetyn selvityksen toteutti FCG Finnish Consulting Group Oy. Kaikille avoimessa loppuseminaarissa 2.11.2023 Jokivarren puukoululla käytiin läpi tuloksia ja keskusteltiin aiheesta. Selvityksessä tutkittiin kaupungin veto- ja pitovoimaa, maankäyttöä ja kaavoitusta, rakennuskantaa sekä asumiseen liittyviä toimintamalleja, prosesseja ja palveluja.
Jämsän, kuten monen muunkin seutukaupungin, väestönkehitys on ollut haasteellinen 1990-luvulta lähtien. Muuttotappiot maan sisällä ovat olleet perinteisesti väestöä vähentävä tekijä, 2010-luvun lopulla kuolleiden enemmyyden merkitys on kuitenkin korostunut. Nykyisen kehityksen mukaan kaupungin väestö vähenisi noin 3 500–4 500 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä.
Jämsässä asuntokuntien rakenne painottuu erityisen vahvasti 1–2 henkilöiden omistusasujien asuntokuntiin. Jämsä erottuu erityisesti vahvan vapaa-ajan asumisen sekä rakentamisen kasvun näkökulmasta. Lisäksi ikääntyneiden yhden henkilön talouksien määrä kasvaa voimakkaasti.
Eläkeläiset tuovat muuttovoittoa
Ikääntyneiden asumisen potentiaali Jämsässä on huomattava. Vetovoima on kohtuullinen iäkkäissä ryhmissä, ja pitovoima on erittäin vahva – Jämsä siis nähdään houkuttelevana, ja tänne halutaan myös jäädä. Jämsä saa pientä muuttovoittoa iäkkäämmistä työikäisistä ja eläkeikäisistä.
Nuorten kohdalla tilanne on haastavampi, mutta toisen asteen opiskelijoissa pitovoima on kohtuullinen. Kuitenkin koko ikäryhmää tarkasteltaessa poismuuttavien määrä on lähes kaksinkertainen verrattuna kuntaan muuttaviin.
Vapaa-ajan asuntojen määrä on kasvanut vahvasti viime vuosina ja vetovoima vahvistunut. Jämsä tunnetaan muualla Suomessa varsin hyvin. Suurten kaupunkien asukkaiden arviot Jämsästä ovat myönteisiä ja kehittyneet ajassa.
Jämsällä on siis vahva vetovoima ja profiili vapaa-ajan asujien ja vierailijoiden näkökulmasta. Telian mobiiliverkkodata kertoo, että Jämsässä käy päivittäin keskimäärin 5 700 henkilöä kaupungin ulkopuolelta. Yksittäisinä päivinä meillä on ollut yli 20 000 ulkopaikkakunnalta tullutta vierailijaa.
Kunta on suhteellisen veto- ja pitovoimainen yrittäjien ryhmässä. Perheellisissä löytyy potentiaalia, mutta tämä on samalla myös Jämsälle haastava ja eniten panostusta ja profilointia vaativa ryhmä. Maaseutuasujien näkökulmasta löytyy potentiaalia etenkin maanläheisten arvojen korostuessa, sekä etenkin jos maallemuuton trendi vakiintuu.
Kohti asukasmarkkinointia
Tulevaisuudessa maankäytössä tulee ottaa huomioon ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen. Esimerkkinä FCG nosti esiin ”vartin Jämsä” -ajatuksen, jossa huomioidaan etäisyys tärkeimmistä palveluista kävellen, pyöräillen ja autoillen. Tämä perustuu ensisijaisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksien kehittämiseen: kaikki tarvittava on saavutettavissa vartissa. Tämä vastaa myös pyrkimykseen edetä kohti sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kaupunkirakennetta.
Selvitystyössä nähtiin kehittämisen paikkoja esimerkiksi joukkoliikenteen, asemanseudun ja kevyen liikenteen reittien suhteen. Täydennysrakentamista edistämällä ja nykyistä kohtuullisen vanhaa rakennuskantaa kehittämällä tuetaan kestävää ja taloudellisesti järkevää kaupunkikehitystä.
Mielikuvissa olisi vahvistettava kuvaa Jämsästä toimivana asumisen ja yrittämisen sekä elämysteollisuuden alueena. Jämsän asuntopolitiikan vahvistamiseksi tulisi laatia viestintä- ja markkinointisuunnitelma, joka huomioi erilaiset asukas- ja muuttajaprofiilit. Seuraavaksi SASU-hankkeessa tartutaankin asukasmarkkinoinnin kehittämiseen.
Kuva marraskuun seminaarista Johanna Suominen, jutun pääkuva MK Studio.
Vuoden 2025 loppuun asti kestävä SASU – Sujuvan asumisen palvelut tukemassa yrittämistä, työtä ja sijoittautumista -hanke on osa äkillisen rakennemuutoksen Jämsä-pakettia. Hankkeelle on myönnetty rahoitus Keski-Suomen liiton Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahasta (AKKE).
Hankkeen päätavoitteena on edistää osaavan työvoiman saantia ja yritysten sijoittautumista Jämsään. Hanke lisää Jämsän vetovoimaisuutta, vahvistaa alueen kilpailukykyä, edistää uusien työpaikkojen syntymistä ja lisää Jämsässä tehtävän työn määrän. Hanke edistää alueen toipumista rakennemuutoksen synnyttämästä tilanteesta.
Lue lisää SASU-hankkeesta: Sujuvan asumisen äärellä
Lisätietoja: Projektipäällikkö Piritta Koskinen, p. 040 615 2855, piritta.koskinen@jamsa.fi
