Jämsän kaupungin tilinpäätös 2025
Vuoden 2025 talouden kehitys oli edellisvuoden tapaan vivahteikasta, ja enimmäkseen positiiviseen suuntaan. Vuoteen mahtuu paljon kertaeriä ja vuosi 2025 oli viimeinen, jolloin emokaupunki sai vuokrata hyvinvointialueelle toimitiloja. Kertaerien ja loppujen vuokratuottojen siivittämänä kaupungin tulos oli 4,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. SOTEPE-rakennusten kauppa Jämsän Yrityskiinteistöt Oy:lle oli 4,27 miljoonaa euroa, josta myyntivoiton osuus oli 1,25 miljoonaa euroa. Hovioikeudessa voitetun hyvinvointialueen potilasvahinkomaksuriidan peruutuksena tuloutettiin 0,95 miljoonaa euroa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun osakkeiden myynnistä myyntivoittoa tuli 222 000 euroa ja Jämsek Oy:n purkuvoittona 152 000 euroa.
Hyvinvointialueelta laskutettiin vuokratuottoja 6,7 miljoonaa euroa, josta 0,9 miljoonaa euroa läpilaskutusta, joka jää kaupungin laskutettavaksi jatkossakin. Jäljelle jäävästä summasta noin 1,5 miljoonaa euroa siirtyy Yrityskiinteistöille ja saman verran laskutusta poistuu vähentyvien tilojen vaikutuksesta. Vuokratuottojen vähentymistä kompensoi poistuvat poistot ja ylläpitokulut. Vuosi 2025 oli kuitenkin viimeinen, jolloin tiloista saatiin vuokratuottoa. Yrityskiinteistölle myönnetystä lainasta kaupunki saa toki korkotuottoa. Jatkossa kaupunkia rasittaa vajaakäyttöisten tilojen ylläpitokulut ja niiden tyhjennyttyä purkukustannukset.
Vuoden 2025 alkuperäinen talousarvio oli 35 000 euroa alijäämäinen. Talousarvionmuutosten jälkeen talousarvio näytti 2,1 miljoonan euron ylijäämää, mutta ennakoitiin, että lopullinen tulos tulee olemaan vielä tätäkin parempi. Arvioituun lopputulokseen päästiin, vaikka verotulot jäivät kauas alkuperäisestä talousarviosta. Kunnallisverotulot jäivät 763 000 euroa ja yhteisöverotulot 751 000 euroa. Toimintatuotot ylittivät alkuperäisen talousarvion 4,7 miljoonalla eurolla ja toimintakulut alittivat alkuperäisen talousarvion 2,8 miljoonalla eurolla.
Henkilöstökulut ylittivät talousarvion 85 858 eurolla. Henkilöstökulut nousivat edellisvuodesta 2,7 miljoonaa euroa eli saman verran kuin työllisyysalueen henkilöstökulut olivat. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstökulujen mukaan toimintaa on sopeutettu, koska palkat korottuivat vuoden 2025 aikana ja toteutettiin tasopalkkajärjestelmän käyttöönotto. Henkilötyövuodet lisääntyivät edellisestä tilivuodesta 32,4 henkilötyövuodella, koska työllisyysalueen htv oli 47,2. Vakinaisten henkilötyövuodet lisääntyivät 47,2 htv ja määräaikaisten vähenivät 14,9 htv.
Palvelujen ostot alittivat alkuperäisen talousarvion 2,4 miljoonalla eurolla. Tässä luvussa on mukana potilasvahinkoriidan pääoma 750 000 euroa, mutta reilun 1,6 miljoonan euron alitus on erinäisten säästöjen ansiota.
Hyvää tulosta heikentää Lukkoilakodista tehty alaskirjaus, joka on suuruudeltaan 1,2 miljoonaa euroa. Vastaavien tulojen loppuessa tulee rakennuksen tasearvo kirjata taseesta pois tulosvaikutteisesti.
Talousarvion varausta 8,3 miljoonan talousarviolainalle ei tarvittu lainkaan. Vuosikate ylitti alkuperäisen talousarvion 6,1 miljoonaa euroa ja investoinnit jäivät talousarviosta 3,0 miljoonaa euroa. Kaupungin velkamäärää on siten pystytty edelleen tilikauden aikana vähentämään 19,7 miljoonasta eurosta 15,7 miljoonaan euroon.
Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistaminen piti alun perin tulla voimaan vuoden 2026 alusta, sitten 2027 alusta ja lopulta marraskuussa 2025 uutisoitiin, että valtionosuusuudistusta ei tule tällä hallituskaudella. Jämsä on vuositasolla hyvinvointialueuudistuksen sote-erien 2–3 miljoonan euron häviäjä.
Sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastuslaitoksen toimitilojen osalta jää nähtäväksi niiden vaikutus emokaupungin ja toisaalta konsernin taloudelliseen tilanteeseen.
Kaupungin 15,6 miljoonan euron lainasalkusta 68,7 % on sidottu markkinakorkoihin ja 31,3 % kiinteisiin korkoihin. Korkokulut laskivat edellisvuoden 646 444 eurosta noin 378 000 euroon. Keskikorko edellisten 12 kuukauden aikana oli 2,43 %. Antolainojen korkotuotot olivat noin 169 000 euroa ja muita rahoitustuottoja kertyi noin 271 000 euroa.
Kaupungin terveysperusteiset poissaolot vähenivät kahdella kalenteripäivällä henkilötyövuotta kohti: vuonna 2024 poissaoloja oli 16,01 ja vuonna 2025 14,13 päivää.
Vuoden 2025 lopun ennakkotiedon mukaan Jämsän väkiluku on 19 036 asukasta. Vuoden 2025 väestön kokonaismuutos oli -80 henkeä, mikä koostuu luonnollisesta väestönmuutoksesta -187 henkeä, kuntien välisestä nettomuutosta -57 henkeä ja nettomaahanmuutosta +164.
Kaupungin ja Jämsän Vesi liikelaitoksen investointimenot olivat yhteensä 7,4 miljoonaa euroa. Alkuperäinen talousarvio menojen osalta oli 11,1 miljoonaa euroa. Ulkopuolista rahoitusta investointeihin saatiin 446 153 euroa. Pysyvien vastaavien luovutustulo oli yhteensä 4 857 220 euroa. Investointien nettosumma oli siten 1,96 miljoonaa euroa.
Investointimenoja kohdistui:
- kunnallistekniikkaan 2,9 milj. €
- maa-alueisiin 0,1 milj. €
- puistoihin ja leikki- sekä liikuntapaikkoihin 0,5 milj. €
- vesilaitoksen kiinteisiin rakenteisiin 0,8 milj. €
- koneisiin ja kalustoon 0,4 milj. €
- rakennuksiin 2,5 milj. €
Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Jori Reijula, p. 045 8471 133
Konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti, p. 0400 447 383