Kiertotalouden mahdollisuudet ja yhteistyömallit esillä Jämsän työpajassa
Jämsän kaupungin Tikka-hankkeen järjestämä Hukasta hyödyksi -työpaja pidettiin Jokivarren puukoululla 17. tammikuuta. Tilaisuus keräsi yhteen alueen yrityksiä, opetus- ja tutkimuslaitosten edustajia sekä kiertotalouden asiantuntijoita eri toimialoilta. Tapahtuman tavoitteena oli tunnistaa kiertotalouden resursseja ja mahdollisuuksia Jämsässä ja tuoda yhteen alueen tekijöitä.
Hukasta hyödyksi -työpajan avasi Jämsän kaupungin elinkeinopäällikkö Marja Salonen, joka korosti kiertotalouden roolia paitsi ympäristön kannalta myös taloudellisena mahdollisuutena yrityksille. Miten yritykset voivat hyödyntää toistensa sivuvirtoja ja hukkamateriaaleja sekä soveltaa kiertotalouden periaatteita eri toimialoilla?
Asiantuntijat toivat käytännön näkökulmia kiertotalouteen
Työpajan asiantuntijapuhujina toimivat Capful Oy:n Mikael Paltschik (KTT, dosentti), strategioiden ja aluekehityksen asiantuntija, Joonas Lindeman, teknologia- ja strategisen ennakoinnin asiantuntija sekä Silja Kostia (FT, MBA), TKI-osaaja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Puhujat jakoivat konkreettisia esimerkkejä onnistuneista kiertotalousprojekteista ja tarjosivat osallistujille uusia näkökulmia ja työkaluja liiketoiminnan kehittämiseen.
Asiantuntijat esittelivät työpajassa konkreettisia esimerkkejä siitä, miten kiertotalouden periaatteita voidaan soveltaa niin kaupunkien infrastruktuurihankkeissa kuin yritystoiminnassa. Tampereen kaupungin tontinluovutusmalli ja Yliopistokadun infrahankkeet toimivat konkreettisina esimerkkeinä kierrätysmateriaalien hyödyntämisestä kaupunkitasolla. Tilaisuudessa tuotantopäällikkö Sari Soikka paikallisesta Jokilaakson Juusto Oy:stä kertoi yrityksen ratkaisuista sivuvirtojen käsittelemiseksi.
Kiertotalouden mahdollisuuksia Jämsässä
Työpajan aikana osallistujat pohtivat oman toimintansa kehittämistä kiertotalouden näkökulmasta ja ideoivat uusia yhteistyömahdollisuuksia. Keskusteluissa pohdittiin, voisiko Jämsän alueelta kerättävää biojätettä hyödyntää paikallisesti biokaasulaitoksen avulla, jossa biojäte muutetaan biokaasuksi, uusiutuvaksi energiaksi, jota voidaan käyttää esimerkiksi polttoaineena tai lämmöntuotannossa. Keskusteluissa nostettiin esiin myös biokaasulaitosten hyödyntäminen maatilojen lannan ja Finforelin jalostamon sivuvirtojen jalostamiseen.
Vanhojen rakennusten purkumateriaalien hyödyntämisessä nähtiin myös potentiaalia liiketoiminnalle, erityisesti Jämsän alueen lukuisissa purkukuntoisissa omakotitaloissa, joiden materiaaleille voisi kehittää jatkokäyttöratkaisuja.
Yhteistyömallit ja tukitoimet kiertotalouden edistämiseksi
Materiaalivirtojen kaupallistamiseen ehdotettiin Materiaalitori.fi-palvelua, joka yhdistäisi alueen jätemateriaalien tarjonnan ja kysynnän. Lisäksi keskusteltiin kiertotalousyhteisötyömallista ja esitettiin kiertotalouskoordinaattorin roolin perustamista. Työpajassa korostettiin myös rahoitusmahdollisuuksien kartoittamista ja dataratkaisujen, kuten digitaalisen tuotepassin ja hiilijalanjäljen laskennan, hyödyntämistä.
Yritysten tukemiseksi esitettiin lakiosaamisen tarjoamista ja taloudellisten hyötyjen korostamista, jotta kiertotalous houkuttelisi enemmän toimijoita mukaan. Työpajan tulokset tarjoavat arvokasta pohjamateriaalia Jämsän kiertotalousmallin rakentamiseen ja kehittämiseen.
Tilaisuudessa vieraili myös Jämsän kaupungin tuore kaupunginjohtaja Jori Reijula, joka korosti puheessaan kestävän kehityksen rinnalla elinvoima-asioiden edistämistä Jämsässä. Reijula uskoo lean-filosofiaan johtamismuotona, jossa keskeistä on jatkuva kehittäminen, resurssien tehokas käyttö ja arvoa tuottavien prosessien parantaminen.
Mitä kiertotalous tarkoittaa?
Kiertotalous on talousmalli, jossa pyritään minimoimaan hukkaa ja maksimoimaan materiaalien ja resurssien hyödyntäminen. Se perustuu tuotteiden, materiaalien ja resurssien uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja elinkaaren pidentämiseen, mikä vähentää ympäristökuormitusta ja luo taloudellisia hyötyjä. Kiertotaloudessa jätteet nähdään raaka-aineina, ja tavoitteena on suljettu kierto, jossa materiaalit ja resurssit pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään.
Lisätiedot Elinkeinopäällikkö Marja Salonen p. 044 9018 997
Tikka-hanke edistää uudistuvaa teollisuutta ja kaupungin elinvoimaa. Työn mahdollistaa Keski-Suomen liiton myöntämä AKKE-rahoitus, jolla pyritään Jämsän äkillisen rakennemuutostilanteen hoitamiseen, koordinaatioon ja toimintaympäristön kehittämiseen uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomiseksi.
