Rakennustarkastukset

Aloituskokouksesta on määrätty RakL 110 §:ssä (sekä MRL 121 §:ssä ja MRA 74 §:ssä). Mikäli rakennusluvassa on määrätty aloituskokous pidettäväksi, rakennushanke aloitetaan aloituskokouksella. Sen kutsuu koolle rakennushankkeeseen ryhtyvä ja pyytää mukaan ainakin urakoitsijan, pääsuunnittelijan, vastaavan työnjohtajan ja rakennusvalvontatoimiston edustuksen.

Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan:

• rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet
• suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet
• rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt
• työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt
• muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi.

Ennen rakentamisen aloittamista kaupungin mittauspalvelut pyynnöstä huolehtii rakennuksen paikan ja sen korkeusaseman merkitsemisestä hyväksyttyjen piirustusten mukaisesti, jos rakentamisluvassa näin määrätään. Sijainnin merkintä on yleensä kaksivaiheinen. Ensin merkitään kohteen nurkkapisteitä ja annetaan kiintokorkeus, josta rakentaja itse mittaa suunnitellun korkeustason. Toisessa vaiheessa mitataan lanka- tai moduulilinjat rakentajan tekemiin lankapukkeihin.

Sijaintikatselmus pyydetään mittaustoimesta siinä vaiheessa, kun rakennuksen perustukset (sokkeli) ovat valmiit, mutta ennen kuin runkoa pystytetään. Näin varmistetaan rakennusten luvanmukainen sijainti ja korkeusasema ennen rakennustöiden jatkamista.

Rakennekatselmus pyydetään rakennusvalvontatoimistosta, jos näin on lupapäätöksessä määrätty. Rakennekatselmus suoritetaan siinä vaiheessa, kun rakennuksen kantavat rakenteet on tehty ja ne ovat vielä näkyvissä. Rakennekatselmus voidaan suorittaa useammassa vaiheessa.

Katsastuksen suorittaa laitteiston asentaneen toiminnanharjoittajan pyynnöstä pelastustoimi (www.pelastustoimi.fi/keski-suomi). Katsastusta tulee pyytää heti asennustyön valmistuttua viipymättä.

Tarkastuksen suorittaa sähköurakoitsija. Sähköasennusten käyttöönottotarkastuspöytäkirja on esitettävä käyttöönotto- tai loppukatselmuksessa.

Säädön suorittaa yleensä ilmanvaihtolaitteiston urakoitsija ja mittauspöytäkirja on esitettävä käyttöönotto- tai loppukatselmuksessa.

Rakennuslupapäätöksessä on mahdollista määrätä myös erityiskatselmuksia kuten:

• väestönsuojan koeponnistus
• ilmanvaihtolaitteiston tarkastus
• merkki- ja turvavalaistuksen tarkastus
• erityinen palotarkastus
• ympäristövalvonnan suorittama käyttöönottotarkastus (terveystarkastaja)
• haja-asutusalueen jätevesien käsittelyyn liittyvät tarkastukset, katso Ohjeet Haja-asutusalueen jätevesien käsittely

Rakennusvalvontatoimisto, pelastustoimi ja ympäristötoimi antavat lisätietoja näistä katselmuksista.

Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistojen (kvv) tarkastuksista huolehtii asennustyöhön hyväksytty kvv-työnjohtaja.

• kvv-liittymät ja ulkoviemärit tarkastetaan ennen kaivannon täyttöä
• rakennuksen alle asennettavat pohjaviemärit tarkastetaan ennen peittämistä
• kerrosviemärit tarkastetaan ennen valua tai kotelointia
• vesijohtojen asennus ja koepainetarkastus tehdään ennen putkien eristämistä, koeponnistuspöytäkirja esitettävä loppukatselmuksessa

Ainoastaan lopputarkastuksesta laaditaan tarkastustodistus, johon kirjataan kaikki huomautukset. Lopputarkastuksessa on esitettävä kvv-laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet kansioon koottuna. Kansioon liitetään myös hyväksytyt kvv-loppupiirustukset.

Pyydetään rakennusvalvontatoimistosta ennen kuin rakennus tai sen osa saadaan ottaa käyttöön. Katselmus voidaan suorittaa useassa vaiheessa. Loppukatselmuksessa on esitettävä hyväksytyt piirustukset tai mittauspalvelun leimalla varustettu piirustussarja, vesi- ja viemärilaitteiden lopputarkastustodistus, ilmanvaihtolaitteiden säätö- ja sähköasennusten tarkastuspöytäkirjat, sekä mahdollinen öljylämmityslaitoksen katsastustodistus.

Rakentajien on täytettävä Lupapiste-palvelussa oleva sähköinen tarkastusasiakirja. Rakennusvalvonnan kanssa sovittaessa voidaan käyttää rakennusvalvonnan hyväksymää paperista tarkastusasiakirjaa, joihin on koottu vastuuhenkilöiden sekä viranomaisten suorittamien tarkastusten kuittaukset.

Loppukatselmuksessa on esitettävä rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, jos sellainen on rakennuslupapäätöksessä määrätty laadittavaksi.

Katso myös kohdasta ”Käyttö- ja huolto-ohjeet”.

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (RakL 139 §)

Pääsuunnittelijan on huolehdittava siitä, että uudelle rakennukselle laaditaan konekielisesti luettavissa oleva rakennuksen tietomalleihin tai koneluettaviin tietoihin perustuva käyttö- ja huolto-ohje. Käyttö- ja huolto-ohje on laadittava korjauksen kohteena olevasta toimenpidealueesta myös rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä silloin, kun toimenpide edellyttää rakentamislupaa.

Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen on sisällettävä tiedot rakennuksen ja rakennuspaikan käyttötarkoituksen mukaista käyttöä ja kunnossapitovelvollisuudesta huolehtimista varten ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet sekä rakennuksen ja sen rakennusosien ja laitteiden suunniteltu käyttöikä. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen on sisällettävä:

1. kiinteistön ja rakennuksen perus- ja laajuustiedot;
2. rakennuksen toteutumatieto;
3. rakennuksen historiatieto;
4. rakennuksen ylläpidon seurantatieto;
5. kunnossapitotarveselvityksen ja kunnossapitosuunnitelman edellyttämät tiedot.

Käyttö- ja huolto-ohjeeseen on merkittävä rakennuksen huolto-, korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä tehdyt toimenpiteet. Rakennuksen omistaja vastaa käyttö- ja huolto-ohjeen ajantasaisuudesta.

Velvollisuuteen laatia käyttö- ja huolto-ohje eräille laajarunkoisille rakennuksille sekä ohjeen erityisiin sisältövaatimuksiin sovelletaan laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista annettua lakia (300/2015).

Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeen sisällöstä ja tietojen koneluettavasta muodosta.

Suomen rakentamis­määräys­kokoelma

Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Ympäristöministeriö ylläpitää Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, johon kootaan rakentamislain nojalla annetut rakentamista koskevat säännökset ja määräykset sekä ministeriön ohjeet. Suomen rakentamismääräyskokoelmaan voidaan koota myös muita ympäristöministeriön hallinnon alaan kuuluvia sekä valtion muiden viranomaisten antamia rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

• Suomen rakentamismääräyskokoelma (Ympäristöministeriön www-sivu)