Jämsän kaupungin tilinpäätös 2023

Vuosi 2023 oli monelle kunnalle ja kaupungille vielä hyvä. Verohännät aikaisemmilta vuosilta ja liikaa saadut valtionosuudet aiheuttivat hyvinkin positiivisia tuloksia. Karu totuus liikaa saaduista valtionosuuksista on paljastunut valmistuneiden valtionosuuslaskelmien myötä. Tilinpäätöksen 1,2 miljoonan euron tulos vähentää kuitenkin taseen alijäämää 2,3 miljoonaan euroon eli suunta on oikea. Syksyn aikana pahemmatkin skenaariot olivat mahdollisia, mutta säästöjen avulla tulos saatiin plussalle. 1,1 miljoonan euron harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen saaminen oli enemmän kuin tervetullut.

Alkuperäinen talousarvio näytti noin 81 000 euron ylijäämää, mutta lisätalousarvioiden myötä (sopimuskauden palkankorotukset 0,8 milj. €, verotuloennuste -1,455 milj. €, metsän myynnin vähennys  – 0,5 milj. €) muutettu talousarvio muotoutui 2,8 milj. euroa alijäämäiseksi. Tilikauden tulosennuste alkoi kuitenkin näyttää valoisammalta merkittävien säästöjen ansiosta, ja lopulta verotulotkaan eivät laskeneet aivan ennusteiden tasolle. Säästöjä ryyditti se, että kaupunginhallitus oli päättänyt 12.6. käynnistää talouden tasapainottamisohjelman valmistelun. Tämän lisäksi ohjeistettiin seuraamaan talouden tilannetta jokaisen toimielimen kaikissa kokouksissa ja toimialojen sekä tulosalueiden johtoryhmissä. Tiukan talouskurin ansiosta ulkoiset toimintakulut alittivat alkuperäisen talousarvion 2,3 milj. euroa ja muutetun talousarvion 4,2 milj. euroa.

Henkilöstökulut nousivat 1,77 milj. euroa eli 5,39 % (sote ja yhtiöittämiset eliminoitu). Sopimuskauden 2022–2025 vuoden 2023 kustannusvaikutus oli 4,85 % mikä euroissa teki 1,6 milj. euroa. Henkilöstökulujen kasvu johtui myös korotetusta tasausmaksusta. Henkilötyövuodet vähenivät edellisestä tilivuodesta 19,9 henkilötyövuodella. Vakinaisten henkilötyövuodet kasvoivat 9,6 htv ja määräaikaisten laskivat 29,4 htv. Vuonna 2023 kokouspalkkiot olivat 282 862 euroa ja vuonna 2022 (sote ja yhtiöittämiset eliminoitu) 296 912 euroa.

Palvelujen ostot olivat 18,6 milj. euroa, aineet ja tarvikkeet 6,9 milj. euroa, avustusmaksut 3,3 milj. euroa ja muut toimintakulut 2,7 milj. euroa.

Verohäntien ja takaisinperittävän valtionosuuden vuoksi Jämsän kaupungin olisi talouden tasapainotilanteessa pitänyt tehdä noin 3–5 milj. euron ylijäämä. Nyt ylijäämä syntyi täysin harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen ansiosta. Tämä kertoo kaupungin talouden epätasapainoisesta tilasta. Tulosta paransivat lisäksi 1,5 milj. euron kertaluonteiset myyntivoitot. Toisaalta jatkuvana 0,5 milj. euron tuottovirtana tavoiteltu metsän myynti jäi tulematta lähes kokonaan.

Lisää tuskaa lisäsi laskelma vuonna 2023 liikaa saaduista valtionosuuksista, jonka mukaan Jämsältä peritään niitä takaisin 7 155 379 €. Jämsä sai valtionosuuksia 7 089 278 euroa mukaan lukien harkinnanvarainen osuus 1 100 000 euroa. Tämän mukaan Jämsä liittyi niiden kuntien joukkoon, jotka maksavat valtiolle peruspalvelujen järjestämisestä. Jonkinlainen valtionosuusuudistus on tulossa voimaan 1.1.2026.

Toimintatuottojen osuus toimintakuluista oli poikkeuksellisen suuri ollen 31,6 %. Kaupunki toimii markkinoilla myydessään palveluita muun muassa hyvinvointialueelle. Toimitilojen vuokraus tuleekin yhtiöittää vuoden 2026 alusta lukien. Markkinoilla toimivan toiminnan myyntituotot olivat 7,7 milj. euroa. Kunnat voivat toimia markkinoilla vain vähäisessä määrin.

Kaupungin 23,4 milj. euron lainasalkusta 65,2 % on sidottu markkinakorkoihin ja 34,8 % kiinteisiin korkoihin. Korkokulut nousivat noin 663 000 euroon. Keskikorko edellisten 12 kuukauden aikana oli 2,72 %. Antolainojen korkotuotot olivat noin 156 000 euroa ja muita rahoitustuottoja kertyi noin 249 000 euroa.

Terveysperusteiset poissaolot henkilötyövuotta kohti vähentyivät reilulla kuudella kalenteripäivällä (6,13 kpv) verrattuna vuoteen 2022. Poissaoloja oli 14,95 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohti vuonna 2023. Vuonna 2022 poissaoloja oli 21,08 kalenteripäivää henkilötyövuotta kohti.

Vuoden 2023 väestön kokonaismuutos oli -172 henkeä, mikä koostuu luonnollisesta väestönmuutoksesta  -199 henkeä, kuntien välisestä nettomuutosta -128 henkeä ja nettomaahanmuutosta +160. Luonnollinen väestönmuutos on ollut Jämsässä pitkään negatiivinen (syntyvyys on ollut pienempää kuin kuolleisuus) ja kehityssuunnan ennakoidaan jatkuvan väestön ikääntymisen myötä.

Kaupungin ja Jämsän Vesi liikelaitoksen investointimenot olivat yhteensä 5,3 milj. euroa. Investointitulot olivat 1,8 milj. euroa ja netto siten 3,4 milj. euroa. Muutettu talousarvio oli 5,2 milj. euroa (netto). Investointimenoja kohdistui

–         kunnallistekniikkaan 1,8 milj. euroa
–         maa-alueisiin 1,0 milj. euroa
–         puistoja ja leikki- sekä liikuntapaikkoihin 0,6 milj. euroa
–         vesilaitoksen kiinteisiin rakenteisiin 0,6 milj. euroa
–         koneisiin ja kalustoon 0,6 milj. euroa
–         osakkeisiin/osuuksiin 0,4 milj. euroa
–         rakennuksiin 0,3 milj. euroa

Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2023 tilinpäätöstä kokouksessaan 25.3.2024.

Lisätietoja:

Kaupunginjohtaja Hanna Helaste, p. 0400 742 751
Konsernipalvelujohtaja Vesa Urtti, p. 0400 447 383