Lähisuhdeväkivallan ehkäisy
Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijä ja uhri ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu usein kodeissa ja se jää tyypillisesti piiloon.
Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua henkilön nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lapseen, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen. Tyypillisesti uhrin koko lähipiiri altistuu väkivallan vaikutuksille.
Suomen perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimusvelvoitteet edellyttävät julkiselta vallalta aktiivisia toimia yksilöiden suojelemiseksi väkivallalta. Oikeus väkivallattomaan elämään on jokaiselle kuuluva perusoikeus. Sekä hyvinvointialueet että kunnat vastaavat omalla toimialallaan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä, johon kuuluu myös lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö.
Jämsän kaupungilla lähisuhdeväkivallan ehkäisyn keskeisiä toimia ovat mm. tunne-, turva- ja vuorovaikutustaitokasvatus varhaiskasvatuksesta lähtien, kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisy ja tehokas puuttuminen ko. asioihin , ennaltaehkäisevä päihdetyö ja päihdekasvatus sekä vanhemmuuden tuki.
Lähisuhdeväkivallan yhteyshenkilö Jämsän kaupungilla on hyvinvointikoordinaattori.
-
Perheväkivalta tarkoittaa yhden perheenjäsenen toiseen kohdistamaan väkivaltaan. Perheessä tapahtuvalle väkivallalle altistuvat aina kaikki perheenjäsenet. Lapsuuden aikainen altistuminen perheväkivallalle on yhteydessä korkeampaan riskiin kokea tai käyttää väkivaltaa aikuisena.
Parisuhdeväkivalta tarkoittaa läheisessä parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa.
Seurusteluväkivalta on nuorten parisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa.
Lähisuhdeväkivallan muodot ovat usein moninaiset ja väkivallan kokijaan kohdistuu usein erilaisia väkivallan tekoja. Väkivallan muotoja ovat esim. fyysinen ja henkinen väkivalta, laiminlyönti, pakottava kontrolli jne.
Lisätietoja väkivallan muodoista: Väkivallan muodot – nettiturvakoti
Lähisuhdeväkivallan seuraukset voivat olla fyysisiä, kuten mustelmia, ruhjeita tai murtumia. Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa usein myös psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta, pelkoa, masennusta sekä traumaperäistä stressihäiriötä.
Lapsuudenaikaiset vakavat kielteiset kokemukset (esim. väkivalta huoltapitävän taholta) vaikuttavat tutkimusten mukaan pitkälle aikuisuuteen. Väkivallan uhrit sairastuvat muita useammin kansanterveyssairauksiin ja väkivalta lisää myös riskiä erilaisiin mielenterveyden häiriöihin, riskikäyttäytymiseen ja syrjäytymiseen. Varhaislapsuudessa koetut traumat voivat heijastua myöhemmin mm. itseluottamuksen puutteina, huonommuuden kokemuksina ja vaikeuksina muodostaa pysyviä luottamuksellisia ihmissuhteita.
-
Lähisuhdeväkivallan riskitekijöitä:
- Lapsuudessa tai nuoruudessa koettu väkivalta altistaa väkivaltakokemuksille ja -teoille aikuisuudessa
- Päihde- ja mielenterveysongelmat
- Taloudelliset vaikeudet
- Raskaana olevat ja pienten lasten äidit erityisessä riskissä joutua parisuhdeväkivallan kohteeksi
- Vanhempien eri syistä johtuva kuormittuneisuus; esim. pikkulapsiperheissä velvollisuuksien lisääntyminen, yövalvomiset ja puutteelliset tunteiden hallinta- ja ilmaisutaidot voivat olla väkivaltaa lisääviä tekijöitä
- Haavoittuvassa asemassa olevat (esim. vammaiset, toimintarajoitteiset, etniset sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt, osa ikääntyneistä)
Lähisuhdeväkivaltaa voidaan ehkäistä riskitekijät huomioimalla sekä vahvistamalla väkivallalta suojaavia tekijöitä, kuten vanhemmuutta, lapsen perustarpeista huolehtimista, hyvää vuorovaikutusta sekä pärjäävyyden kokemusta.
Lisätietoja:
Apua lähisuhdeväkivaltaan
-
Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystys, p. 014 266 0149
Ota yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen, kun tilanne vaatii kiireellistä sosiaalityön arviota tai välittömiä toimenpiteitä.
Sosiaali- ja kriisipäivystys tarjoaa myös akuuttia kriisiapua traumaattisissa kriisitilanteissa. HUOM! Soita hätänumeroon 112, kun kohtaat hätätilanteen tai tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalle / tiedät tai epäilet hengen tai terveyden olevan uhattuna tai vaarassa.Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, p. 050 4688 179
Turvakoti sijaitsee Jyväskylässä osoitteessa Liitukuja 2, 40520 Jyväskylä. Turvakotiin voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa, asuinkunnasta riippumatta. Sinne voi tulla joko suoraan tai ottamalla yhteyttä puhelimitse 24 h/ vrk.
Kriisikeskus Mobile p. 044 7888 470
Kriisikeskus Mobile tarjoaa järjestölähtöistä kriisityötä Keski-Suomen hyvinvointialueella. Palvelee arkipäivisin MA-TO klo 8-20 ja PE klo 8-17.
Nollalinja, p. 080 005 005
Nollalinja on maksuton auttava puhelin lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille, heidän läheisilleen sekä ammattilaisille. Maksuttomaan päivystyspuhelinnumeroon voi soittaa ympäri vuorokauden. Lisäksi chat-palvelu MA-KE klo 9-15 ja TO-PE klo 14-20.
MIELI ry:n kriisipuhelin, p. 09 2525 0111
Kertaluonteista keskusteluapua 24 h / vrk.
Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille p. 014 269 8375
