Jämsänjokilaakson Kaupunkivedet -hanke
Tiedot hankkeesta
Toteutusaika: 1.1.2024–31.5.2025
Rahoittaja
Hanke on rahoitettu ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja rahoituksen hankkeelle myönsi Etelä-Savon ELY-keskus.
Jämsänjokilaakson Kaupunkivedet -hanke parantaa kaupunkivesien hallintaa
Jämsänjokilaakson Kaupunkivedet -hanke, joka tähtää kaupunkivesien hallinnan parantamiseen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen.
Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesiä, jotka eivät pääse imeytymään maaperään kaupunkialueilla. Hallitsematon hulevesi voi aiheuttaa tulvia, saastuttaa vesistöjä, lisätä eroosiota ja vahingoittaa ekosysteemejä.
Hankkeen päätavoitteena on kehittää ja optimoida jäte- ja hulevesijärjestelmiä, erityisesti ilmastonmuutoksen ja uusien haitallisten aineiden vaikutusten huomioimiseksi. Tämä sisältää laajan tiedonkeruun ja analyysin nykyisistä vesihuoltojärjestelmistä, ylivuotojen vähentämisen sekä vihreän infrastruktuurin kehittämisen.
Hankkeessa painotetaan yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa sekä suunnitelmallisia ja ympäristöystävällisiä toimintamalleja. Tavoitteena on tuottaa kattava kaupunkivesien hallintasuunnitelma, joka ohjaa toimenpiteitä vesistöjen kuormituksen vähentämiseksi.
Hanke käynnistyi tammikuussa 2024 ja jatkuu toukokuuhun 2025 asti. Jämsän Vesi liikelaitoksen vesihuoltopäällikkö Vesa Arvonen vastaa hankkeen toteutuksesta. Projektityöntekijänä hankkeessa työskentelee Otto Uusisuo.
Hanke on rahoitettu ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja rahoituksen hankkeelle myönsi Etelä-Savon ELY-keskus.
Lisätietoja: Vesa Arvonen, vesihuoltopäällikkö 044 705 5705 vesa.arvonen@jamsa.fi
Vesihuoltopäällikkö Vesa Arvonen (oik) ja projektityöntekijä Otto Uusisuo tarkastelemassa käsittelyn tuottamaa dataa.
Hulevesien hallinnan tärkeys Jämsälle
Hulevesien hallinta on kriittistä Jämsän kaupungin kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun kannalta. Hulevedet, eli sade- ja sulamisvedet, voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia, jos niitä ei hallita asianmukaisesti. Tässä ovat keskeiset vaikutukset:
Tulvariskien vähentäminen: Ilman tehokasta hulevesien hallintaa rankkasateet ja sulamisvedet voivat aiheuttaa tulvia, jotka vahingoittavat infrastruktuuria ja koteja.
Vedenlaadun parantaminen: Hallitsemattomat hulevedet voivat kuljettaa mukanaan saasteita, kemikaaleja ja roskia vesistöihin, heikentäen paikallisten vesistöjen vedenlaatua ja vaikuttaen negatiivisesti ekosysteemeihin.
Eroosion estäminen: Suuret vesimassat voivat aiheuttaa maaperän eroosiota, mikä johtaa maanpinnan kulumiseen ja voi vahingoittaa rakennuksia sekä muuta infrastruktuuria.
Kustannussäästöt: Tehokas hulevesien hallinta vähentää tulvien ja eroosion aiheuttamia korjauskustannuksia sekä ennaltaehkäisee vesivahinkoja.
Asuinviihtyvyyden parantaminen: Hyvin hallitut hulevesijärjestelmät parantavat kaupunkilaisten elinympäristöä ja vähentävät esimerkiksi tulvien ja saasteiden aiheuttamia haittoja.
Ekologisen tasapainon säilyttäminen: Oikein suunnitellut hulevesien hallintaratkaisut, kuten viherkatot ja sadepuutarhat, voivat edistää luonnon monimuotoisuutta ja tarjota elinympäristöjä paikallisille kasvi- ja eläinlajeille.
Hulevesien hallinta on siis elintärkeää Jämsän turvallisuuden, ympäristön ja talouden kannalta, edistäen samalla kestävää kehitystä ja asukkaiden hyvinvointia.
Otto Uusisuo aloitti työskentelyn hankkeessa huhtikuussa ja valmistuu loppuvuoden aikana energia- ja ympäristötekniikan insinööriopinnoista. Oton kiinnostuksen kohde on "vihreä infra", jossa hyvällä yhteiskuntarakentamisella voidaan vaikuttaa hulevesien käsittelyyn.
Näin asukkaat voivat huomioida hulevesien hallinnan omilla kiinteistöillään
Hulevesien hallinnan parantaminen lähtee liikkeelle myös yksittäisten asukkaiden toimista omilla kiinteistöillään. Tässä on muutamia käytännön vinkkejä:
Asenna sadevesitynnyreitä rännikaivojen alle keräämään sadevettä, jota voi käyttää esimerkiksi puutarhan kasteluun, vähentäen hulevesien määrää. Harkitse viherkaton asentamista, sillä ne imevät ja pidättävät sadetta, vähentäen valuvan veden määrää. Käytä läpäiseviä materiaaleja, kuten sorapolkuja, kiveyksiä tai nurmikkoa asfaltti- tai betonipintojen sijaan, jotta vesi pääsee imeytymään maahan luonnollisesti. Luo sadepuutarhoja eli matalia istutusalueita, jotka on suunniteltu keräämään ja imeyttämään sadevesiä, vähentäen pintavaluntaa ja edistäen veden imeytymistä maaperään. Istuta puita, pensaita ja muita kasveja, jotka auttavat hidastamaan ja imeyttämään sadevesiä; runsas kasvillisuus myös parantaa maaperän vedenpidätyskykyä.
Suuntaa sadevedet pois rakennusten perustuksista ja muista kriittisistä alueista käyttämällä rännikaivoja, ojia ja kuivatuskouruja. Pidä rännit, kaivot ja ojitukset puhtaina lehdistä, roskista ja muista tukoksista, jotta vesi pääsee virtaamaan vapaasti. Minimoi kemikaalien, kuten lannoitteiden ja torjunta-aineiden, käyttöä, vähentäen näin vesistöihin päätyvien haitallisten aineiden määrää. Asenna imeytyskaivoja tai -kuoppia, jotka keräävät ja varastoivat hulevettä, jotta se pääsee imeytymään maahan hitaasti ja tehokkaasti.
Näillä toimilla asukkaat voivat merkittävästi parantaa hulevesien hallintaa omilla kiinteistöillään, vähentäen tulvariskiä ja parantaen paikallisten vesistöjen ja ympäristön tilaa.
