Jämsänjokilaakson Kaupunkivedet -hanke

Hulevesien hallinnan tärkeys Jämsälle

Hulevesien hallinta on kriittistä Jämsän kaupungin kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun kannalta. Hulevedet, eli sade- ja sulamisvedet, voivat aiheuttaa merkittäviä ongelmia, jos niitä ei hallita asianmukaisesti. Tässä ovat keskeiset vaikutukset:

Tulvariskien vähentäminen: Ilman tehokasta hulevesien hallintaa rankkasateet ja sulamisvedet voivat aiheuttaa tulvia, jotka vahingoittavat infrastruktuuria ja koteja.

Vedenlaadun parantaminen: Hallitsemattomat hulevedet voivat kuljettaa mukanaan saasteita, kemikaaleja ja roskia vesistöihin, heikentäen paikallisten vesistöjen vedenlaatua ja vaikuttaen negatiivisesti ekosysteemeihin.

Eroosion estäminen: Suuret vesimassat voivat aiheuttaa maaperän eroosiota, mikä johtaa maanpinnan kulumiseen ja voi vahingoittaa rakennuksia sekä muuta infrastruktuuria.

Kustannussäästöt: Tehokas hulevesien hallinta vähentää tulvien ja eroosion aiheuttamia korjauskustannuksia sekä ennaltaehkäisee vesivahinkoja.

Asuinviihtyvyyden parantaminen: Hyvin hallitut hulevesijärjestelmät parantavat kaupunkilaisten elinympäristöä ja vähentävät esimerkiksi tulvien ja saasteiden aiheuttamia haittoja.

Ekologisen tasapainon säilyttäminen: Oikein suunnitellut hulevesien hallintaratkaisut, kuten viherkatot ja sadepuutarhat, voivat edistää luonnon monimuotoisuutta ja tarjota elinympäristöjä paikallisille kasvi- ja eläinlajeille.

Hulevesien hallinta on siis elintärkeää Jämsän turvallisuuden, ympäristön ja talouden kannalta, edistäen samalla kestävää kehitystä ja asukkaiden hyvinvointia.

Näin asukkaat voivat huomioida hulevesien hallinnan omilla kiinteistöillään

Hulevesien hallinnan parantaminen lähtee liikkeelle myös yksittäisten asukkaiden toimista omilla kiinteistöillään. Tässä on muutamia käytännön vinkkejä:

Asenna sadevesitynnyreitä rännikaivojen alle keräämään sadevettä, jota voi käyttää esimerkiksi puutarhan kasteluun, vähentäen hulevesien määrää. Harkitse viherkaton asentamista, sillä ne imevät ja pidättävät sadetta, vähentäen valuvan veden määrää. Käytä läpäiseviä materiaaleja, kuten sorapolkuja, kiveyksiä tai nurmikkoa asfaltti- tai betonipintojen sijaan, jotta vesi pääsee imeytymään maahan luonnollisesti. Luo sadepuutarhoja eli matalia istutusalueita, jotka on suunniteltu keräämään ja imeyttämään sadevesiä, vähentäen pintavaluntaa ja edistäen veden imeytymistä maaperään. Istuta puita, pensaita ja muita kasveja, jotka auttavat hidastamaan ja imeyttämään sadevesiä; runsas kasvillisuus myös parantaa maaperän vedenpidätyskykyä.

Suuntaa sadevedet pois rakennusten perustuksista ja muista kriittisistä alueista käyttämällä rännikaivoja, ojia ja kuivatuskouruja. Pidä rännit, kaivot ja ojitukset puhtaina lehdistä, roskista ja muista tukoksista, jotta vesi pääsee virtaamaan vapaasti. Minimoi kemikaalien, kuten lannoitteiden ja torjunta-aineiden, käyttöä, vähentäen näin vesistöihin päätyvien haitallisten aineiden määrää. Asenna imeytyskaivoja tai -kuoppia, jotka keräävät ja varastoivat hulevettä, jotta se pääsee imeytymään maahan hitaasti ja tehokkaasti.

Näillä toimilla asukkaat voivat merkittävästi parantaa hulevesien hallintaa omilla kiinteistöillään, vähentäen tulvariskiä ja parantaen paikallisten vesistöjen ja ympäristön tilaa.

Biosuodatuksen mahdollisuuksiin tutustuminen Turussa

Jämsässä käynnissä oleva Jämsänjokilaakson kaupunkivedet -hanke on saanut Otto Uusisuon tutkimaan vihreän infrastruktuurin ratkaisuja, erityisesti biosuodatusjärjestelmiä. Tämä matkakertomus tarjoaa katsauksen Turun pilottikohteeseen, joka liittyy biosuodatusalueiden toimintaan.

Mikä on biosuodatus?

Biosuodatus on luonnonmukaisesti tehty rakenne tai järjestelmä, joka on suunniteltu suodattamaan hulevesiä, kuten sade- ja sulamisvesiä. Se toimii hyödyntämällä kasvillisuutta ja erilaisia maa-aineksia, jotka imevät ja suodattavat vettä, poistaen siitä haitallisia aineita kuten raskasmetalleja, ravinteita ja öljyjä. Hyvin suunniteltu biosuodatusalue ei ainoastaan paranna vedenlaatua, vaan se voi myös lisätä alueen esteettistä arvoa ja edistää luonnon monimuotoisuutta, tarjoamalla elinympäristön erilaisille kasvi- ja eläinlajeille.

Turku valikoitui vierailukohteeksi, koska sinne oli äskettäin rakennettu biosuodatusalueen pilottikohde. Tämä järjestelmä, joka suodattaa hulevesiä kasvillisuuden ja maa-aineksen avulla, oli erityisen kiinnostava Otto Uusisuon opinnäytetyön näkökulmasta. Biosuodatusjärjestelmät vähentävät haitallisten aineiden määrää hulevesissä ja samalla tukevat biodiversiteettiä, lisäten myös alueen visuaalista arvoa.

Pilottikohteen lähtökohtana Itämeren suojelu

Turun biosuodatusalue on osa kansainvälistä CleanStormWater-hanketta, joka keskittyy Itämeren suojeluun. Otto sai mahdollisuuden osallistua asiantuntija Antti Kasevan opastamalle kierrokselle pilottikohteessa, jossa käytiin läpi järjestelmän yksityiskohtia ja sen toimintaa. Paikan päällä olivat myös Benjamin Lempinen, joka työstää opinnäytetyötään biosuodatusjärjestelmän mittaustuloksista, ja Minna Suominen, joka toimii harjoittelijana Turku AMK vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmässä.

Talvi on haaste, joka edellyttää lisäselvityksi 

Biosuodatusjärjestelmä toimii erinomaisesti sulan maan aikana, jolloin hulevedet imeytyvät ja suodattuvat tehokkaasti maa-aineksen ja kasvillisuuden läpi. Kesällä ja syksyllä järjestelmä onkin parhaimmillaan, kun maa on sula ja biosuodatus voi suorittaa tehtävänsä esteettä. Talvella sen sijaan ongelmia aiheuttavat maan jäätyminen ja lumen kertyminen, mikä estää veden imeytymisen ja suodattumisen. Tämä on merkittävä haaste, joka on otettava huomioon, kun suunnitellaan biosuodatusjärjestelmää alueille, joissa talvet ovat ankaria, kuten Jämsässä.

Voisiko toteutua Jämsässä?

Vaikka Turun biosuodatusjärjestelmä on tuottanut odotettuja tuloksia haitallisten aineiden suodatuksessa sulan maan aikana, talviolosuhteet vaativat lisähuomiota. Jämsässä on samankaltaisia haasteita, mutta Turun oppeja voidaan hyödyntää ennakoimalla nämä olosuhteet suunnittelussa. Jämsään voisi kehittää vastaavan järjestelmän, mutta talvien vaikutusten huomiointi on kriittistä, jotta biosuodatusjärjestelmä toimisi tehokkaasti ympäri vuoden.

Vaikka CleanStormWater-hanke on päättynyt, Turun tutkimus jatkuu toisen hankkeen tuella. Tulosten analysointi ja jatkuva kehitys tarjoavat arvokkaita oppeja myös Jämsälle. Jatkuvaa tutkimusta biosuodatusjärjestelmien toimivuudesta talviolosuhteissa on syytä tehdä, jotta mahdolliset ongelmat voidaan ratkaista ennen järjestelmän käyttöönottoa Jämsässä.

Teksti: Otto Uusisuo

Otto Uusisuo tutki biosuodatuksen mahdollisuuksia Jämsässä

Otto Uusisuo on julkaissut opinnäytetyönsä, joka käsittelee biosuodatuksen soveltuvuutta Jämsänjokilaakson hulevesien hallinnassa. Tutkimus tarkastelee biosuodatusalueiden käyttömahdollisuuksia vihreän infrastruktuurin ratkaisuna sekä niiden vaikutuksia ympäristön kannalta. Uusisuon työssä korostetaan erityisesti biosuodatusjärjestelmien tehokkuutta kiintoaineiden ja fosforin poistamisessa hulevesistä, mutta haasteina nousevat esiin talviolosuhteet ja typen poiston parantaminen. Opinnäytetyö tarjoaa arvokasta tietoa Jämsän kaupungille päätöksenteon tueksi hulevesien hallintaratkaisuissa.

Tutkimus luettavissa osoitteessa https://www.theseus.fi/handle/10024/867260