Hukkavirroista hyötyä – kohti korkeamman jalostusasteen tuotteita

Hukkavirroista hyötyä – kohti korkeamman jalostusasteen tuotteita Jämsässä

Toteuttaja

Hukkavirroista hyötyä – jatkoselvitys on toteutettu osana Jämsän kaupungin kehittämistyötä. Selvityksen ovat laatineet Capful yhteistyössä Environment Masterin kanssa Jämsän kaupungin koordinoimana ja tiiviissä vuoropuhelussa alueen yritysten kanssa.

Lähtökohta ja tavoite

Jämsän seudulla syntyy merkittäviä määriä biomassapohjaisia sivu- ja hukkavirtoja erityisesti elintarvike-, bio- ja prosessiteollisuudessa sekä yhdyskuntatoiminnoissa. Tällä hetkellä suuri osa näistä virroista hyödynnetään matalan jalostusasteen ratkaisuissa tai kuljetetaan alueen ulkopuolelle, jolloin paikallinen arvonluonti jää vähäiseksi.

Selvityksen tavoitteena on ollut tunnistaa, miten näistä hukkavirroista voidaan kehittää korkeamman jalostusasteen tuotteita, vähentää hukkaa, lisätä paikallista jalostusarvoa ja luoda uutta liiketoimintaa osana Jämsän uudistuvaa teollisuutta ja kiertotalousekosysteemiä.

Tunnistetut sivuvirrat ja nykytilanne

Selvityksessä kartoitettiin erityisesti biomassapohjaisia sivuvirtoja, kuten elintarviketeollisuuden biojätteitä ja hävikkejä, leipomo- ja maitotuotannon ylijäämiä, bioteknologisen tuotannon solumassoja ja jätevesiä sekä yhdyskuntien ja vesihuollon orgaanisia virtoja. Yhteistä näille virroille on niiden vaihteleva laatu, nopea pilaantuvuus ja hajautunut syntypaikka, mikä vaikeuttaa korkeamman jalostusasteen hyödyntämistä yksittäisten yritysten näkökulmasta.

Korkeamman jalostusasteen mahdollisuudet

Selvityksen keskeinen havainto on, että merkittävä osa tunnistetuista sivuvirroista soveltuu korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, mikäli lajittelua, esikäsittelyä, varastointia ja prosessointia kehitetään. Mahdollisuuksia tunnistettiin muun muassa kuivatuille ja pitkään säilyville raaka-aineille, uusille elintarvike- ja rehukomponenteille, hävikkipohjaisille tuotteille, biopohjaisille materiaaleille sekä biohiileen ja muihin energiatuotteisiin.

Näiden ratkaisujen etuna on paitsi suurempi taloudellinen arvo myös parempi logistinen tehokkuus ja pienempi ympäristökuormitus verrattuna nykyisiin toimintamalleihin.

Ekosysteeminen toimintamalli

Hukkavirtojen tehokas hyödyntäminen edellyttää ekosysteemipohjaista lähestymistapaa. Yksittäinen yritys ei useimmiten pysty hallitsemaan koko arvoketjua, vaan arvo syntyy usean toimijan yhteistyönä. Tämä tarkoittaa yhteistä näkemystä, tiedon jakamista ja vaiheittaista etenemistä kokeiluista pilotointiin ja edelleen liiketoiminnaksi.

Jämsässä tämä kytkeytyy luontevasti TKI-innovaatiomalliin, jossa kaupunki toimii kokoavana ja mahdollistavana tahona ja yritykset, oppilaitokset sekä kehittäjäorganisaatiot tuovat oman osaamisensa osaksi kokonaisuutta.

Johtopäätökset – uudet roolit ja arvoketjut

Selvityksen laajempi johtopäätös on, että hukkavirtojen hyödyntämisessä on kyse rakenteellisesta muutoksesta: siirtymästä yksittäisten jätevirtojen käsittelystä kohti alueellista jalostus- ja arvonluontimallia. Tämä edellyttää uusia rooleja ja toimijoita, joita ei perinteisesti ole tunnistettu osaksi teollista arvoketjua.

Keskeisiä uusia rooleja ovat sivuvirtojen välivarastointi- ja esikäsittelytoimijat, joiden tehtävänä on vastaanottaa, lajitella, stabiloida ja varastoida materiaaleja siten, että ne soveltuvat jatkojalostukseen. Näiden rinnalle tarvitaan jalostus- ja jatkojalostustoimijoita, jotka keskittyvät tuotteistamiseen, prosessointiin ja laadunhallintaan. Kaikkien toimijoiden ei tarvitse hallita koko ketjua – arvo syntyy työnjaosta ja mittakaavasta.

Lisäksi ekosysteemin toimivuuden kannalta keskeinen on koordinoiva ja orkestroiva rooli, jossa kaupunki tai sen nimeämä kehittäjäkumppani yhdistää materiaalivirrat, yritykset, osaamisen ja rahoituksen sekä tukee pilotointia ja hankkeistusta.

Kohti alueellista jalostusalustaa

Selvitys osoittaa, että Jämsässä on edellytykset rakentaa alueellinen jalostusalusta, joka palvelee useita yrityksiä ja toimialoja. Tällainen alusta voi yhdistää sivuvirtojen keräyksen, välivarastoinnin, kuivaus- ja esikäsittelykapasiteetin sekä pilotointi- ja testausympäristöt. Alusta ei synny yhdellä investoinnilla, vaan vaiheittain piloteista pysyvämpiin ratkaisuihin.

Jatkokehitys ja seuraavat askeleet

Seuraava askel on siirtyä analyysista konkreettisiin kokeiluihin. Tämä tarkoittaa valittujen sivuvirtojen pilotointia, uusien roolien testaamista käytännössä ja liiketoimintamallien kehittämistä yhdessä yritysten kanssa. Samalla on varmistettava, että kaavoitus, luvitus ja infrastruktuuri tukevat uudenlaista toimintaa.

Pitkällä aikavälillä hukkavirtoihin perustuva korkeamman jalostusasteen tuotanto voi muodostua yhdeksi Jämsän uudistuvan teollisuuden kulmakiveksi. Se vahvistaa paikallista omavaraisuutta, synnyttää uutta yritystoimintaa ja kytkee kiertotalouden, TKI-toiminnan ja käytännön liiketoiminnan yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.