Vetylogistiikan esiselvitys Jämsän alueella

Vetylogistiikan esiselvitys Jämsän alueella (9.9.2025).
Selvityksen on toteuttanut Ramboll Finland Oy Jämsän kaupungin toimeksiannosta.

Selvityksen tarkoitus

Selvityksen tarkoituksena on arvioida vedyn ja kaasun tuotannon, jakelun ja käytön mahdollisuuksia Jämsän alueella sekä tunnistaa niiden rooli osana alueen pitkän aikavälin elinvoimaa, teollista uudistumista ja vihreää siirtymää. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti liikenne, teollisuus ja energiantuotanto sekä näihin kytkeytyvä logistiikka ja infrastruktuuri.

Selvityksessä arvioidaan nykytilannetta ja tulevaa kysyntää eri aikajänteillä sekä tunnistetaan edellytykset, joilla vetyyn ja kaasuun perustuvat ratkaisut voivat kehittyä markkinaehtoisesti. Keskeisenä lähtökohtana on erottaa lyhyen aikavälin realistiset ratkaisut pitkän aikavälin kehityspoluista sekä tunnistaa vaiheittainen eteneminen, jossa kaasu toimii siirtymäratkaisuna ja vety nousee keskeiseen rooliin myöhemmässä vaiheessa.

Nykytila ja pitkän aikavälin potentiaali

Selvityshetkellä Jämsän suunnittelualueella ei tunnistettu akuuttia vedyn kysyntää. Vedyn ja kaasun merkitys alueella liittyy ennen kaikkea tulevaisuuden kysyntään, joka kehittyy liikenteessä, teollisuudessa ja energiantuotannossa seuraavien vuosikymmenten aikana. Selvityksessä tunnistettiin kuitenkin selkeä potentiaali sekä vedyn tuotannolle että sen käytölle pitkällä aikavälillä.

Liikenteen käyttövoimat: kaasu ensin, vety myöhemmin

Liikennesektorilla tarkasteltiin vedyn ohella myös kaasua. Ennusteiden mukaan vuoteen 2040 mennessä sekä vedylle että kaasulle syntyy kysyntää liikenteen käyttövoimina, mutta kaasun osuus kasvaa vedyn osuutta nopeammin. Vuoteen 2060 mennessä vedyn kysynnän ennustetaan ylittävän kaasun kysynnän, ja kokonaiskysynnän kasvavan edelleen. Laskelmien perusteella sekä vedyn että kaasun paikallinen kysyntä olisi periaatteessa mahdollista kattaa paikallisella tuotannolla. Biokaasu ja e-mataani soveltuvat erityisen hyvin paikallisen tuotannon vaihtoehdoiksi.

Jakeluinfrastruktuurin mitoitus ja sijainti

Kysyntämäärät ovat laskennallisesti sellaisia, että ne voitaisiin palvella yhdellä jakelupisteellä. On kuitenkin huomioitava, että suuremmat paikallisvarastot lisäävät tilantarvetta ja turvallisuusvaatimuksia. Useampi jakelupiste parantaisi verkollista kattavuutta ja vastaisi paremmin kuljetusyritysten tarpeisiin, erityisesti jos jakelupisteet sijoittuisivat sekä valtatie 9:n varteen Jämsän keskustan läheisyyteen että Jämsänkosken ja mahdollisesti Hallin alueelle. Tästä huolimatta selvityksessä esitetään, että alkuvaiheessa yksi jakelupiste on riittävä, ja lisäksi tunnistetaan vaihtoehtoja toiselle jakelupisteelle. Ensimmäisen jakelupisteen sijainnin arvioidaan olevan tarkoituksenmukaisin valtateiden 9 ja 24 risteysalueen läheisyydessä.

Ilmastovaikutukset ja päästövähennyspotentiaali

Mikäli ennustettu liikennemäärä siirtyy käyttämään alueella tuotettavaa vihreää vetyä, vaikutus Jämsän hiilijalanjälkeen olisi arviolta noin 345 tonnia CO₂-ekvivalenttia vuodessa vuonna 2040 ja noin 2 643 tonnia vuodessa vuonna 2060. Mikäli liikenne siirtyisi käyttämään kaasua, päästövaikutukset riippuvat kaasun tuotantotavasta. Päästöttömän e-metaanin käytöllä saavutettaisiin noin 525 tonnin päästövähennys vuonna 2040 ja noin 754 tonnin vähennys vuonna 2060. Näin ollen lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä kaasuratkaisut tuottaisivat nopeampia päästövähennyksiä kuin vedyn jakelu.

Teollinen tuotantopotentiaali ja vaikutukset

Teollisuuden näkökulmasta Jämsän alueella tunnistettiin huomattava tuotantopotentiaali. Alueella olisi edellytykset tuottaa noin 9 860 tonnia vetyä vuodessa, jalostaa siitä noin 18 000 tonnia e-metaania tai noin 51 000 tonnia e-metanolia vuodessa riippuen käytettävissä olevasta sähköstä ja vedestä. Eri tuotteet vaativat erilaisia tuotantoprosesseja, eikä sekatuotanto ole tyypillistä. Mikäli koko vedyn tuotantopotentiaali käytettäisiin liikennevedyn valmistukseen ja sillä korvattaisiin raskaan liikenteen diesel täysimääräisesti, hiilidioksidipäästöjen vähenemä voisi olla jopa noin 58 000 tonnia vuodessa. Vielä suurempia vaikutuksia saavutettaisiin korvaamalla teollisuudessa käytettyä harmaata tai sinistä vetyä vihreällä vedyllä.

Yritysten kiinnostus ja kunnan rooli mahdollistajana

Yrityshaastatteluissa nousi esiin kiinnostus siirtyä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin, kunhan edellytykset ovat kunnossa. Keskeisiksi edellytyksiksi tunnistettiin toimiva jakeluinfra ja käyttöön soveltuva ajoneuvokalusto. Kunta ei voi suoraan vaikuttaa kaluston kehittymiseen, mutta sillä on merkittävä rooli infran mahdollistajana. Lisäksi kunta voi omissa hankinnoissaan ja kilpailutuksissaan edistää vähäpäästöisiä kuljetuksia esimerkiksi sopimuskausien pituudella, hintarakenteilla tai kuljetusvolyymeihin liittyvillä ehdoilla. Samalla tavoin yritykset voivat ohjata omia kuljetushankintojaan kohti vähäpäästöisempiä ratkaisuja ja siten vaikuttaa omiin päästöihinsä.

Taloudellinen kannattavuus ja liiketoiminnan edellytykset

Selvityksen perusteella toiminnan kannattavuuden kannalta kriittisimpiä tekijöitä ovat jakelupisteen käyttöaste, sähkön hinta sekä vedystä saatava myyntihinta. Alhainen käyttöaste tekee toiminnasta kannattamatonta kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa korkean alkuinvestoinnin vuoksi. Tästä syystä kysynnän vakiointi esimerkiksi ankkuriasiakkaan avulla on keskeinen edellytys toimivalle liiketoimintamallille. Lisäksi vedyn tuotannossa skaalaedut ovat merkittäviä, ja pelkästään paikalliseen kysyntään perustuva tuotanto johtaisi todennäköisesti liian korkeaan yksikkökustannukseen. Suurten asiakkuuksien löytäminen myös suunnittelualueen ulkopuolelta on siksi tärkeää.

Suositellut jatkotoimenpiteet

Jämsän vetytalouden kehittämisen lähtökohtana on varmistaa, että kaavoitus ja maankäyttö eivät muodostu esteiksi vedyn ja kaasun tuotannolle, varastoinnille tai jakelulle. Kaupungin tulee ennakoivasti varautua tilavarauksiin ja turvallisuusvaatimuksiin, jotta markkinaehtoinen kehitys on mahdollista silloin, kun kysyntä alkaa kasvaa.

Jakeluinfrastruktuurin kehittämisessä suositellaan vaiheittaista etenemistä. Alkuvaiheessa yksi jakelupiste logistisesti keskeisellä paikalla on riittävä, mutta jatkokehityksessä tulee tunnistaa lisäsijainnit erityisesti teollisuuden ja raskaan liikenteen tarpeisiin. Kaasu toimii todennäköisesti siirtymäratkaisuna, kun taas vedyn merkitys kasvaa pidemmällä aikavälillä.

Yritysvuoropuhelun vahvistaminen on keskeistä ennen investointipäätöksiä. Kaupungin tulee aktiivisesti tuoda yhteen kuljetus-, teollisuus- ja energiatoimijoita sekä tunnistaa mahdolliset ankkuriasiakkaat, joilla on tasainen ja pitkäjänteinen kysyntä. Tämä auttaa konkretisoimaan markkinaa ja vähentämään investointiriskiä.

Jämsän kaupungilla on myös oma roolinsa kysynnän luojana. Hankinnat, kilpailutukset ja pilotit voivat edistää vähäpäästöisten kuljetusten ja uusien käyttövoimien käyttöönottoa. Kunnan toimet voivat toimia markkinaa avaavina signaaleina yksityisille toimijoille.

Vetytalouden suurin potentiaali liittyy teollisiin ratkaisuihin ja Power-to-X-kehitykseen. Vetytalous tulisi kytkeä osaksi kaupungin teollisuus- ja kiertotalousstrategiaa, jolloin sen vaikutus ulottuu liikennettä laajemmalle. Samalla on tärkeää viestiä realistisesti taloudellisista reunaehdoista ja rahoitusmahdollisuuksista sekä varautua jatkoselvityksiin ja pilotointeihin oikealla hetkellä.