Innovatiivinen kiertotalouden ekosysteemi Jämsässä

Raportin Innovatiivinen ekosysteemi Jämsän uudistuvassa teollisuudessa on laatinut Capful Oy

Innovatiivinen kiertotalousekosysteemi Jämsässä

Jämsässä rakennetaan uudistuvaan teollisuuteen pohjautuvaa kiertotalousekosysteemiä, jonka tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa, vahvistaa alueen elinvoimaa ja hyödyntää teollisia sivuvirtoja aiempaa tehokkaammin. Kiertotalous nähdään Jämsässä ennen kaikkea liiketoimintalähtöisenä kehitysmallina, jossa materiaalit, energia, osaaminen ja infra kytkeytyvät toisiinsa uusilla tavoilla.

Keskeinen lähtökohta on se, että alueella on jo valmiiksi paljon kiertotalouden kannalta arvokkaita resursseja: teollista prosessiosaamista, logistiikkaa, tiloja, sivuvirtoja sekä yrityksiä, joilla on halua kasvaa ja uudistua. Näiden ympärille voidaan rakentaa ekosysteemi, joka tukee sekä paikallisia tarpeita että skaalautuvia ratkaisuja kansallisille ja kansainvälisille markkinoille.

Yhteistyö ekosysteemin moottorina

Raportin keskeinen havainto on, että kiertotalouden kehittyminen edellyttää aktiivista yhteistyötä yritysten, kaupungin, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä muiden toimijoiden välillä. Yhteistyö ei synny itsestään, vaan vaatii selkeän koordinaation, yhteisen suunnan ja jatkuvan vuoropuhelun. Jämsässä tämä tarkoittaa matalan kynnyksen kohtaamisia, yhteisiä työpajoja ja käytännönläheisiä pilotteja, joissa siirrytään nopeasti ideasta kokeiluun.

Kaupungilla on tärkeä rooli ekosysteemin mahdollistajana. Tämä näkyy muun muassa kaavoituksessa, lupaprosessien sujuvoittamisessa, viestinnässä sekä yritysten tukemisessa kehityshankkeiden alkuvaiheissa. Kun toimijat kokevat, että yhteistyö on läpinäkyvää ja hyödyttää kaikkia osapuolia, syntyy myös luottamusta ja pitkäjänteisyyttä.

Sivuviroista liiketoimintaa

Jämsän kiertotalousekosysteemin ytimessä ovat teolliset ja elintarvikepohjaiset sivuvirrat, hukkalämpö, biopohjaiset materiaalit sekä erilaiset vajaakäytössä olevat resurssit. Näiden ympärille voidaan rakentaa uutta jalostusta, korkeamman lisäarvon tuotteita ja palveluita – aina paikallisista ratkaisuista vientikelpoisiin teknologioihin.

Raportti korostaa, että kaikkea ei tarvitse ratkaista paikallisesti. Jämsän vahvuus voi olla myös rooli pilotointi- ja kehitysympäristönä, jossa testataan ja kehitetään ratkaisuja laajempaan käyttöön. Tällöin syntyvä arvo ei perustu pelkästään materiaalivirtoihin, vaan osaamiseen, teknologiaan ja konseptien kaupallistamiseen.

Kiertotalousekosysteemin rakentaminen Jämsässä etenee vaiheittain. Alkuvaiheessa painopiste on yhteistyön vahvistamisessa, resurssien näkyväksi tekemisessä ja yhteisten kehityspolkujen tunnistamisessa. Seuraavassa vaiheessa korostuvat pilotit, hankkeet ja ensimmäiset investoinnit. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että Jämsä tunnetaan uudistuvan teollisuuden ja kiertotalouden kokeilu- ja kasvuympäristönä, jossa syntyy kannattavaa liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja.

Johtopäätökset

Innovatiivisen kiertotalousekosysteemin kehittäminen Jämsässä ei ole yksittäinen hanke tai tekninen ratkaisu, vaan pitkäjänteinen muutosprosessi, jossa teollinen uudistuminen, elinvoima ja kestävyys kytkeytyvät toisiinsa. Loppuraportin keskeinen johtopäätös on, että Jämsässä on poikkeuksellisen hyvät edellytykset rakentaa uudistuvan teollisuuden ja kiertotalouden kokonaisuus, koska alueella yhdistyvät teollinen perinne, logistinen sijainti, osaaminen ja tunnistetut sivuvirrat.

Kiertotalouden suurin arvo ei synny pelkästään materiaalien tehokkaammasta hyödyntämisestä, vaan siitä, että eri toimijat alkavat nähdä toisensa osana yhteistä järjestelmää. Yritysten, kaupungin, oppilaitosten ja kehittäjäorganisaatioiden välinen yhteistyö on keskeinen menestystekijä. Ilman aktiivista koordinaatiota ja yhteistä suuntaa yksittäiset kehitystoimet jäävät helposti irrallisiksi, eivätkä johda laajempaan vaikuttavuuteen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Jämsän rooli on erityisesti mahdollistava ja kokoava. Kaupungin tehtävä ei ole valita yksittäisiä voittajia tai teknologioita, vaan luoda olosuhteet, joissa markkinaehtoinen kehitys, pilotointi ja investoinnit voivat syntyä. Tämä edellyttää ennakoivaa kaavoitusta, avointa vuoropuhelua yrityskentän kanssa sekä kykyä kytkeä kiertotalous osaksi laajempaa elinvoima- ja teollisuuspolitiikkaa.

Tulevaisuuden mahdollisuudet
Jämsän kiertotalousekosysteemi avaa useita toisiaan täydentäviä kehityspolkuja. Yksi keskeinen mahdollisuus liittyy teollisten sivuvirtojen jalostamiseen korkeamman lisäarvon tuotteiksi ja palveluiksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi biopohjaisia materiaaleja, uusia rakennus- ja eristemateriaaleja, kemiallisia jatkojalosteita tai energiankäyttöä, jossa hukkalämpö ja prosessivirrat saadaan osaksi kokonaisratkaisua.

Toinen merkittävä mahdollisuus on Jämsän asemoituminen pilotointi- ja testausympäristöksi uudistuvan teollisuuden ratkaisuille. Kaikkea tuotantoa ei tarvitse sijoittua pysyvästi Jämsään, mutta alue voi tarjota alustan, jossa uusia konsepteja testataan, kehitetään ja kaupallistetaan. Tämä vahvistaa Jämsän näkyvyyttä ja houkuttelevuutta myös ulkopuolisille toimijoille ja investoijille.

Vetytalouden, Power-to-X-ratkaisujen ja kiertotalouden yhdistäminen tarjoaa pitkän aikavälin mahdollisuuden rakentaa integroituja teollisia kokonaisuuksia, joissa energia, materiaalit ja logistiikka tukevat toisiaan. Erityisesti Kaipolan ja Hallin kaltaiset alueet voivat toimia kehitysalustoina, joissa yhdistyvät teollinen infra, sivuvirrat ja uudet energiaratkaisut.

Lisäksi kiertotalousekosysteemi luo mahdollisuuksia osaamisen ja palveluliiketoiminnan kasvuun. Suunnittelu, digitalisaatio, datan hyödyntäminen, huolto- ja kunnossapitopalvelut sekä ekosysteemien hallintaan liittyvät palvelut voivat muodostua merkittäväksi osaksi tulevaa elinkeinorakennetta. Tämä tukee myös monipuolista työllisyyttä ja houkuttelee alueelle uusia osaajia.

Katse eteenpäin
Jämsän mahdollisuus ei ole rakentaa yhtä suurta kiertotalousratkaisua, vaan kehittää sopeutuva ja kehittyvä ekosysteemi, joka elää markkinoiden, teknologian ja sääntelyn mukana. Menestys edellyttää kokeilukulttuuria, vaiheittaista etenemistä ja kykyä oppia nopeasti. Pienet pilotit, yhteiset kehityshankkeet ja avoin yhteistyö luovat pohjan suuremmille investoinneille.

Pitkällä aikavälillä Jämsä voi profiloitua alueena, jossa uudistuva teollisuus, kiertotalous ja vihreä siirtymä eivät ole erillisiä teemoja, vaan osa samaa kokonaisuutta. Tämä vahvistaa alueen kilpailukykyä, houkuttelee uusia toimijoita ja tukee kestävää elinvoimaa vuosikymmeniksi eteenpäin.