Maataloustuotteiden kuivausratkaisun toteuttamisselvitys

Tausta ja tavoite

Tikka-hankkeessa selvitettiin mahdollisuutta toteuttaa maataloustuotteiden kuivaus- ja säilytysratkaisu, joka hyödyntää teollisuuden ja energiantuotannon hukkalämpöä. Selvityksen toteutti Foodwest Oy.

Tavoitteena oli arvioida, miten energiatehokas ja kiertotalouteen perustuva kuivausratkaisu voisi nostaa maataloustuotteiden jalostusastetta, parantaa tuotteiden säilyvyyttä, tukea alueellista huoltovarmuutta sekä luoda pohjaa uudelle liiketoiminnalle ja yhteistyölle.

Kuivaus nähdään keinona mahdollistaa maataloustuotteiden ympärivuotinen käyttö ja markkinointi sekä yhdistää alkutuotanto, jalostus ja logistiikka osaksi uusiutuvan teollisuuden kokonaisuutta.

Jämsä sijaintina

Jämsä sijaitsee logistisesti keskeisellä paikalla valtateiden VT 9 ja VT 24 risteyskohdassa. Alueelta on hyvät yhteydet Jyväskylään, Tampereelle, Lahteen ja pääkaupunkiseudulle. Lisäksi Jämsän kautta kulkee rautatieyhteys Tampereen ja Jyväskylän suuntaan, mikä mahdollistaa tehokkaat raaka-aine- ja tuotekuljetukset.

Sijainti tukee keskitetyn kuivaus- ja jalostusratkaisun kehittämistä siten, että raaka-aineita voidaan tuoda laajemmaltakin alueelta kuin vain Keski-Suomesta.

Hukkalämpö kuivausratkaisun perustana

Maataloustuotteiden kuivaus on energiaintensiivinen prosessi. Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti hukkalämmön hyödyntämistä kuivausratkaisun energialähteenä.

Hukkalämmön hyödyntäminen kuivauksessa:

alentaa energiakustannuksia
pienentää hiilijalanjälkeä
parantaa resurssitehokkuutta
mahdollistaa ympärivuotisen ja skaalautuvan toiminnan

Kuivausratkaisun toteuttaminen ei ole sidottu yhteen yksittäiseen sijaintiin, vaan edellyttää ensisijaisesti riittävää, tasalaatuista ja pitkäjänteisesti saatavilla olevaa hukkalämpöä sekä toimintaa tukevia tiloja ja logistiikkaa.

Kaipola ja muut potentiaaliset kohteet

Kaipolan entinen paperitehdasalue tunnistettiin selvityksessä yhdeksi vahvaksi esimerkkikohteeksi maataloustuotteiden kuivausratkaisulle. Alueella on laajat teolliset tilat, olemassa olevaa energiainfrastruktuuria sekä tulevaisuudessa mahdollista hukkalämpöpotentiaalia, jotka soveltuvat hyvin energiaa vaativiin prosesseihin.

Samalla selvityksessä todettiin, että Kaipola ei ole ainoa mahdollinen sijainti. Kuivausratkaisu voidaan toteuttaa myös muissa kohteissa Jämsässä tai sen lähialueilla, joissa täyttyvät seuraavat edellytykset:

jatkuva ja riittävän lämpöinen hukkalämmönlähde
teolliseen toimintaan soveltuvat tilat
mahdollisuus liittää kuivaus- ja pakkauslaitteisto olemassa olevaan infrastruktuuriin
toimivat tie- ja/tai raideyhteydet

Tällaisia kohteita voivat olla esimerkiksi teollisuusalueet, energiantuotantolaitosten yhteydet tai muut prosessiteollisuuden kohteet, joissa syntyy hyödynnettävää ylijäämälämpöä.

Hyödyt maataloudelle ja elintarvikeketjulle

Kuivaus mahdollistaa tuotteiden, kuten perunan, herneen, härkäpavun ja vihannesten, merkittävästi pidemmän säilyvyyden ja korkeamman jalostusasteen. Tämä parantaa tuottajien mahdollisuuksia toimittaa tuotteita tasaisesti ympäri vuoden, ei vain satokauden aikana.

Pitkään säilyvät ja tasalaatuiset kuivatut tuotteet soveltuvat erityisen hyvin julkisiin ruokapalveluihin ja suurtalouskeittiöihin, joissa toimitusvarmuus ja ennakoitavuus ovat keskeisiä vaatimuksia.

Huoltovarmuus ja alueellinen kestävyys

Virallinen huoltovarmuusvarastointi koskee vain rajattuja hyödykkeitä, mutta elintarvikeketjun varautuminen perustuu yhä enemmän normaaliin liiketoimintaan ja sopimusperusteisiin ratkaisuihin.

Kuivaus mahdollistaa pitkäikäisten tuotteiden varastoinnin osana tätä kokonaisuutta ja tukee:

alueellista huoltovarmuutta
julkisten ruokapalveluiden toimintavarmuutta
ruokajärjestelmän kestävyyttä myös häiriötilanteissa

Johtopäätökset ja huomioitavat ehdotukset

Tikka-hankkeessa toteutettu Foodwest Oy:n selvitys osoittaa, että maataloustuotteiden kuivaus hukkalämpöä hyödyntäen on teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Erityisesti Jämsän sijainti ja olemassa oleva infrastruktuuri tukevat ratkaisun kehittämistä.

Toteutetut kuivaus- ja kylmävarastointiselvitykset osoittavat, että elintarvikkeiden säilytysratkaisut muodostavat Jämsässä strategisesti merkittävän kokonaisuuden, joka kytkeytyy suoraan alueelliseen huoltovarmuuteen, teolliseen ekosysteemiin ja elintarvikeketjun kehittämiseen. Kyse ei ole yksittäisestä teknisestä ratkaisusta, vaan useita tavoitteita samanaikaisesti palvelevasta järjestelmästä, jossa energia, logistiikka, jalostus ja varautuminen yhdistyvät.

Huoltovarmuuden näkökulmasta erityisesti kuivaus nousee esiin poikkeuksellisen vahvana säilytysmenetelmänä. Kuivatut tuotteet säilyvät pitkään ilman jatkuvaa energiankulutusta, eivät edellytä kylmäketjua ja ovat helposti varastoitavia sekä kuljetettavia. Tämä tekee niistä toimintavarmoja myös häiriö- ja poikkeusoloissa. Samalla kuivaus mahdollistaa satokausivaihteluiden tasaamisen ja tukee elintarvikeketjun jatkuvuutta normaalioloissa. Kylmävarastointi täydentää tätä kokonaisuutta palvelemalla tuoretuotteiden ja lyhyemmän säilytyksen tarpeita, muodostaen yhdessä kuivauksen kanssa joustavan ja monikäyttöisen säilytysjärjestelmän.

Jämsän sijainti on keskeinen tekijä ratkaisun toteuttamiskelpoisuudessa. Valtateiden ja rautatieyhteyksien solmukohdassa sijaitseva Jämsä tarjoaa erinomaiset logistiset edellytykset keskitetylle säilytys- ja jalostusratkaisulle. Sijainti mahdollistaa raaka-aineiden hankinnan laajalta alueelta sekä tehokkaan jakelun eri markkinoille. Kun logistinen saavutettavuus yhdistyy olemassa olevaan teolliseen infrastruktuuriin ja energiantuotantoon, syntyy kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää ilman merkittäviä uusia perusinfrastruktuuri-investointeja.

Keskeinen johtopäätös on myös se, että edullinen ja hyödynnettävissä oleva lämpö tekee kuivausratkaisuista taloudellisesti kilpailukykyisiä. Teollisuuden ja energiantuotannon hukkalämpö voidaan kytkeä osaksi elintarvikeketjua, jolloin energian käyttö tehostuu ja säilytysratkaisujen kustannusrakenne paranee. Samalla elintarvikkeiden hiilijalanjälki pienenee, mikä tukee kestävyyttä ja kiertotaloutta. Kuivaus ja kylmävarastointi eivät tällöin ole irrallisia toimintoja, vaan osa laajempaa teollista symbioosia.

Ekosysteemiajattelun kannalta säilytysratkaisut toimivat yhdistävänä tekijänä alkutuotannon, elintarvikeketjun, teollisuuden ja logistiikan välillä. Kuivatut tuotteet voidaan palauttaa ruokakiertoon julkisten ruokapalveluiden ja elintarviketeollisuuden raaka-aineiksi tai hyödyntää teollisissa jatkojalostus- ja kiertotalousprosesseissa. Tämä nostaa raaka-aineiden jalostusastetta ja auttaa pitämään arvon alueella. Samalla ratkaisut tukevat markkinaehtoista liiketoimintaa ja sopimusperusteista varautumista, mikä on nykyisen huoltovarmuusajattelun keskiössä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että maataloustuotteiden kuivaus ja kylmävarastointi muodostavat Jämsässä realistisen, skaalautuvan ja monihyötyisen kokonaisuuden. Ne tukevat huoltovarmuutta, parantavat elintarvikeketjun kestävyyttä, hyödyntävät teollisia hukkavirtoja ja kytkeytyvät luontevasti Jämsän teolliseen ekosysteemiin. Jämsällä on näiden selvitysten perusteella vahvat edellytykset kehittää elintarvikkeiden säilytysratkaisuista osa alueellista vahvuutta ja pitkän aikavälin elinvoimaa.