Skenaariotyö – näkymä tulevaisuuden valintoihin
Skenaariotyö Jämsässä – näkymä tulevaisuuden valintoihin
Skenaariotyö on toteutettu Capfulin toimesta osallistavana prosessina yhteistyössä Jämsän kaupungin, alueen yritysten ja sidosryhmien kanssa.
Skenaariotyö on tulevaisuuden ennakoinnin menetelmä, jonka avulla hahmotetaan useita mahdollisia kehityskulkuja epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Sen tarkoituksena ei ole ennustaa yhtä oikeaa tulevaisuutta, vaan auttaa ymmärtämään vaihtoehtoja, niiden vaikutuksia ja tunnistamaan sellaisia valintoja, jotka tukevat alueen kehitystä useissa erilaisissa tulevaisuuksissa.
Jämsässä skenaariotyö toteutettiin osana laajempaa teollisen uudistumisen ja elinvoiman kehittämistä. Työn taustalla vaikuttivat teollisuuden rakennemuutos, energiamurros, ilmastotavoitteet sekä geopoliittisen toimintaympäristön muutokset. Näiden keskellä nähtiin tärkeäksi tarkastella, millaisissa toimintaympäristöissä Jämsä voi tulevaisuudessa toimia ja miten kaupunki voi varautua erilaisiin kehityssuuntiin ajoissa ja suunnitelmallisesti.
Miten Jämsän skenaariotyö toteutettiin?
Jämsän skenaariotyö toteutettiin keväällä 2023 osallistavana ja vaiheittaisena prosessina. Työ sisälsi toimintaympäristön analyysiä, asiantuntijahaastatteluja, kyselyitä sekä työpajatyöskentelyä, johon osallistui alueen yrityksiä, kehittäjiä, viranhaltijoita ja muita keskeisiä sidosryhmiä.
Prosessin aikana tunnistettiin keskeisiä muutosvoimia ja epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat Jämsän tulevaisuuteen. Näiden pohjalta muodostettiin vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia eli skenaarioita, joita tarkasteltiin sekä mahdollisuuksien että riskien näkökulmasta. Työskentely loi yhteisen kielen ja ymmärryksen tulevaisuuden kysymyksistä sekä vahvisti vuoropuhelua eri toimijoiden välillä.
Kolme skenaariota – vaihtoehtoiset kehityspolut Jämsälle
1. Huoltovarmuus maailman jännitteissä
Tässä skenaariossa maailmanpoliittinen tilanne on epävakaa, mikä korostaa huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja turvallisuutta. Jämsän sijainti, tuotanto-osaaminen ja infrastruktuuri nostavat sen keskiöön kriittisen teollisuuden ja kansallisen varautumisen näkökulmasta.
Mahdollisuudet
uusien teollisten toimijoiden sijoittuminen alueelle
puolustus-, energia- ja logistiikkakeskittymän kehittyminen
koulutuksen ja työvoiman roolin vahvistuminen osana huoltovarmuutta
Riskit
riippuvuus yksittäisistä toimialoista
kansainvälisen yhteistyön ja avoimuuden kaventuminen
2. Post-teollinen matkailukaupunki
Tässä vaihtoehdossa teollisuus keskittyy suuriin kasvukeskuksiin ja Jämsän elinvoima rakentuu matkailun, luonnon, kulttuurin ja hyvinvoinnin varaan. Arjen laatu, pienyrittäjyys ja palvelut muodostavat talouden perustan.
Mahdollisuudet
Himos matkailun moottorina ja monipuolistuvana tapahtuma-alustana
luontoon, lähiruokaan ja paikallisiin palveluihin nojaava elinkeinorakenne
etätyön, monipaikkaisuuden ja asumisen vetovoima
Riskit
kausiluonteisuus ja investointien epävarmuus
kuntatalouden paineet ja osaajapula
3. Kestävyys ohjaa valintoja
Kestävyyden, vihreän siirtymän ja kiertotalouden ohjaamassa tulevaisuudessa Jämsä profiloituu kestävän teollisuuden edelläkävijäksi. Kaipolasta voi kehittyä ekoteollinen keskittymä, jossa yhdistyvät energiaomavaraisuus, materiaalitehokkuus ja innovaatioekosysteemit.
Mahdollisuudet
Green Port -tyyppinen kehityskonsepti: uusiutuvaa energiaa, logistiikkaa ja teollisuutta
bio- ja kiertotalouden yritysverkostot
koulutus- ja TKI-yhteistyö kestävissä ratkaisuissa
Riskit
rahoituksen ja osaamisen riittävyys
kehityksen hidastuminen ilman selkeää visiota ja koordinaatiota
Skenaarioiden yhteinen viesti on, että Jämsän tulevaisuus ei rakennu yhden toimialan tai yksittäisen suuren toimijan varaan, vaan monipuoliseen, verkottuneeseen ja muutoskykyiseen elinkeinorakenteeseen.
Skenaarioista riippumattomat kehittämisteemat
Riippumatta siitä, mikä skenaario toteutuu, raportti tunnistaa joukon kehittämisteemoja, jotka ovat keskeisiä kaikissa tulevaisuuskuvissa:
Osaaminen ja työvoima
Osaamistarpeiden ennakointi, koulutuksen kehittäminen, kansainvälisen työvoiman houkuttelu sekä nuorten ja paluumuuttajien kiinnittäminen alueelle.
Vetovoimaisuus ja saavutettavuus
Liikenneyhteyksien ja matkaketjujen parantaminen, asumisen ja palveluiden kehittäminen sekä Jämsän brändin vahvistaminen.
Yhteistyö ja ekosysteemit
Alueellisten kehitysalustojen (esim. Kaipola, Halli, Himos) vahvistaminen sekä elinkeinojen, kaupungin ja koulutuksen kumppanuuksien syventäminen.
Toimintakulttuurin uudistaminen
Ketterä, kokeiluihin kannustava ja asiakaslähtöinen toimintatapa sekä yhteinen pitkän aikavälin visio päätöksenteon tueksi.
Johtopäätökset
Skenaariotyön ja siihen kytkeytyvän analyysin keskeinen johtopäätös on, että Jämsän elinvoiman vahvistaminen edellyttää pitkäjänteisiä, tietoisia ja toisiaan tukevia valintoja. Tulevaisuus ei ole yksiselitteinen eikä ennustettavissa yhden kehityspolun kautta, vaan rakentuu useista rinnakkaisista mahdollisuuksista ja epävarmuuksista. Tästä syystä Jämsän kehittämisen on perustuttava joustavaan ja sopeutumiskykyiseen ajatteluun, jossa kyetään toimimaan useissa mahdollisissa tulevaisuuksissa.
Työ osoittaa, että Jämsällä on merkittäviä vahvuuksia, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää uudenlaista toimintatapaa. Kaupunki ei voi enää nojata yksittäisiin suuriin työnantajiin tai yksittäisiin toimialoihin, vaan elinvoima syntyy monipuolisesta ja verkottuneesta elinkeinorakenteesta. Kiertotalous, kestävä teollisuus, uusi ilmailu, matkailu ja luova talous eivät ole toisensa poissulkevia, vaan toisiaan täydentäviä kokonaisuuksia.
Keskeinen johtopäätös on myös se, että vaikuttava kehittäminen syntyy vain ekosysteemiajattelun kautta. Yritysten, kaupungin, oppilaitosten, tutkimusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin yhteistyö ei voi olla satunnaista tai hankekohtaista, vaan sen on perustuttava pysyvämpiin rakenteisiin ja yhteiseen suuntaan. Ilman selkeää koordinaatiota, omistajuutta ja yhteistä visiota kehitystyö jää hajanaiseksi eikä johda toivottuihin vaikutuksiin.
Skenaariotyö osoittaa lisäksi, että osaaminen ja työvoima ovat Jämsän tulevaisuuden kriittisimpiä tekijöitä. Riippumatta siitä, painottuuko tulevaisuus teolliseen uudistumiseen, kestävyyteen vai matkailuun, menestys edellyttää osaavaa työvoimaa, toimivaa koulutusyhteistyötä ja kykyä houkutella uusia tekijöitä alueelle. Vetovoima, saavutettavuus ja elämänlaatu kytkeytyvät suoraan tähän kokonaisuuteen.
Lopuksi voidaan todeta, että Jämsän rooli ei ole olla kaikkien ratkaisujen kehittäjä, vaan mahdollistaja ja kokoaja. Kaupungin tehtävänä on luoda edellytykset, joissa eri toimijat voivat toimia yhdessä, kokeilla uutta ja rakentaa kestävää kasvua myös epävarmassa toimintaympäristössä.
Suositukset
1. Selkeä strateginen suunta ja toimenpideohjelma
Jämsälle suositellaan laadittavaksi konkreettinen ja vaiheistettu toimenpideohjelma, joka yhdistää skenaariotyön tulokset, käynnissä olevat hankkeet ja kaupungin elinvoimapolitiikan. Ohjelman tulee auttaa priorisoimaan tekemistä, kohdentamaan resursseja ja tekemään näkyväksi, mihin suuntaan Jämsää kehitetään seuraavien 5–15 vuoden aikana.
2. Kehitysalustojen valinta ja vahvistaminen
Kaikkea ei voida kehittää kaikkialla yhtä aikaa. Siksi suositellaan, että Jämsä valitsee selkeästi tunnistetut kehitysalustat – kuten Kaipola, Halli ja Himos – ja rakentaa niiden ympärille pitkäjänteistä yhteistyötä, pilotointia ja investointien valmistelua. Näiden alustojen roolit tulee sanoittaa selkeästi ja kytkeä ne osaksi laajempaa elinvoimastrategiaa.
3. Ekosysteemin koordinaatio ja johtaminen
Kehittämistyön tueksi tarvitaan selkeä koordinoiva rooli tai rakenne, joka vastaa ekosysteemien kokoamisesta, vuoropuhelun ylläpitämisestä ja hankkeiden etenemisen tukemisesta. Tämä rooli ei tarkoita sisällöllistä ohjausta, vaan mahdollistamista, yhdistämistä ja jatkuvuuden varmistamista yli yksittäisten hankkeiden.
4. Osaamisen ja työvoiman pitkäjänteinen kehittäminen
Jämsän tulee panostaa osaamistarpeiden ennakointiin ja koulutuksen tiiviiseen kytkemiseen elinkeinoelämän kehitykseen. Yhteistyötä oppilaitosten kanssa on vahvistettava, ja samalla on luotava edellytyksiä kansainvälisen työvoiman houkuttelulle, kotoutumiselle ja pysyvälle asettumiselle alueelle. Nuorten ja paluumuuttajien kiinnittyminen Jämsään on nähtävä strategisena kysymyksenä.
5. Vetovoima, saavutettavuus ja näkyvyys
Jämsän kehittämisessä on kiinnitettävä huomiota siihen, miten alue näyttäytyy ulospäin. Saavutettavuus, asuminen, palvelut ja elämänlaatu muodostavat kokonaisuuden, joka vaikuttaa sekä yritysten sijoittumiseen että osaajien päätöksiin. Samalla on tärkeää tehdä näkyväksi ne ratkaisut ja kokeilut, joissa Jämsä on jo edelläkävijä.
6. Kokeilut ja joustava eteneminen
Suositeltavaa on edetä kehittämisessä kokeilujen ja pilottien kautta, välttäen liian varhaista lukkiutumista yksittäisiin ratkaisuihin tai teknologioihin. Kokeilukulttuuri tukee oppimista, vähentää riskejä ja mahdollistaa nopeamman reagoinnin toimintaympäristön muutoksiin.
Yhteenvetona
Jämsän tulevaisuus rakentuu kyvystä tehdä strategisia valintoja epävarmuuden keskellä. Skenaariotyö tarjoaa tähän työkaluja, mutta todellinen vaikutus syntyy vasta silloin, kun havainnot muutetaan toiminnaksi. Yhteistyö, rohkeus kokeilla ja pitkäjänteinen johtaminen ovat avaimia siihen, että Jämsä voi vahvistaa elinvoimaansa ja profiloitua houkuttelevana ja uudistuvana alueena myös tulevaisuudessa.
