Mitä gap-analyysi kertoo Jämsän lähtötilanteesta?
Mitä gap-analyysi kertoo Jämsän lähtötilanteesta?
Gap-analyysin perusteella Jämsällä on hyvät perusedellytykset teolliseen uudistumiseen. Alueella on olemassa olevaa infrastruktuuria, teollista osaamista sekä aitoa halua kehittää elinkeinoelämää. Samalla analyysi osoittaa, että tämä potentiaali ei vielä muutu riittävässä määrin vaikuttavaksi ja koordinoiduksi toiminnaksi.
Keskeinen johtopäätös on, että suurimmat kehittämishaasteet eivät liity resurssien puutteeseen, vaan johtamiseen, koordinaatioon ja yhteistyön rakenteisiin. Tämä tarkoittaa, että oikeilla toimintamalleilla ja selkeällä yhteisellä suunnalla Jämsällä on mahdollisuus edetä nopeasti seuraavaan kehitysvaiheeseen.
Gap-analyysin keskeiset havainnot ja kytkentä tiekarttaan
1. Yhteinen suunta ja ekosysteemin johtaminen
Gap-analyysi osoittaa tarpeen selkeämmälle yhteiselle tavoitteelle ja teollisen uudistumisen johtamismallille. Kehittämistoiminta on ollut osin hajanaista ja hankekohtaista.
Tiekartan rooli:
Tiekartta määrittää yhteisen suunnan, selkeyttää rooleja ja tukee pitkäjänteistä, johdettua kokonaisuutta yksittäisten hankkeiden sijaan.
2. TKI-toiminnan vahvistaminen ja matala kynnys yrityksille
Pk-yritysten TKI-intensiteetti on alhainen ja kehittämistoiminta koetaan riskialttiiksi. Yritykset kaipaavat tukea, kumppaneita ja selkeitä toimintamalleja.
Tiekartan rooli:
Tiekartta edistää matalan kynnyksen TKI-rakenteita, piloteja ja kokeiluja, joissa yritykset voivat osallistua kehittämiseen hallitusti ja vaiheittain.
3. Osaaminen ja koulutus osaksi ekosysteemiä
Jämsässä on vahvaa toisen asteen koulutusta, mutta korkeakouluyhteistyö ja TKI-osaamisen kytkentä elinkeinoelämään ovat vielä hajanaisia.
Tiekartan rooli:
Tiekartta vahvistaa koulutus- ja tutkimusyhteistyötä, tunnistaa tulevat osaamistarpeet ja tukee uuden osaamisen syntymistä osana elinkeinojen kehittämistä.
4. Kaipola ja Halli tiekartan fyysisinä alustoina
Gap-analyysi tunnistaa Kaipolan ja Hallin Jämsän keskeisiksi strategisiksi vahvuuksiksi ja teollisen uudistumisen konkreettisiksi toteutusympäristöiksi.
Kaipola: kiertotalous, energia, teolliset symbioosit
Halli: ilmailu, puolustukseen ja kaksoiskäyttöön liittyvä TKI-toiminta
Tiekartan rooli:
Tiekartta kohdentaa toimenpiteitä näille alueille vaiheittain ja tekee kehittämisestä näkyvää ja konkreettista.
5. Näkyvyys, viestintä ja houkuttelevuus
Analyysin mukaan Jämsän teollinen uudistuminen ei vielä näy riittävästi ulospäin, mikä heikentää investointien ja osaajien houkuttelevuutta.
Tiekartan rooli:
Tiekartta rakentaa yhteisen viestin ja tarinan Jämsästä uudistuvan teollisuuden paikkana sekä tukee systemaattista viestintää.
Miten gap-analyysi ohjaa tiekartan toteutusta?
Gap-analyysi auttaa tunnistamaan:
mitkä toimenpiteet ovat kiireellisimpiä
mitkä kehittämiskohteet ovat yhteisiä useille tulevaisuuspoluille
missä tarvitaan nopeita kokeiluja ja missä pitkäjänteistä rakentamista
Näin tiekartta ei jää visioksi, vaan toimii realistisena ja vaiheittaisena etenemissuunnitelmana, joka perustuu tunnistettuihin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin.
Yhteenveto
Gap-analyysi ja tiekartta muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka tukee Jämsän teollista uudistumista. Gap-analyysi tarjoaa rehellisen kuvan lähtötilanteesta ja kehittämistarpeista, ja tiekartta muuntaa tämän tiedon konkreettisiksi askeliksi kohti uudistuvaa, elinvoimaista ja kilpailukykyistä Jämsää.
Ekosysteemin johtamismalli Jämsään
Jämsän tavoitteena on vahvistaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) vaikuttavuutta sekä rakentaa uudistuvan teollisuuden ekosysteemi, joka nojaa erityisesti kiertotalouteen ja uuteen ilmailuun. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää uudenlaista johtamismallia, joka tunnistaa epävarmuuden, tukee yhteistyötä ja mahdollistaa pitkäjänteisen kehittymisen.
Johtamismalli perustuu havaintoihin Jämsän nykytilasta sekä gap-analyysiin, jossa tunnistettiin sekä alueen vahvuudet että kehittämistä vaativat kohdat. Malli kokoaa nämä havainnot konkreettiseksi tavaksi johtaa ekosysteemiä.
Jämsän TKI-ekosysteemin haasteet ja mahdollisuudet
Jämsällä on hyvät lähtökohdat teolliseen uudistumiseen: olemassa olevaa teollista infrastruktuuria, osaamista ja tahtoa kehittää aluetta. Samalla kehittämistä vaikeuttavat useat rakenteelliset ja toiminnalliset haasteet.
Keskeisiä haasteita ovat muun muassa organisaatioiden siiloutuminen, epäselvät roolit, tiedonkulun katkokset, lyhytjänteinen päätöksenteko sekä selkeän yhteisen tavoitteen ja johtajuuden puute. Näitä vahvistaa jännite kiireellisten ongelmien ratkaisemisen ja pitkän aikavälin epävarmuuden välillä.
Nämä haasteet eivät kuitenkaan estä kehitystä, vaan osoittavat tarpeen tietoiselle ja uudelle tavalle johtaa ekosysteemiä.
Nöyrä ekosysteemijohtaminen vastauksena haasteisiin
Johtamismallin ytimessä on nöyrä ekosysteemijohtaminen. Sen lähtökohtana on ajatus, että monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä kaikkea ei voida suunnitella etukäteen. Sen sijaan kehitystä johdetaan oppimisen, kokeilujen ja jatkuvan arvioinnin kautta.
Nöyrän johtamisen keskeisiä periaatteita ovat:
- yhteinen mutta joustava tavoite (ns. ohut konsensus)
- päätöksenteon pohjautuminen tietoon ja kokemukseen
- vapaus toteuttaa tavoitteita eri tavoin
- palautemekanismit, jotka kertovat missä mennään ja mitä pitää muuttaa
Kun tavoitteet ovat selkeitä, toteutukselle voidaan antaa tilaa ja vastuuta.
Neljä työvaihetta ekosysteemin kehittämiseen
Jämsän teollisen uudistumisen TKI-ekosysteemiä voidaan kehittää vaiheittain:
1. Tavoitteiden määrittäminen
Rakennetaan yhteinen visio ja arvopohja yhdessä sidosryhmien kanssa. Tunnistetaan toimijat, intressit ja ensimmäiset konkreettiset askeleet.
2. Tavoitteiden ratkaiseminen
Keskitytään tunnistettuihin haasteisiin, kuten TKI-yhteistyön vahvistamiseen, korkeakouluyhteyksiin ja osaamisen kehittämiseen.
3. Tavoitteista oppiminen
Luodaan tilaa kokeiluille, piloteille ja vertaisoppimiselle. Toimintakulttuuria vahvistetaan esimerkiksi TKI-treffien ja pilotointimahdollisuuksien avulla.
4. Tavoitteiden tarkentaminen
Opittujen kokemusten pohjalta tavoitteita ja toimenpiteitä päivitetään, pullonkauloja puretaan ja toimivaa skaalataan.
Uusi johtamiskyky ja vihreä johtajuus
Ekosysteemin johtaminen edellyttää uutta johtamiskykyä, joka yhdistää arvot, systeemisen ajattelun, vision ja käytännön toimeenpanon. Vihreän johtajuuden viitekehys tarjoaa Jämsälle yhteisen kielen, jonka avulla voidaan tunnistaa osaamistarpeita, tukea vihreää siirtymää ja sitouttaa toimijoita yhteiseen suuntaan.
Sitoutuminen ja jatkuvuuden johtaminen
Pitkäjänteinen teollinen uudistuminen vaatii sitoutumista yli yksittäisten hankkeiden ja päätöksentekokausien. Jatkuvuuden johtamisen ytimessä ovat laajasti jaetut tavoitteet, osallistavat prosessit sekä yhteinen tarina Jämsän tulevaisuudesta. Nöyrä lähestymistapa mahdollistaa yhteistyön myös erimielisyyksien keskellä.
Kiertotalouden Green Deal – konkreettinen etenemisen väline
Kiertotalouden Green Deal tarjoaa Jämsälle mahdollisuuden viedä ekosysteemijohtamista käytäntöön. Sen avulla kaupunki voi sitouttaa toimijoita yhteisiin kiertotaloustavoitteisiin, kytkeytyä kansalliseen kehittämistyöhön ja vahvistaa Jämsän näkyvyyttä kiertotalouden edelläkävijänä.
Viesti yrityksille on selkeä: Jämsä on sitoutunut tukemaan kiertotalouteen tähtäävien yritysten toimintaa ja kasvua.
Ylihuomisen Jämsä – Advisory Board
Ekosysteemijohtamisen tueksi Jämsään voidaan perustaa Advisory Board, joka tuo ulkopuolista asiantuntemusta, sparraa strategisia valintoja ja auttaa tunnistamaan riskejä ja pullonkauloja. Advisory Board tukee jatkuvaa oppimista ja vahvistaa kehittämistyön pitkäjänteisyyttä.
Yhteenveto
Jämsän teollinen uudistuminen edellyttää siirtymistä yksittäisistä hankkeista kohti johdettua, oppivaa ja yhteistyöhön perustuvaa ekosysteemiä. Nöyrä ekosysteemijohtaminen, selkeät tavoitteet, sitoutuneet toimijat ja jatkuva oppiminen luovat perustan kestävälle elinvoimalle, uusille investoinneille ja vaikuttavalle TKI-toiminnalle.
