TIKKA -tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta kasvua

TKI-road show

TIKKA-hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) Jämsän seudun pk-yrityksissä. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jonka avulla yritykset oppivat hyödyntämään oppilaitosten ja korkeakoulujen TKI-palveluja.

TIKKA-hanke järjesti on TKI-road show -konseptin, joka pilotoitiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Road show toi maakunnan TKI-palvelut suoraan Jämsän yritysten ulottuville – madaltaen kynnystä hyödyntää tutkimuksen ja kehittämisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Hankkeessa tuotettuja selvityksiä, tutkimuksia ja malleja

Hankkeessa on tuotettu Jämsän teollisuuden kehitystä tukevaa tietoa. Aineistot on suunnattu hankkeessa mukana olleille yritykselle. Jos aineistot kiinnostavat, kysy lisää projektipäälliköltä.

Kiertotaloudesta elinvoimaa Jämsään – yhteistyömalli tukee alueen uutta kasvua

Kiertotalous tarkoittaa talousmallia, jossa materiaalit ja resurssit pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään – jätettä ei synny, vaan sivuvirroista tehdään uusia raaka-aineita, tuotteita ja liiketoimintaa. Tavoitteena on ympäristön kuormituksen vähentäminen ja kestävän kasvun mahdollistaminen.

Jämsän kaupungin tilaamassa Innovatiivinen ekosysteemi Jämsän uudistuvassa teollisuudessa -esiselvityksessä on tunnistettu mahdollisuuksia kehittää kiertotaloudesta alueelle uutta elinvoimaa. Työssä kartoitettiin yritysten, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden näkemyksiä sekä järjestettiin työpaja, jossa ideoitiin konkreettisia yhteistyön ja liiketoiminnan muotoja.

Selvityksen havainnot nostavat esiin vahvan tahtotilan ja kiinnostuksen kiertotalousyhteistyöhön. Alueella on paljon hyödyntämättömiä materiaali- ja energiavirtoja, kuten biokaasupotentiaalia, sivuvirtoja elintarvike- ja metsäteollisuudesta sekä käytettävissä olevia tiloja. Haasteina nähtiin mm. luottamuksen rakentaminen ja tiedon kulku. Ratkaisuksi ehdotetaan muun muassa kiertotalouskoordinaattorin nimeämistä, avoimia kohtaamisia, nopeita pilotteja ja datan hyödyntämistä yhteistyössä.

Jatkotoimenpiteet sisältävät resurssien ja materiaalivirtojen kartoitusta, koulutuksen ja pilotoinnin käynnistämistä sekä yhteisiä hankesuunnitelmia. Jämsän tavoitteena on kehittyä Suomen keskeisimmäksi kiertotalousalueeksi, jossa yhdistyvät paikalliset resurssit ja globaali liiketoimintapotentiaali.

Esiselvityksen toteutti Capful Oy yhteistyössä Jämsän kaupungin elinvoimatoimen kanssa.

Jämsän seudulle selvitetty kylmävarastoinnin ja logistiikkakeskuksen mahdollisuuksia – merkittävä potentiaali tukemaan alueen elinvoimaa

Jämsän kaupungin toimeksiannosta on valmistunut esiselvitys kylmä- ja pakkasvarastoinnin sekä logistiikkakeskuksen toteuttamisedellytyksistä Jämsän alueella. Selvitys vastaa tarpeeseen kehittää uutta liiketoimintaa ja varastointiratkaisuja elintarvike- ja logistiikka-alan käyttöön, erityisesti Kaipolan tehtaan sulkemisen jälkeisessä rakennemuutostilanteessa.

Esiselvityksen mukaan Jämsässä ei ole tällä hetkellä tarjolla vuokrattavaa kylmä- tai pakkasvarastotilaa, mutta tarvetta on useilla alueen yrityksillä. Parhaiksi sijaintivaihtoehdoiksi varastotoiminnoille nousivat Keskisen ja Manulan alueet. Selvityksessä tarkasteltiin myös logistiikkakeskuksen mahdollisuutta, jonka toteuttaminen voisi tuoda alueelle merkittävää uutta työllisyyttä ja logistiikkaosaamista – mutta vaatisi enemmän suunnittelua, investointeja ja kumppanuuksia.

Selvityksen perusteella seuraavat jatkotoimet sisältävät päätöksen tavoiteltavasta toteutusmallista (varasto, terminaali vai logistiikkakeskus), yritysten sitouttamisen aiesopimuksin, kaavoitusvalmistelut sekä rahoituskanavien ja EU-tuen selvittämisen.

Selvityksen toteutti Jyväskylän AG-Kiinteistöt Oy yhteistyössä Jämsän kaupungin ja alueen yritysten kanssa. Työn asiantuntijana toimi toimitusjohtaja Kari Mustonen.

Jämsän alueen teollisuuden tulevaisuus rakentuu kolmelle kehitysskenaariolle

Capful Oy:n toteuttamassa skenaariotyössä on hahmoteltu Jämsän alueen uudistuvan teollisuuden kolme mahdollista tulevaisuuspolkua vuoteen 2030. Laajan taustaselvityksen ja sidosryhmäyhteistyön tuloksena syntynyt raportti tarjoaa Jämsän päätöksenteolle ja yritystoiminnalle työkaluja tulevaisuuden suunnitteluun ja elinvoiman vahvistamiseen.

Kolme skenaariota – kolme erilaista tulevaisuutta

1. Huoltovarmuus maailman jännitteissä
Globaalien jännitteiden keskellä Jämsä hyötyy puolustus- ja huoltovarmuuden korostumisesta. Nato-yhteistyö, vihreä energia ja elintarviketuotanto luovat mahdollisuuksia teollisuuden ja koulutuksen kehittämiseen, erityisesti Hallin alueella.

2. Post-teollinen matkailukaupunki
Ilmastonmuutoksen ja etelän matkailukohteiden houkuttelevuuden vähenemisen myötä Jämsä profiloituu kestäväksi ja elämykselliseksi matkailukohteeksi. Luonto ja paikallinen yrittäjyys ovat ekosysteemin keskiössä. Terveysmatkailu, festivaalit ja lähiruoka luovat uutta elinkeinopohjaa.

3. Kestävyys ohjaa valintoja
Ympäristötietoisuus ja vihreä siirtymä nostavat Jämsän uudenlaisen kiertotalous- ja energiateollisuuden solmukohdaksi. Kaipolan alue nähdään potentiaalisena vihreän ruoan tuotannon ja jatkojalostuksen keskuksena. Osaaminen, kansainväliset TKI-verkostot ja kestävyysteknologiat ovat kehityksen moottoreita.

Skenaarioista yhteinen ydin
Kaikkia skenaarioita yhdistävät teemat liittyvät asumiseen ja väestökehitykseen, osaamisen turvaamiseen, energiaomavaraisuuteen, huoltovarmuuteen, luontoon, saavutettavuuteen ja matkailun kehittämiseen. Näiden osa-alueiden vahvistaminen on olennaista Jämsän tulevaisuuden elinvoiman rakentamisessa skenaariosta riippumatta.

Kehittämistoimenpiteet vaativat rohkeutta ja yhteistyötä
Raportti korostaa strategisen johtamisen, koulutuksen monipuolistamisen ja verkostoitumisen merkitystä. Kaupungin tulee panostaa markkinointiin, avoimeen toimintakulttuuriin ja nopeaan päätöksentekoon. Jämsän vahvuutena nähdään mahdollisuus ketterään kehittämiseen, kunhan asenteet, resurssit ja verkostot tukevat uudistumista.

Kaipolan tehdasalue valmiina uusiin avauksiin: Selvityksen mukaan erinomainen sijaintipaikka sellukuituteknologian liiketoiminnalle

Jämsän kaupungin tilaama AFRY Finland Oy:n selvitys osoittaa, että Kaipolan entinen paperitehdasalue tarjoaa erinomaiset edellytykset sellukuituteknologian liiketoiminnan sijoittumiselle. Yli 200 000 m² tuotantotilaa, toimiva infrastruktuuri sekä valmis työvoimapohja luovat vahvan perustan teolliselle uusiutumiselle.

Kattava tilakartoitus: PK6, PK7 ja siistaamo potentiaalisimpia kohteita
Selvityksessä arvioitiin erityisesti PK6-, PK7- ja siistaamotilat, jotka ovat hyvässä kunnossa ja varustettu muun muassa valmiilla sähkö-, höyry-, paineilma- ja automaatioverkoilla. Tilojen yhteydessä on lisäksi varasto- ja laboratoriotilaa sekä kuljetusyhteydet niin raiteilla kuin maanteitse.

Jätevedenkäsittely ja energia omalla alueella
Kaipolan alueella sijaitsee biologinen jätevedenpuhdistamo ja lietteenkäsittelylaitteisto, joiden kapasiteetti on skaalattavissa. Voimalaitosalueella toimiva Kaipola Recycling tuottaa sähköä, lämpöä ja höyryä kiertotalouspohjaisesti – tosin toiminta on kehitysvaiheessa ja nykyinen ympäristölupa voimassa heinäkuuhun 2023 asti.

Lupaprosessit selkeät – työvoimaa tarjolla
Selvitys kartoitti myös tarvittavat ympäristö-, kemikaali- ja rakennusluvat. Useimmat toiminnot voidaan sijoittaa olemassa oleviin rakennuksiin. Jämsän alueella on edelleen prosessiteollisuuden osaamista, ja TE-palvelut tarjoavat esimerkiksi RekryKoulutusta nopeasti käyttöön otettavaksi.

Vahvuudet ja mahdollisuudet

• Hyvin varustellut ja muunneltavat tilat
• Valmis infra: sähkö, höyry, paineilma, IT-verkot
• Mahdollisuus hyödyntää jätevesi- ja lietteenkäsittelylaitteita
• Osaavaa työvoimaa alueella
• Potentiaalia kehittyä kiertotalous- ja biojalostuskeskittymäksi

Selvityksen toteutus
Selvitystyön toteutti AFRY Finland Oy yhteistyössä Jämsän kaupungin kanssa.

Jämsä tavoittelee kansallista kärkeä kiertotalouden ja ilmailun TKI-ekosysteemissä

VTT:n toteuttama Jämsän TKI-vauhditus -hanke on nostanut esiin Jämsän alueen mahdollisuudet profiloitua kestävän teollisuuden ja uuden ilmailun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskittymänä. Loppuraportissa esitetään tiekartat, toimintamallit ja käytännön suositukset, jotka tukevat Jämsän teollista uudistumista ja elinvoimaa.

Kaksi kärkiteemaa: kiertotalous Kaipolassa ja uusi ilmailu Hallissa
Hanke tarkasteli erityisesti Kaipolan alueen mahdollisuuksia kehittyä kiertotalouden ja biojalostuksen keskukseksi sekä Hallin asemaa miehittämättömän ilmailun ja puolustusteknologian osaamiskeskittymänä. Esimerkiksi ligniinin jalostus, Direct Air Capture -teknologiat ja 3D-valmistus tuovat Kaipolaan konkreettisia liiketoiminta-avauksia. Hallissa panostetaan testausalustoihin ja osaamisen vahvistamiseen yhteistyössä Patrian ja korkeakoulujen kanssa.

Tulevaisuustutka, ekosysteemijohtaminen ja yhteistyökulttuuri kehittämisen moottoreina
Kolmen työpajan kautta toteutettu Tulevaisuustutka ja laaja ekosysteemikartoitus loivat pohjan Jämsän TKI-toimintakulttuurin uudistamiselle. Raportissa ehdotetaan mm. advisory board -mallia, task force -työryhmiä ja tutkimusprofessuureja vauhdittamaan jatkuvaa yhteistyötä yritysten, tutkimuslaitosten ja koulutuksen välillä.

Selkeät suositukset jatkuvaan kehitykseen
Raportin suosituksissa painotetaan muun muassa:

• Kaipolan kiertotalousekosysteemin infrastruktuurin vahvistamista ja yritysten vuoropuhelua
• Laboratoriotoiminnan ja pilotointilaitosten kehittämistä
• Hallin MIL-ilmailuekosysteemin strategista asemointia
• TKI-prosessien integroimista koulutukseen ja työelämäjaksoihin
• Jämsän brändin kirkastamista teollisen uudistumisen keskuksena

Raportin on laatinut VTT yhteistyössä Jämsän kaupungin kanssa.

Tulevaisuustutka piirtää Jämsän teolliselle uudistumiselle suuntaviivoja – kiertotalous ja ilmailu kärkenä

VTT:n laatima Tulevaisuustutka tarjoaa Jämsän kaupungille ja sen sidosryhmille kokonaisvaltaisen näkymän siihen, millaiset megatrendit, teknologiat ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat alueen teolliseen uudistumiseen. Kiertotalouden ja uuden ilmailun teemat ovat kehityksen kärjessä, ja tutka tukee uudenlaista ajattelua ja vuoropuhelua eri toimijoiden välillä.

Uudistuminen vaatii ajattelun muutosta ja tulevaisuuskeskustelua
Tulevaisuustutkan keskeinen tavoite on ollut laajentaa ymmärrystä Jämsän teollisen kehityksen mahdollisuuksista ja herättää yhteistä tulevaisuuskeskustelua. Työpajatyöskentelyssä tunnistettiin erityisesti Kaipolan ja Hallin alueiden potentiaali muun muassa materiaalikehityksessä, uusiutuvassa energiassa, ilmailussa, elintarviketeollisuudessa ja puolustusteknologioissa.

Korkean prioriteetin trendejä Jämsän kehitykselle
Tulevaisuustutka nostaa esiin useita korkean prioriteetin trendejä, joihin Jämsän tulisi varautua ja joita tulisi hyödyntää:

• Edistynyt ja kiertotalousperusteinen valmistus
• Biopohjaiset ja älykkäät materiaalit
• Monipaikkainen työ ja virtuaalinen työympäristö
• Vetytalous ja suljetut kiertoratkaisut
• Digikiertotalous ja uusiutuvan energian varastointi
• C-UAS- ja drooniteknologiat
• Trendejä tarkastellaan Jämsän alueen mahdollisuuksien ja esimerkkitapausten kautta.
• Tämä antaa työkaluja strategiseen kehittämiseen sekä paikallisille että sijoittumista harkitseville toimijoille.

Konkreettiset vaikutukset Jämsän tulevaisuudelle
Tutkan tulokset vahvistavat, että Jämsällä on hyvät edellytykset profiloitua korkean teknologian, kestävien ratkaisujen ja älykkään tuotannon keskuksena. Tavoitteena on rakentaa elinvoimainen ja houkutteleva toimintaympäristö, joka perustuu osaamiseen, uudistumiskykyyn ja yhteistyöhön.

Jämsän uudistuva teollisuus kaipaa rohkeaa johtajuutta ja strategista yhteistyötä – Gap-analyysi nostaa esiin vahvuudet ja kriittiset kehityskohteet

Demos Helsingin toteuttama Gap-analyysi paljastaa, että Jämsän alueella on merkittävä potentiaali nousta valtakunnallisesti kiinnostavaksi kestävän teollisuuden keskukseksi. Analyysi tunnistaa keskeiset vahvuudet, mutta tuo esiin myös ratkaistavia haasteita, kuten ekosysteemin johtajuuden puutteen, rahoitusprosessien jäykkyyden sekä korkeakouluyhteistyön hajanaisuuden.

Vahvuutena sijainti, infrastruktuuri ja sitoutunut työvoima

Jämsän kilpailuetuina nähdään muun muassa:

• hyvät raide- ja lentoyhteydet,
• valmis teollisuusinfra Kaipolassa ja Hallissa,
• prosessiteollisuuteen erikoistunut työvoima,
• Gradian aktiivinen rooli osaamisen kehittämisessä sekä
• edullinen ja houkutteleva elinympäristö.

Erityisesti Kaipolan ja Hallin alueet tunnistetaan mahdollisiksi alustoiksi vihreän siirtymän, ilmailun ja puolustusteknologian kehitykselle.

Kehityskohteet: TKI-toiminta, kansainvälistyminen ja yhteistyö
Gap-analyysi korostaa seuraavia haasteita:

• TKI-toiminnan alhainen intensiteetti ja PK-yritysten resurssipula
• Rahoituksen ja investointien saatavuuden vaikeus
• Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen heikko integroituminen alueen kehitykseen
• Vienninedistämisen ja elinkeinomarkkinoinnin vähäisyys
• Ekosysteemin hajanaisuus ja puuttuva yhteinen visio

Raportti suosittelee ekosysteemille selkeää vetäjää, strategista yhteistyösopimusta korkeakoulujen kanssa ja systemaattista yhteistyön kehittämistä yritysten, kaupungin ja tutkimustoimijoiden välillä.

Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia
Analyysissa ehdotetaan muun muassa:

• markkinoinnin ja sijoittajaesittelyiden tehostamista
• innovaatiokasvatuksen viemistä varhaiskasvatukseen saakka
• verkostojen ja sparrausmallien hyödyntämistä TKI-toiminnan vahvistamisessa
• yhteisten oppimisympäristöjen ja pilotointialustojen rakentamista

Toteutus: Demos Helsinki Oy ja Jämsän kaupunki

Jämsän uudistuva teollisuus kaipaa uutta johtamista – Ekosysteemijohtamisen toimintamalli luo pelikirjan tulevaisuuden yhteistyölle

Demos Helsingin laatima Ekosysteemijohtamisen toimintamalli tarjoaa Jämsän kaupungille keinot rakentaa vaikuttava, osallistava ja pitkäjänteinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) tukeva yhteistyömalli. Mallin keskiössä on niin kutsuttu ”nöyrä hallinta”, joka korostaa kokeilukulttuuria, yhteistä tavoiteasettelua ja jatkuvaa oppimista.

Haasteet tunnistettu – ratkaisut esitetty
Raportti tunnistaa Jämsän TKI-ekosysteemin kehityksen esteinä muun muassa:

• siiloutuneen toimintakulttuurin
• jäsentymättömät roolit ja johtajuuden puutteen
• tiedonkulun haasteet ja lyhytjänteisyyden
• heikon yhteistyön korkeakoulujen ja yritysten välillä

Vastaus näihin haasteisiin on ekosysteemijohtamisen nelivaiheinen toimintamalli:

• Tavoitteiden määrittely
• Tavoitteiden ratkaiseminen
• Tavoitteista oppiminen
• Tavoitteiden tarkentaminen

Green Deal ja Advisory Board vauhdittajina

Raportti suosittelee Jämsälle kahden strategisen aloitteen käyttöönottoa:

1. Kiertotalouden Green Deal, joka kokoaa toimijat julkiseen sitoumukseen vihreän siirtymän tukemiseksi ja tarjoaa verkostoitumis- ja rahoitusmahdollisuuksia.
2. Ylihuomisen Jämsä Advisory Board, joka toimii alueellisen teollisen uudistuksen asiantuntijatahona ja mahdollistaa systemaattisen vertaisoppimisen ja jatkuvan kehittämisen.

Uusi johtajuus: arvoista, visiosta ja yhteistyöstä kumpuava
Ekosysteemin johtaminen Jämsässä edellyttää neljää johtajuuden ulottuvuutta:

• Arvojohtaminen: yhteinen arvopohja ohjaa toimintaa
• Visionäärinen johtaminen: innostaa ja yhdistää eri toimijat
• Systeeminen johtaminen: ymmärtää ekosysteemin kokonaisuus
• Toiminnallinen johtaminen: vie tavoitteet konkreettisiksi teoiksi
• Toimintamalli antaa Jämsälle mahdollisuuden nousta kansalliseksi edelläkävijäksi kestävän teollisuuden ja TKI-ekosysteemien rakentajana.

Toteutus: Demos Helsinki Oy ja Jämsän kaupunki

Jämsän Business Finland ja aluekehitysrahoitus (4/2024)

VTT:n kokoama selvitys Jämsän alueen innovaatiotoiminnan rahoituksesta vuosina 2016–2024 osoittaa, että alue on saanut merkittäviä panostuksia erityisesti Business Finlandin ja aluekehitysrahastojen kautta. Rahoitus on vahvasti painottunut uudistuvan teollisuuden ja kiertotalouden kehittämiseen.

Business Finland -rahoitus (2016–4/2024)
Innovaatiorahoitusta myönnetty mm. Kaipola Recycling Oy:lle ja Finnforel Oy:lle.
Elinkeinorahoitusta (ml. energiatuki) yhteensä noin 580 000 € vuosina 2017–2023.
Innovaatioseteli myönnetty 16 yritykselle, mm. Nisula Forest Oy ja NextOil Oy.

EU-rakennerahastot
EAKR-hankkeet (Eura-järjestelmässä): 110 (2014–2020), 32 (2021–4/2024).
Merkittäviä TKI-hankkeita toteuttaneet mm. Jyväskylän yliopisto (JYU), VTT, LUKE, JAMK.
Teemat: kiertotalous, energiavarastot, hajautettu biokaasu, vedyn tuotanto ja varastointi.

Kansallinen ja alueellinen kehittämisrahoitus (AKKE & K-S kehittämisrahasto)
15 hanketta vuodesta 2020 alkaen, yhteensä noin 3,8 M€.
Pääasialliset toteuttajat: Jämsän kaupunki, JYU, Gradia.
TKI-toiminnan vahvistaminen ja rakennemuutoksesta elpyminen keskeisiä tavoitteita.
Esimerkkejä hankkeista:

TIKKA – TKI-toiminnasta kasvua
Ketterien kokeilujen yhteisöalusta
Korkeakoulutusta seutukaupunkeihin (JYU)
Gradia: kohti tulevaisuuden työtä
Selvitys osoittaa, että Jämsä on onnistunut hyödyntämään sekä kansallisia että EU-rahoitusinstrumentteja teollisen uudistumisen tukemiseen. Potentiaalia on edelleen vahvistaa yritysten omaa TKI-panostusta ja kasvattaa kansainvälisen tason hanketoimintaa.

Toteutus: VTT ja Jämsän kaupunki

Rahoituspaneelit Himoksella – Jämsä yhdistää yritykset ja sijoittajat TIKKA-hankkeen voimin

Kolmena peräkkäisenä vuotena järjestetyt Rahoituspaneelit Himoksella ovat muodostuneet tärkeäksi kohtaamispaikaksi kasvuyrityksille, sijoittajille ja TKI-toiminnan vauhdittajille Keski-Suomessa. Tapahtumasarjan tavoitteena on ollut tukea Jämsän alueen elinvoimaa ja uudistuvaa teollisuutta luomalla yhteys innovatiivisten yritysten ja rahoittajien välille. Paneelit ovat osa TIKKA-hankkeen toteutusta, jota rahoittavat Jämsän kaupunki ja Keski-Suomen liitto.

Vuoden 2023 rahoituspaneeli – Ensimmäinen askel: yritykset ja ideat esiin
Ensimmäinen paneeli järjestettiin 14.4.2023, ja se keskittyi uudistuvaan teollisuuteen, ilmailuun, kiertotalouteen ja matkailuun. Tapahtumassa 3–4 kasvuhakuista yritystä pääsi esittelemään liikeideoitaan ja rahoitustarpeitaan laajalle joukolle sijoittajia – mukana olivat niin julkiset rahoittajat, pääomasijoitusyhtiöt kuin pankkien ja yksityisten sijoittajien edustajat. Yritykset saivat konkreettista palautetta ja arvokkaita kontakteja.

Vuoden 2024 rahoituspaneeli – Kaipola esiin uutena teollisuusklusterina
Toinen paneeli järjestettiin 1.3.2024, ja se nosti erityisesti esiin Kaipolan alueen uutta tulevaisuutta. Paneelin yhteydessä järjestetyssä mediatilaisuudessa kuultiin Kaipolaan sijoittumista suunnittelevien yritysten visioita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Tapahtuma vahvisti Jämsän profiilia kansallisesti kiinnostavana kiertotalous- ja uusiutumisteollisuuden keskittymänä.

Vuoden 2025 rahoituspaneeli – Laaja kattaus rahoitettavia ja sijoittajia

Seuraavana vuonna, 6. helmikuuta 2025, Himos isännöi kolmatta Rahoituspaneelia. Tapahtuma järjestettiin jälleen yhteistyössä Jämsän kaupungin ja Keski-Suomen liiton rahoittaman TIKKA-hankkeen kanssa. Tilaisuudessa esiintyivät muun muassa seuraavat yritykset:​

• Music.Info Finland
• Freight Car Finland
• Kaipolan Peletti Oy​
• Scandinavian Seaplanes Oy​

Tapahtuma tarjosi yrityksille vmahdollisuuden testata rahoituskelpoisuuttaan, saada palautetta liikeideoistaan sekä luoda kontakteja rahoittajiin ja sijoittajiin. ​

Rahoituspaneelit ovat osoittaneet Jämsän alueen sitoutumista yritystoiminnan kehittämiseen ja elinvoimaisuuden edistämiseen tarjoamalla foorumin, jossa yritykset ja sijoittajat voivat kohdata ja luoda uusia yhteistyömahdollisuuksia.