TIKKA -tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta kasvua

Bio- ja kiertotalous, uudistuva teollisuus ja Hallin ilmailukeskittymä luovat pohjaa Jämsän tulevaisuudelle

Jämsä joutui äkillisen rakennemuutoksen kohteeksi, kun UPM ilmoitti syksyllä 2020 sulkevansa Kaipolan paperitehtaan. Päätöksen myötä hävisi noin 450 työpaikkaa. Usko tulevaisuuteen on vähitellen palannut.

UPM-Kymmene Oyj ilmoitti elokuussa 2020 Kaipolan paperitehtaan sulkemisesta. Anna-Liisa Juurinen työskenteli tuolloin Jämsän kaupungin elinvoimajohtajana.

”Tiedote merkitsi sitä, että noin 450 teollisuuden työpaikkaa katoaa Jämsästä. Se oli noin 15 prosenttia kaikista kaupungin työpaikoista. Päätimme, että Jämsä ei jää makaamaan tuleen”, Juurinen muistelee.

Sanomalehtipaperia valmistetaan Suomessa nykyään ainoastaan UPM:n Jämsänkosken tehtaalla. Tuotanto siirtyi Jämsänkoskelle Kaipolan tehtaan sulkemisen myötä.

”Kaipolan tehtaan lakkauttaminen teki loven koko Keski-Suomen maakunnan viennin liikevaihtoon. On vaikea ennustaa, millaisella aikajänteellä se kyetään kuromaan umpeen”, aluekehitysjohtaja Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitosta miettii.

Teollisuuden ympärille kehittyneet yhteisöt ovat uuden edessä

Kaipolan lakkauttamisen jälkeen Jämsässä ryhdyttiin valtion äkilliseen rakennemuutokseen myöntämien varojen turvin selvittämään, mitkä teollisuuden alat voisivat korvata Jämsässä 1800-luvulla käynnistynyttä metsä- ja paperiteollisuutta.

Tikka-hankkeessa (1.8.2022-30.9.2025) lähdettiin aktivoimaan Jämsän tki-toimintaa ja rakentamaan skenaarioita tulevaisuuteen. Hankkeen toteutuksen mahdollisti Keski-Suomen liiton myöntämä AKKE-rahoitus, joka oli suunnattu Kaipolan paperitehtaan lopettamisen jälkeisen rakennemuutoksen hoitoon Jämsässä.

”Jämsässä metsä- ja paperiteollisuus on tarjonnut pitkään työtä niin yhtiön työntekijöille kuin alihankintaketjun yrityksille. 2020-luvulla perinteinen savupiipputeollisuus ei enää tuo leipää ihmisten pöytiin entiseen tapaan”, kertoo Tikka-hankkeen projektipäällikkö Visa Törmälä.

Törmälän mukaan hanke tarjosi alustan, jossa yritykset, oppilaitokset, kehittäjät, asiantuntijat ja rahoittajat kohtasivat ja loivat yhdessä uusia avauksia ja skenaarioita Jämsän teollisen kehittämisen pohjaksi.

”Tikka-hankkeella haluttiin selvittää, millaiset mahdollisuudet tki-toiminnalla on Jämsän elinvoiman edistämisessä teollisuuden murrostilanteessa. Yritysten houkutteleminen alueelle edellyttää näkymää kehittyvästä verkostosta, jossa alueen korkeakoulut, oppilaitokset ja tutkimuslaitokset ovat aktiivisesti mukana”, miettii hankkeessa vuosina 2022–2024 projektipäällikkönä toiminut Marja Salonen.

Mitä perinteisen teollisuuden tilalle?

Jämsässä sanalla ”tehdas” on erityinen merkitys, kuten monella muullakin perinteisen teollisuuden ympärille rakentuneella yhteisöllä.

”Tehdas on tarjonnut leivän pöytään monelle sukupolvelle. Uskon suurimman osan ihmisistä oivaltavan sen, että globaalit yritykset tekevät päätöksensä kannattavuuden pohjalta, ei historiaan nojaten”, Anna-Liisa Juurinen huomauttaa.

Tikka-hankkeessa nähtiin, että Jämsä elää 2020-luvulla muutoksen aikaa, johon kuitenkin sisältyy myös mahdollisuuksia. Teollisen rakenteen murros, vihreä siirtymä ja osaamisperustan uudistuminen haastavat alueen yrityksiä, oppilaitoksia ja päätöksentekijöitä.

”Näihin haasteisiin vastaaminen on edellyttänyt yhteistä suuntaa, rohkeutta kokeilla uutta ja rakentaa ratkaisuja yhteistyössä”, Visa Törmälä sanoo.

Tikka-hankkeen skenaariotyöskentelyn tavoitteena oli laatia käytännön toimenpide-ehdotuksineen tiekartta, jonka avulla teollisen uudistamisen projekti Jämsässä saadaan seuraavaan vaiheeseen.

”VTT:ltä työskenteli hankkeessa ennakoinnin, kiertotalouden ja ilmailun asiantuntijoita. VTT:n tekemä selvitys maalaa suuren kuvan siitä, millaista tulevaisuuden tutkimus- ja kehitystyötä hyödyntävä teollinen liiketoiminta voisi Jämsässä olla, mitä sen kehittäminen edellyttää hallinnolta ja millaista yhteistyötä tavoitteiden saavuttaminen vaatii”, vanhempi tutkija Juha Oksanen VTT:ltä kertoo.

Erityistarkastelun kohteina olivat Kaipolan kiertotalouden ja Hallin uuden ilmailun tki-toiminta ja ekosysteemit.

”Kukaan ei voi varmasti tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta skenaarioiden avulla on mahdollista varautua erilaisten huomispäivien varalle”, sanoo Senior Advisor Mikael Paltschik skenaario- ja strategiatyöhön erikoistuneesta liikkeenjohdon konsulttitoimisto Capfulista.

Paltschikin roolina oli auttaa jämsäläisiä näkemään asioita kauaskantoisemmin. Hänen mukaansa Kaipolan sulkeminen voi olla kaikesta huolimatta positiivinen shokki.

”Se on pakottanut ajattelemaan, että Jämsän seudun täytyy muuttua”, Paltschik sanoo.

Kaipolassa teollisuustilaa moneen tarkoitukseen

UPM:n tehtaan lakkauttamisen myötä Kaipolaan jäi tyhjilleen mittava kiinteistömassa. Tehdasalueeseen sisältyy noin 200 000 neliötä tehdas- ja varastotiloja sekä tuhansia neliöitä konttoritilaa. Alueella on tarjolla sähköliittymät, vettä, lämpöä, sijainti keskellä Suomea ja metsävaroja sekä kaikki Etelä-Suomen satamat hyvin saavutettavissa alueelle ulottuvaa rautatietä pitkin.

Kehittämisyhtiö Kaipola Green Port osti Kaipolan tehdaskiinteistöt UPM:ltä syksyllä 2021. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Martti Inkovaara uskoo, että toimijoita tiloihin löytyy ajan mittaan, kunhan rahoitustilanne Suomessa helpottuu ja investoinnit käynnistyvät.

”Ongelmat rahoituksen saatavuudessa nousevat esiin säännöllisesti tänne sijoittumisesta kiinnostuneiden toimijoiden kanssa. Eikä tämä tietenkään koske vain meitä, vaan Suomessa on kaikkiaan investoitu todella vähän viime vuosina ja se heijastuu myös meihin.”

Hankkeen puitteissa Suomen Yrityskehitys Oy järjesti kolme rahoituspaneelia, joiden tavoitteena oli saattaa yhteen rahoittajia ja Jämsän seudulla toimivia tai sinne muuttoa suunnittelevia yrityksiä.

”Markkinoilla on rahaa tarjolla, mutta sen lähteet ovat nykyään moninaiset.

Etenkin kansainvälisille sijoittajille on vähän opettamista siinä, että Suomessa on Helsingin ja yliopistopaikkakuntien ulkopuolellakin tarjolla hyviä mahdollisuuksia”, Suomen Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja Jukka Lassila kuvailee

Kaipolan tulevaisuuden toimialoina ovat nousseet esille muun muassa kierto- ja biotalous, vedyn valmistus, kalkintuotanto ja sähkön varastointi. Seuraava askel on saada yritykset viemään ideoita eteenpäin.

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan yrityspalvelupäällikkö Suvi Harsunen pitää kiinnostavana esimerkkinä Kokkola Industrial Park -keskittymää. Pääasiassa kemianteollisuuteen nojaavassa keskittymässä on onnistuttu luomaan yritysten välinen ekosysteemi, jossa ”toisen jäte on toisen aarre”.

”Kaipola olisi erinomainen paikka Kokkola Industrial Parkin kaltaiselle yritysten ekosysteemille. Kaipolaan on vähitellen sijoittumassa kierrätykseen, biotalouteen ja energiaan erikoistuneita yrityksiä, joten hyvä alku on olemassa”, Harsunen miettii.

EU:n tavoitteet tukevat kiertotalouden liiketoimintaa

EU:n tavoitteet lisätä kiertotaloutta ja muun muassa muovin kierrätystä tukevat uudenlaisen liiketoiminnan syntymistä.

EU on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2025 kaikissa jäsenmaissa kierrätetään 50 prosenttia muovipakkauksista. Muovin kierrätyksessä Suomi tulee jälkijunassa, sillä vain noin 30 prosenttia muovipakkauksista päätyy kierrätykseen. Suomi maksaa vuosittain lähes 90 miljoonaa euroa ylimääräisiä EU-maksuja kierrättämättömistä muovipakkauksista.

Kaipolan tehdasalueen PK6-hallissa on viime vuoden alusta lähtien testattu muoviöljyn valmistukseen liittyvää pyrolyysiteknologiaa. Syksyllä 2025 suunnitelmissa oli jatkaa kolmella reaktorilla koeajoja, joiden avulla selvitetään keinot tuottaa mahdollisimman puhdasta muoviöljyä.

”Kun koeajot kolmella reaktorilla on tehty, hankimme lisää reaktoreita ja aloitamme kaupallisen tuotannon kymmenellä reaktorilla kesällä 2026. Laitteille on jo paikka katsottuna hallista. Se merkitsee 30–40 työntekijän tarvetta”, kertoo Corsair Finland Oy:n kehitysjohtaja Timo Liimatainen.

Muoviöljyn tulee olla puhdasta, minkä vuoksi raaka-aineena käytetään pestyä ja kuivattua polypropeenista ja -eteenistä valmistettua muovijätettä, kuten muovipusseja ja pakkausmuoveja.

”Muovin valmistajien on käytettävä 30 prosenttia kierrätysmuovia uuden muovin valmistuksessa. Muovia tai siitä valmistettua muoviöljyä ei siksi kannata polttaa, vaan hyödyntää uuden muovin valmistuksessa neitseellisen öljyn sijasta”, kertoo Liimatainen.

Kaipolassa käynnistettiin kesällä 2025 akkuvaraston rakentamiseen liittyvät maansiirtotyöt. Besway Finland Oy:n rakennuttama akkuvarasto on kooltaan 90 MW ja se toimii valmistuttuaan sähköverkon tukena tasapainottamalla verkon taajuutta.

Kaipola Green Portin Inkovaaran mukaan neuvotteluja käydään koko ajan potentiaalisten Kaipolaan sijoittuvien toimijoiden kanssa.

Uusi ilmailu on mahdollisuus Hallille

Halli on merkittävä työpaikkakeskittymä Jämsässä. Esimerkiksi Patrian tehtaalla Hallin taajaman kupeessa on yli 700 työntekijää. F-35-hävittäjien hehtaarin laajuisen eturunkotehtaan toiminnan käynnistyminen vuonna 2026 tuo Halliin noin 150 uutta työpaikkaa.

Tikka-hankkeen skenaariotyössä analysoitiin VTT:n asiantuntijoiden johdolla Hallin uuden ilmailun ekosysteemin kehittymisen mahdollisuuksia.

Patrialla ilmailun miehittämättömien alustojen kehitystehtävissä työskentelevä Matti Similä pitää mahdollisena sitä, että Halliin voisi kehittyä tulevaisuuden ilmailualan osaamiskeskittymä.

”Tulevaisuuden ilmailusta puhuttaessa tarkoitetaan pääasiassa niin puolustuskäyttöön kuin siviililentämiseen kehitettyjä miehittämättömiä ilma-aluksia. Hallissa on lentokenttä ja Ilmavoimien aktiivisen toiminnan vuoksi lennonjohto. Alue voisi toimia esimerkiksi miehittämättömien alusten testauskeskuksena”, Similä miettii.

Similä näkee realismia erityisesti toisiaan täydentävien pienten startup-yritysten muodostamassa ekosysteemissä.

”Tulevaisuuden ilmailun ratkaisujen kehittämistä tukevat myös valtiovallan panostukset puolustukseen ja huoltovarmuuteen. Myös NATO saattaa avata suomalaisten osaamiselle uusia mahdollisuuksia.”

Jämsän kaupunki käynnisti kesällä 2025 kehityshankkeen Hallin alueella. TULE – Tulevaisuuden liikkumisen ja ilmailun teknologiapuisto -hankkeen tavoitteena on vahvistaa Hallin asemaa tulevaisuuden teknologioiden keskuksena, edistää kestävää kasvua ja luoda uusia mahdollisuuksia alueen yrityksille ja tutkimusyhteisöille. Hanke kestää vuoden 2027 lokakuuhun saakka.

Mitä yritykset haluavat kunnilta?

Mitä Jämsän on tehtävä, jotta se saisi alueelleen uusia yrityksiä ja työpaikkoja? Jämsän kaupunginjohtaja Jori Reijula sanoo, että Jämsässä panostetaan yritysmyönteiseen toimintakulttuuriin, nopeisiin ja joustaviin lupaprosesseihin sekä selkeään palvelupolkuun.

”Keskeinen vetovoimatekijämme on dynaaminen maankäyttö. Tarjoamme kilpailukykyisiä tontteja ja toimitilaratkaisuja sekä tehokasta maankäytön suunnittelua eri puolilla Jämsää alueilla, joista potentiaaliset yritykset ja asukkaat ovat kiinnostuneita.”

Osaavan työvoiman saatavuus vaikuttaa siihen, miten seutukunnalle investoidaan. Ammatillista koulutusta tarjoavan Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian edustajat ovat olleet hankkeessa mukana keskustelemassa seutukunnan koulutustarpeista.

Leipomokonserni Elosen toimitusjohtaja Jari Elonen on asunut lapsesta lähtien Jämsässä ja seurannut kaupungin kehittymistä perheyrityksen näkökulmasta 1990-luvulta lähtien.

”Yritystoimintaa ja työpaikkoja alueelleen havittelevien kuntien pitää pystyä toimimaan nopeasti. Yrityksillähän on yleensä tarjolla useita vaihtoehtoja sijoittumiseen. Silloin mitataan kunnan tarjoamia edellytyksiä kyseisen yrityksen toiminnalle, mutta myös kunnan tapaa toimia”, Elonen sanoo.

Jämsän elinkeinorakenne nojasi pitkään paperiteollisuuteen, mikä Elosen mukaan vääristi yritysrakennetta.

”Asenteet ovat muuttuneet, kun paperiteollisuutta on ajettu alas. Jämsässä on koettu raskaasti toimintaympäristön muuttuminen Suomessa ja maailmalla. On havahduttu siihen, että meidän on pystyttävä muuttumaan.”

Verkostot rakentamassa tulevaisuutta – Tikka-hankkeen päätösseminaari

Aika: 17.9.2025 klo 13.00–16.00
Paikka: Jokivarren puukoulu, Kelhänkatu 8, Jämsä

Tikka-hankkeen päätösseminaarissa syvennytään siihen, miten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) voi uudistaa Jämsän seudun pk-yrityksiä, kasvattaa alueen elinvoimaa ja tukea vihreän siirtymän mahdollistamaa teollisuutta. Ohjelmassa on asiantuntijapuheenvuoroja tutkimuksesta, koulutuksesta, elinkeinoelämästä ja Tikka-hankkeen toteutuksesta – sekä katsaus Kaipolan tehtaan uusiin mahdollisuuksiin kiertotalouden alustana.

OHJELMA (video aukeaa linkistä puhujan esitykseen, paluu selaimen nuolinäppäimellä)

13.00–13.05 Avaussanat Jori Reijula, kaupunginjohtaja, Jämsän kaupunki

13.05–13.15 Musiikillinen kulttuurihetki ja johdatus päivän aiheeseen
Joonas Hirvelä, viulu & Tuukka Koirikivi, piano

13.15–13.30 Tutkimus, koulutus ja asiantuntemus: voimaa yritysten kehittämiseen ja yhteyksiä maailmalle Pasi Raiskinmäki, FT, vararehtori, Jyväskylän yliopisto

13.30–13.45 Kohdentuvaa koulutusta tulevaisuuden tarpeisiin ja koulutusyhteistyö yritysten kanssa Anu Tokila, KTT, kehittämisjohtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia

13.45–14.00 VTT tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiokumppanina Tikka-hankkeessa Hannu Mikkonen, Senior Scientist, VTT

14.00–14.15 Uudistuva teollisuus Keski-Suomessa Tero Rautiainen, kehittämispäällikkö, Keski-Suomen liitto

14.15–14.30 Kahvitauko

14.30–14.40 Tikka-hanke: toimintaa, tuloksia ja tulevaisuutta – julkaisun esittely Marja Salonen & Visa Törmälä, Jämsän kaupunki

14.40–14.55 Kaipolan tehdaskiinteistö uuden liiketoiminnan alustana Martti Inkovaara, CEO, Kaipola Green Port Oy

14.55–15.10 Muoviöljyn tuotanto muovin raaka-aineeksi – kemiallista kierrätystä kasvaville markkinoille Timo Liimatainen, kehitysjohtaja, Corsair Finland Oy

15.10–15.35 Jämsän tulevaisuuden mahdollisuudet ja uudet toimintatavat uusiutuvan yritystoiminnan kehittämisessä – alueen rooli kiertotalouden edelläkävijänä KTT, dosentti Mikael Paltschik, Capful Oy

15.35–15.55 Keskustelu päivän annista: Jämsän tulevaisuus Puhetta johtaa Mikael Paltschik

15.55–16.00 Päätössanat ja tilaisuuden yhteenveto Jori Reijula, kaupunginjohtaja, Jämsä kaupunki

Listaa hankkeessa tuotetuista sisällöistä ja tuloksista

tulossa

TKI-road show

TIKKA-hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI) Jämsän seudun pk-yrityksissä. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jonka avulla yritykset oppivat hyödyntämään oppilaitosten ja korkeakoulujen TKI-palveluja.

TIKKA-hanke järjesti on TKI-road show -konseptin, joka pilotoitiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Road show toi maakunnan TKI-palvelut suoraan Jämsän yritysten ulottuville – madaltaen kynnystä hyödyntää tutkimuksen ja kehittämisen tarjoamia mahdollisuuksia.

Hankkeessa tuotettuja selvityksiä, tutkimuksia ja malleja

Hankkeessa on tuotettu Jämsän teollisuuden kehitystä tukevaa tietoa. Aineistot on suunnattu hankkeessa mukana olleille yritykselle. Jos aineistot kiinnostavat, kysy lisää projektipäälliköltä.

Kiertotaloudesta elinvoimaa Jämsään – yhteistyömalli tukee alueen uutta kasvua

Kiertotalous tarkoittaa talousmallia, jossa materiaalit ja resurssit pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään – jätettä ei synny, vaan sivuvirroista tehdään uusia raaka-aineita, tuotteita ja liiketoimintaa. Tavoitteena on ympäristön kuormituksen vähentäminen ja kestävän kasvun mahdollistaminen.

Jämsän kaupungin tilaamassa Innovatiivinen ekosysteemi Jämsän uudistuvassa teollisuudessa -esiselvityksessä on tunnistettu mahdollisuuksia kehittää kiertotaloudesta alueelle uutta elinvoimaa. Työssä kartoitettiin yritysten, koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden näkemyksiä sekä järjestettiin työpaja, jossa ideoitiin konkreettisia yhteistyön ja liiketoiminnan muotoja.

Selvityksen havainnot nostavat esiin vahvan tahtotilan ja kiinnostuksen kiertotalousyhteistyöhön. Alueella on paljon hyödyntämättömiä materiaali- ja energiavirtoja, kuten biokaasupotentiaalia, sivuvirtoja elintarvike- ja metsäteollisuudesta sekä käytettävissä olevia tiloja. Haasteina nähtiin mm. luottamuksen rakentaminen ja tiedon kulku. Ratkaisuksi ehdotetaan muun muassa kiertotalouskoordinaattorin nimeämistä, avoimia kohtaamisia, nopeita pilotteja ja datan hyödyntämistä yhteistyössä.

Jatkotoimenpiteet sisältävät resurssien ja materiaalivirtojen kartoitusta, koulutuksen ja pilotoinnin käynnistämistä sekä yhteisiä hankesuunnitelmia. Jämsän tavoitteena on kehittyä Suomen keskeisimmäksi kiertotalousalueeksi, jossa yhdistyvät paikalliset resurssit ja globaali liiketoimintapotentiaali.

Esiselvityksen toteutti Capful Oy yhteistyössä Jämsän kaupungin elinvoimatoimen kanssa.

Jämsän seudulle selvitetty kylmävarastoinnin ja logistiikkakeskuksen mahdollisuuksia – merkittävä potentiaali tukemaan alueen elinvoimaa

Jämsän kaupungin toimeksiannosta on valmistunut esiselvitys kylmä- ja pakkasvarastoinnin sekä logistiikkakeskuksen toteuttamisedellytyksistä Jämsän alueella. Selvitys vastaa tarpeeseen kehittää uutta liiketoimintaa ja varastointiratkaisuja elintarvike- ja logistiikka-alan käyttöön, erityisesti Kaipolan tehtaan sulkemisen jälkeisessä rakennemuutostilanteessa.

Esiselvityksen mukaan Jämsässä ei ole tällä hetkellä tarjolla vuokrattavaa kylmä- tai pakkasvarastotilaa, mutta tarvetta on useilla alueen yrityksillä. Parhaiksi sijaintivaihtoehdoiksi varastotoiminnoille nousivat Keskisen ja Manulan alueet. Selvityksessä tarkasteltiin myös logistiikkakeskuksen mahdollisuutta, jonka toteuttaminen voisi tuoda alueelle merkittävää uutta työllisyyttä ja logistiikkaosaamista – mutta vaatisi enemmän suunnittelua, investointeja ja kumppanuuksia.

Selvityksen perusteella seuraavat jatkotoimet sisältävät päätöksen tavoiteltavasta toteutusmallista (varasto, terminaali vai logistiikkakeskus), yritysten sitouttamisen aiesopimuksin, kaavoitusvalmistelut sekä rahoituskanavien ja EU-tuen selvittämisen.

Selvityksen toteutti Jyväskylän AG-Kiinteistöt Oy yhteistyössä Jämsän kaupungin ja alueen yritysten kanssa. Työn asiantuntijana toimi toimitusjohtaja Kari Mustonen.

Jämsän alueen teollisuuden tulevaisuus rakentuu kolmelle kehitysskenaariolle

Capful Oy:n toteuttamassa skenaariotyössä on hahmoteltu Jämsän alueen uudistuvan teollisuuden kolme mahdollista tulevaisuuspolkua vuoteen 2030. Laajan taustaselvityksen ja sidosryhmäyhteistyön tuloksena syntynyt raportti tarjoaa Jämsän päätöksenteolle ja yritystoiminnalle työkaluja tulevaisuuden suunnitteluun ja elinvoiman vahvistamiseen.

Kolme skenaariota – kolme erilaista tulevaisuutta

1. Huoltovarmuus maailman jännitteissä
Globaalien jännitteiden keskellä Jämsä hyötyy puolustus- ja huoltovarmuuden korostumisesta. Nato-yhteistyö, vihreä energia ja elintarviketuotanto luovat mahdollisuuksia teollisuuden ja koulutuksen kehittämiseen, erityisesti Hallin alueella.

2. Post-teollinen matkailukaupunki
Ilmastonmuutoksen ja etelän matkailukohteiden houkuttelevuuden vähenemisen myötä Jämsä profiloituu kestäväksi ja elämykselliseksi matkailukohteeksi. Luonto ja paikallinen yrittäjyys ovat ekosysteemin keskiössä. Terveysmatkailu, festivaalit ja lähiruoka luovat uutta elinkeinopohjaa.

3. Kestävyys ohjaa valintoja
Ympäristötietoisuus ja vihreä siirtymä nostavat Jämsän uudenlaisen kiertotalous- ja energiateollisuuden solmukohdaksi. Kaipolan alue nähdään potentiaalisena vihreän ruoan tuotannon ja jatkojalostuksen keskuksena. Osaaminen, kansainväliset TKI-verkostot ja kestävyysteknologiat ovat kehityksen moottoreita.

Skenaarioista yhteinen ydin
Kaikkia skenaarioita yhdistävät teemat liittyvät asumiseen ja väestökehitykseen, osaamisen turvaamiseen, energiaomavaraisuuteen, huoltovarmuuteen, luontoon, saavutettavuuteen ja matkailun kehittämiseen. Näiden osa-alueiden vahvistaminen on olennaista Jämsän tulevaisuuden elinvoiman rakentamisessa skenaariosta riippumatta.

Kehittämistoimenpiteet vaativat rohkeutta ja yhteistyötä
Raportti korostaa strategisen johtamisen, koulutuksen monipuolistamisen ja verkostoitumisen merkitystä. Kaupungin tulee panostaa markkinointiin, avoimeen toimintakulttuuriin ja nopeaan päätöksentekoon. Jämsän vahvuutena nähdään mahdollisuus ketterään kehittämiseen, kunhan asenteet, resurssit ja verkostot tukevat uudistumista.

Kaipolan tehdasalue valmiina uusiin avauksiin: Selvityksen mukaan erinomainen sijaintipaikka sellukuituteknologian liiketoiminnalle

Jämsän kaupungin tilaama AFRY Finland Oy:n selvitys osoittaa, että Kaipolan entinen paperitehdasalue tarjoaa erinomaiset edellytykset sellukuituteknologian liiketoiminnan sijoittumiselle. Yli 200 000 m² tuotantotilaa, toimiva infrastruktuuri sekä valmis työvoimapohja luovat vahvan perustan teolliselle uusiutumiselle.

Kattava tilakartoitus: PK6, PK7 ja siistaamo potentiaalisimpia kohteita
Selvityksessä arvioitiin erityisesti PK6-, PK7- ja siistaamotilat, jotka ovat hyvässä kunnossa ja varustettu muun muassa valmiilla sähkö-, höyry-, paineilma- ja automaatioverkoilla. Tilojen yhteydessä on lisäksi varasto- ja laboratoriotilaa sekä kuljetusyhteydet niin raiteilla kuin maanteitse.

Jätevedenkäsittely ja energia omalla alueella
Kaipolan alueella sijaitsee biologinen jätevedenpuhdistamo ja lietteenkäsittelylaitteisto, joiden kapasiteetti on skaalattavissa. Voimalaitosalueella toimiva Kaipola Recycling tuottaa sähköä, lämpöä ja höyryä kiertotalouspohjaisesti – tosin toiminta on kehitysvaiheessa ja nykyinen ympäristölupa voimassa heinäkuuhun 2023 asti.

Lupaprosessit selkeät – työvoimaa tarjolla
Selvitys kartoitti myös tarvittavat ympäristö-, kemikaali- ja rakennusluvat. Useimmat toiminnot voidaan sijoittaa olemassa oleviin rakennuksiin. Jämsän alueella on edelleen prosessiteollisuuden osaamista, ja TE-palvelut tarjoavat esimerkiksi RekryKoulutusta nopeasti käyttöön otettavaksi.

Vahvuudet ja mahdollisuudet

• Hyvin varustellut ja muunneltavat tilat
• Valmis infra: sähkö, höyry, paineilma, IT-verkot
• Mahdollisuus hyödyntää jätevesi- ja lietteenkäsittelylaitteita
• Osaavaa työvoimaa alueella
• Potentiaalia kehittyä kiertotalous- ja biojalostuskeskittymäksi

Selvityksen toteutus
Selvitystyön toteutti AFRY Finland Oy yhteistyössä Jämsän kaupungin kanssa.

Jämsä tavoittelee kansallista kärkeä kiertotalouden ja ilmailun TKI-ekosysteemissä

VTT:n toteuttama Jämsän TKI-vauhditus -hanke on nostanut esiin Jämsän alueen mahdollisuudet profiloitua kestävän teollisuuden ja uuden ilmailun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskittymänä. Loppuraportissa esitetään tiekartat, toimintamallit ja käytännön suositukset, jotka tukevat Jämsän teollista uudistumista ja elinvoimaa.

Kaksi kärkiteemaa: kiertotalous Kaipolassa ja uusi ilmailu Hallissa
Hanke tarkasteli erityisesti Kaipolan alueen mahdollisuuksia kehittyä kiertotalouden ja biojalostuksen keskukseksi sekä Hallin asemaa miehittämättömän ilmailun ja puolustusteknologian osaamiskeskittymänä. Esimerkiksi ligniinin jalostus, Direct Air Capture -teknologiat ja 3D-valmistus tuovat Kaipolaan konkreettisia liiketoiminta-avauksia. Hallissa panostetaan testausalustoihin ja osaamisen vahvistamiseen yhteistyössä Patrian ja korkeakoulujen kanssa.

Tulevaisuustutka, ekosysteemijohtaminen ja yhteistyökulttuuri kehittämisen moottoreina
Kolmen työpajan kautta toteutettu Tulevaisuustutka ja laaja ekosysteemikartoitus loivat pohjan Jämsän TKI-toimintakulttuurin uudistamiselle. Raportissa ehdotetaan mm. advisory board -mallia, task force -työryhmiä ja tutkimusprofessuureja vauhdittamaan jatkuvaa yhteistyötä yritysten, tutkimuslaitosten ja koulutuksen välillä.

Selkeät suositukset jatkuvaan kehitykseen
Raportin suosituksissa painotetaan muun muassa:

• Kaipolan kiertotalousekosysteemin infrastruktuurin vahvistamista ja yritysten vuoropuhelua
• Laboratoriotoiminnan ja pilotointilaitosten kehittämistä
• Hallin MIL-ilmailuekosysteemin strategista asemointia
• TKI-prosessien integroimista koulutukseen ja työelämäjaksoihin
• Jämsän brändin kirkastamista teollisen uudistumisen keskuksena

Raportin on laatinut VTT yhteistyössä Jämsän kaupungin kanssa.

Tulevaisuustutka piirtää Jämsän teolliselle uudistumiselle suuntaviivoja – kiertotalous ja ilmailu kärkenä

VTT:n laatima Tulevaisuustutka tarjoaa Jämsän kaupungille ja sen sidosryhmille kokonaisvaltaisen näkymän siihen, millaiset megatrendit, teknologiat ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat alueen teolliseen uudistumiseen. Kiertotalouden ja uuden ilmailun teemat ovat kehityksen kärjessä, ja tutka tukee uudenlaista ajattelua ja vuoropuhelua eri toimijoiden välillä.

Uudistuminen vaatii ajattelun muutosta ja tulevaisuuskeskustelua
Tulevaisuustutkan keskeinen tavoite on ollut laajentaa ymmärrystä Jämsän teollisen kehityksen mahdollisuuksista ja herättää yhteistä tulevaisuuskeskustelua. Työpajatyöskentelyssä tunnistettiin erityisesti Kaipolan ja Hallin alueiden potentiaali muun muassa materiaalikehityksessä, uusiutuvassa energiassa, ilmailussa, elintarviketeollisuudessa ja puolustusteknologioissa.

Korkean prioriteetin trendejä Jämsän kehitykselle
Tulevaisuustutka nostaa esiin useita korkean prioriteetin trendejä, joihin Jämsän tulisi varautua ja joita tulisi hyödyntää:

• Edistynyt ja kiertotalousperusteinen valmistus
• Biopohjaiset ja älykkäät materiaalit
• Monipaikkainen työ ja virtuaalinen työympäristö
• Vetytalous ja suljetut kiertoratkaisut
• Digikiertotalous ja uusiutuvan energian varastointi
• C-UAS- ja drooniteknologiat
• Trendejä tarkastellaan Jämsän alueen mahdollisuuksien ja esimerkkitapausten kautta.
• Tämä antaa työkaluja strategiseen kehittämiseen sekä paikallisille että sijoittumista harkitseville toimijoille.

Konkreettiset vaikutukset Jämsän tulevaisuudelle
Tutkan tulokset vahvistavat, että Jämsällä on hyvät edellytykset profiloitua korkean teknologian, kestävien ratkaisujen ja älykkään tuotannon keskuksena. Tavoitteena on rakentaa elinvoimainen ja houkutteleva toimintaympäristö, joka perustuu osaamiseen, uudistumiskykyyn ja yhteistyöhön.

Jämsän uudistuva teollisuus kaipaa rohkeaa johtajuutta ja strategista yhteistyötä – Gap-analyysi nostaa esiin vahvuudet ja kriittiset kehityskohteet

Demos Helsingin toteuttama Gap-analyysi paljastaa, että Jämsän alueella on merkittävä potentiaali nousta valtakunnallisesti kiinnostavaksi kestävän teollisuuden keskukseksi. Analyysi tunnistaa keskeiset vahvuudet, mutta tuo esiin myös ratkaistavia haasteita, kuten ekosysteemin johtajuuden puutteen, rahoitusprosessien jäykkyyden sekä korkeakouluyhteistyön hajanaisuuden.

Vahvuutena sijainti, infrastruktuuri ja sitoutunut työvoima

Jämsän kilpailuetuina nähdään muun muassa:

• hyvät raide- ja lentoyhteydet,
• valmis teollisuusinfra Kaipolassa ja Hallissa,
• prosessiteollisuuteen erikoistunut työvoima,
• Gradian aktiivinen rooli osaamisen kehittämisessä sekä
• edullinen ja houkutteleva elinympäristö.

Erityisesti Kaipolan ja Hallin alueet tunnistetaan mahdollisiksi alustoiksi vihreän siirtymän, ilmailun ja puolustusteknologian kehitykselle.

Kehityskohteet: TKI-toiminta, kansainvälistyminen ja yhteistyö
Gap-analyysi korostaa seuraavia haasteita:

• TKI-toiminnan alhainen intensiteetti ja PK-yritysten resurssipula
• Rahoituksen ja investointien saatavuuden vaikeus
• Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen heikko integroituminen alueen kehitykseen
• Vienninedistämisen ja elinkeinomarkkinoinnin vähäisyys
• Ekosysteemin hajanaisuus ja puuttuva yhteinen visio

Raportti suosittelee ekosysteemille selkeää vetäjää, strategista yhteistyösopimusta korkeakoulujen kanssa ja systemaattista yhteistyön kehittämistä yritysten, kaupungin ja tutkimustoimijoiden välillä.

Konkreettisia toimenpide-ehdotuksia
Analyysissa ehdotetaan muun muassa:

• markkinoinnin ja sijoittajaesittelyiden tehostamista
• innovaatiokasvatuksen viemistä varhaiskasvatukseen saakka
• verkostojen ja sparrausmallien hyödyntämistä TKI-toiminnan vahvistamisessa
• yhteisten oppimisympäristöjen ja pilotointialustojen rakentamista

Toteutus: Demos Helsinki Oy ja Jämsän kaupunki

Jämsän uudistuva teollisuus kaipaa uutta johtamista – Ekosysteemijohtamisen toimintamalli luo pelikirjan tulevaisuuden yhteistyölle

Demos Helsingin laatima Ekosysteemijohtamisen toimintamalli tarjoaa Jämsän kaupungille keinot rakentaa vaikuttava, osallistava ja pitkäjänteinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI) tukeva yhteistyömalli. Mallin keskiössä on niin kutsuttu ”nöyrä hallinta”, joka korostaa kokeilukulttuuria, yhteistä tavoiteasettelua ja jatkuvaa oppimista.

Haasteet tunnistettu – ratkaisut esitetty
Raportti tunnistaa Jämsän TKI-ekosysteemin kehityksen esteinä muun muassa:

• siiloutuneen toimintakulttuurin
• jäsentymättömät roolit ja johtajuuden puutteen
• tiedonkulun haasteet ja lyhytjänteisyyden
• heikon yhteistyön korkeakoulujen ja yritysten välillä

Vastaus näihin haasteisiin on ekosysteemijohtamisen nelivaiheinen toimintamalli:

• Tavoitteiden määrittely
• Tavoitteiden ratkaiseminen
• Tavoitteista oppiminen
• Tavoitteiden tarkentaminen

Green Deal ja Advisory Board vauhdittajina

Raportti suosittelee Jämsälle kahden strategisen aloitteen käyttöönottoa:

1. Kiertotalouden Green Deal, joka kokoaa toimijat julkiseen sitoumukseen vihreän siirtymän tukemiseksi ja tarjoaa verkostoitumis- ja rahoitusmahdollisuuksia.
2. Ylihuomisen Jämsä Advisory Board, joka toimii alueellisen teollisen uudistuksen asiantuntijatahona ja mahdollistaa systemaattisen vertaisoppimisen ja jatkuvan kehittämisen.

Uusi johtajuus: arvoista, visiosta ja yhteistyöstä kumpuava
Ekosysteemin johtaminen Jämsässä edellyttää neljää johtajuuden ulottuvuutta:

• Arvojohtaminen: yhteinen arvopohja ohjaa toimintaa
• Visionäärinen johtaminen: innostaa ja yhdistää eri toimijat
• Systeeminen johtaminen: ymmärtää ekosysteemin kokonaisuus
• Toiminnallinen johtaminen: vie tavoitteet konkreettisiksi teoiksi
• Toimintamalli antaa Jämsälle mahdollisuuden nousta kansalliseksi edelläkävijäksi kestävän teollisuuden ja TKI-ekosysteemien rakentajana.

Toteutus: Demos Helsinki Oy ja Jämsän kaupunki

Jämsän Business Finland ja aluekehitysrahoitus (4/2024)

VTT:n kokoama selvitys Jämsän alueen innovaatiotoiminnan rahoituksesta vuosina 2016–2024 osoittaa, että alue on saanut merkittäviä panostuksia erityisesti Business Finlandin ja aluekehitysrahastojen kautta. Rahoitus on vahvasti painottunut uudistuvan teollisuuden ja kiertotalouden kehittämiseen.

Business Finland -rahoitus (2016–4/2024)
Innovaatiorahoitusta myönnetty mm. Kaipola Recycling Oy:lle ja Finnforel Oy:lle.
Elinkeinorahoitusta (ml. energiatuki) yhteensä noin 580 000 € vuosina 2017–2023.
Innovaatioseteli myönnetty 16 yritykselle, mm. Nisula Forest Oy ja NextOil Oy.

EU-rakennerahastot
EAKR-hankkeet (Eura-järjestelmässä): 110 (2014–2020), 32 (2021–4/2024).
Merkittäviä TKI-hankkeita toteuttaneet mm. Jyväskylän yliopisto (JYU), VTT, LUKE, JAMK.
Teemat: kiertotalous, energiavarastot, hajautettu biokaasu, vedyn tuotanto ja varastointi.

Kansallinen ja alueellinen kehittämisrahoitus (AKKE & K-S kehittämisrahasto)
15 hanketta vuodesta 2020 alkaen, yhteensä noin 3,8 M€.
Pääasialliset toteuttajat: Jämsän kaupunki, JYU, Gradia.
TKI-toiminnan vahvistaminen ja rakennemuutoksesta elpyminen keskeisiä tavoitteita.
Esimerkkejä hankkeista:

TIKKA – TKI-toiminnasta kasvua
Ketterien kokeilujen yhteisöalusta
Korkeakoulutusta seutukaupunkeihin (JYU)
Gradia: kohti tulevaisuuden työtä
Selvitys osoittaa, että Jämsä on onnistunut hyödyntämään sekä kansallisia että EU-rahoitusinstrumentteja teollisen uudistumisen tukemiseen. Potentiaalia on edelleen vahvistaa yritysten omaa TKI-panostusta ja kasvattaa kansainvälisen tason hanketoimintaa.

Toteutus: VTT ja Jämsän kaupunki

Rahoituspaneelit Himoksella – Jämsä yhdistää yritykset ja sijoittajat TIKKA-hankkeen voimin

Kolmena peräkkäisenä vuotena järjestetyt Rahoituspaneelit Himoksella ovat muodostuneet tärkeäksi kohtaamispaikaksi kasvuyrityksille, sijoittajille ja TKI-toiminnan vauhdittajille Keski-Suomessa. Tapahtumasarjan tavoitteena on ollut tukea Jämsän alueen elinvoimaa ja uudistuvaa teollisuutta luomalla yhteys innovatiivisten yritysten ja rahoittajien välille. Paneelit ovat osa TIKKA-hankkeen toteutusta, jota rahoittavat Jämsän kaupunki ja Keski-Suomen liitto.

Vuoden 2023 rahoituspaneeli – Ensimmäinen askel: yritykset ja ideat esiin
Ensimmäinen paneeli järjestettiin 14.4.2023, ja se keskittyi uudistuvaan teollisuuteen, ilmailuun, kiertotalouteen ja matkailuun. Tapahtumassa 3–4 kasvuhakuista yritystä pääsi esittelemään liikeideoitaan ja rahoitustarpeitaan laajalle joukolle sijoittajia – mukana olivat niin julkiset rahoittajat, pääomasijoitusyhtiöt kuin pankkien ja yksityisten sijoittajien edustajat. Yritykset saivat konkreettista palautetta ja arvokkaita kontakteja.

Vuoden 2024 rahoituspaneeli – Kaipola esiin uutena teollisuusklusterina
Toinen paneeli järjestettiin 1.3.2024, ja se nosti erityisesti esiin Kaipolan alueen uutta tulevaisuutta. Paneelin yhteydessä järjestetyssä mediatilaisuudessa kuultiin Kaipolaan sijoittumista suunnittelevien yritysten visioita ja tulevaisuuden suunnitelmia. Tapahtuma vahvisti Jämsän profiilia kansallisesti kiinnostavana kiertotalous- ja uusiutumisteollisuuden keskittymänä.

Vuoden 2025 rahoituspaneeli – Laaja kattaus rahoitettavia ja sijoittajia

Seuraavana vuonna, 6. helmikuuta 2025, Himos isännöi kolmatta Rahoituspaneelia. Tapahtuma järjestettiin jälleen yhteistyössä Jämsän kaupungin ja Keski-Suomen liiton rahoittaman TIKKA-hankkeen kanssa. Tilaisuudessa esiintyivät muun muassa seuraavat yritykset:​

• Music.Info Finland
• Freight Car Finland
• Kaipolan Peletti Oy​
• Scandinavian Seaplanes Oy​

Tapahtuma tarjosi yrityksille vmahdollisuuden testata rahoituskelpoisuuttaan, saada palautetta liikeideoistaan sekä luoda kontakteja rahoittajiin ja sijoittajiin. ​

Rahoituspaneelit ovat osoittaneet Jämsän alueen sitoutumista yritystoiminnan kehittämiseen ja elinvoimaisuuden edistämiseen tarjoamalla foorumin, jossa yritykset ja sijoittajat voivat kohdata ja luoda uusia yhteistyömahdollisuuksia.