Huovan parissa kasvaneet

Kun Alex Lahtinen vuonna 1921 alkoi valmistaa kotitilansa saunassa Jämsän Partalassa huopikkaita, oli maailma hyvin toisenlainen kuin nyt. Paljon on yli sadan vuoden aikana muuttunut, mutta paljon on myös pysynyt – villan tuntu, käsityötaito ja tietenkin se, että Lahtiset valmistaa huopikkaita yhä.

Nyt huopatehdasta luotsaa jo kolmas sukupolvi, sisarukset Jukka Lahtinen ja Riitta Koskinen. Heidän isänsä Eero Lahtinen on yhä mukana toiminnan liepeillä.

– En minä täältä tehtaalta osaa poiskaan olla, huopatossut ja niiden valmistaminen ovat olleet elämässäni aina, Eero kertoo.

Eeron vetovastuulle yritys siirtyi 1960-luvulla. Kun puoliso Seija löytyi naapuripitäjästä, alkoi yrityksen pyörittäminenkin sujua yhdessä entistä paremmin. Pariskunta muistelee, miten pitkäaikaisista työntekijöistä oli suuri apu ja tuki sekä tietenkin myös Eeron vanhemmista.

– Suuri muutos tapahtui 1980-luvulla, kun saimme ostettua toimintansa lopettaneilta tehtailta lisää konekantaa. Värjäyskone oli ensimmäinen uusi koneemme, Seija Lahtinen kertoo. Yritys valmisti 1980-luvulla huopatuotteita muun muassa Aarikalle, joka oli ensimmäinen design-tuotteita myyvä asiakas.

Saunahattu huopikkaiden rinnalle

Lahtisten ensimmäinen sivutuote oli saunahattu, joka on nykyään valikoiman kestosuosikki. Uusia tuulia saapui pikkuhiljaa, muun muassa muotoilija, huopataituri Leena Sipilän kanssa tehdyn yhteistyön myötä. Seija muistelee, miten Lahtisilla kävi myös arvovieraita, kuten silloisen presidentin vaimo Eeva Ahtisaari.

Lapset, Riitta ja Jukka, olivat luontevasti mukana tehtaantouhuissa, hoitamassa vaikkapa karstakonetta. Jukalla on useita muistoja koneista, niiden kuljettamisesta, purkamisesta ja kasaamisesta.

– Täysin vapaaehtoista tekemistä se oli, eikä meitä myöhemminkään koskaan patistettu jatkamaan yritystä. Huopa on ollut itselle niin tuttua koko elämän ajan, viihdyin täällä tehtaalla jo lapsena, tuttujen työntekijöiden seurassa, Riitta kertoo.

1990-luvun puolivälissä Riitta ja Jukka aloittivat vakituiset työt Lahtisilla. Vuosikymmenen aikana värejä alkoi tulla mukaan enemmän, ja tuotteet löysivät tiensä Suomen suurten keskusliikkeiden valikoimiin sekä kansainväliseen jakeluun.

Jatkuvaa kehittämistä

Riitan ja Jukan vastuulle yritys siirtyi 2000-luvun alkupuolella. Yhteistyö tunnettujen suunnittelijoiden kanssa käynnistyi myös: Aamu Songin kanssa yhteistyö alkoi vuonna 2006, Aki Choklatin kanssa vuonna 2008 ja Jonas Hakaniemen kanssa vuonna 2010.

– Asioiden kehittäminen on ollut mielenkiintoista, ja on ilo tehdä töitä innovatiivisten ja innostavien osaajien kanssa, Riitta kiteyttää.

Monenlaista myllerrystä on mahtunut Lahtisten vuosiin. Jukka kertoo, miten aikanaan Jämsässä pelkästään Partalan kylällä on ollut yhtäaikaisesti seitsemän tossunvalmistajaa, kun nyt niitä on kaksi. Huopatehdas J. Alho on myös pitkän linjan huopatehdas, joka viettää 100-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2027. Itse asiassa Jämsän tehtaat ovat Suomen ainoat huopatossujen valmistajat.

Lahtisilla pohditaan paljon myös vastuullisuuskysymyksiä, kuten veden ja energian käyttöä.

– Mietin mielelläni, miten tehdään ja miten voisi tehdä vielä paremmin, miten kehittää asioita. Esimerkiksi tehtaalta syntyvä hukkalämpö kierrätetään rakennuksen lämmitykseen, ja veden käyttöä on karsittu. Myös leikkuutähteitä hyödynnetään monin tavoin, Jukka selventää.

Nykyään Lahtisten toiminnassa on mukana neljäskin sukupolvi. Riitan tytär Saara Koskinen aloitti työt vuoden 2025 alkupuolella.

– Olen ammatiltani yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, ja ajoin säiliöautoa. Alkoi kuitenkin tuntua siltä, että jotain muuta voisi tehdä, ja loppiaisena 2025 kävimme äidin kanssa pitkän keskustelun aiheesta. Huopatehdas alkoi houkutella tosissaan, ja tässä sitä nyt ollaan, Saara juttelee.

Hän kertoo, miten monet lapsuudenmuistot liittyvät huopaan, aivan kuten hänen äidillään ja äidin isällään.

– Koulun jälkeen halusin tulla tänne toimistoon, tuttujen työntekijöiden pariin, enkä mennä yksin kotiin. Olen kasvanut huovan parissa.

Noin puolentoista vuoden työkokemus Lahtisilla on jo opettanut paljon, ja opettaa koko ajan lisää. Saunahatun ompelu kuului ensimmäisiin tehtäviin, ja Saara innostui heti.

– Olen itse asiassa innostunut kaikista muistakin tehtävistä, mulla on lempikoneitakin jo, Saara nauraa.

HUOPA – sata vuotta suomalaista käsityötä

Huopaliike Lahtinen juhlistaa yli satavuotista taivaltaan HUOPA – sata vuotta suomalaista käsityötä -näyttelyllä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. Alkusysäys näyttelylle tuli Aki Choklatilta, ja perhe kiinnostui ajatuksesta saman tien.

– On ollut mielenkiintoista tutustua Lahtisten historiaan, ja penkoa arkistoja. Aikakaudelle on osunut isoja myllerryksiä: maailmasotia, nailonin ja polyesterin keksiminen, uudenlaisia koneita ja tekniikoita, mutta Lahtiset on ja pysyy, jatkaa sitkeästi kulkuaan, näyttelyn kuratoinut Aki kehuu.

Näyttelyn visuaalisesta suunnittelusta vastaa Aki yhdessä Christian Trippen kanssa.

Näyttelyssä huopa näyttäytyy sekä perinteisenä käsityömateriaalina että uuden muotoilun lähtökohtana. Historiallisten esineiden ja työkalujen lisäksi esillä on tuotteita eri vuosikymmeniltä, valokuvia, mainoksia ja yrityksen historiaan liittyviä esineitä. Lisäksi nähtävillä on videoinstallaatio, jossa kolme sukupolvea kertoo Lahtisten historiasta ja omasta suhteestaan huopaan.

Avajaisissa kaupunginjohtajamme Jori Reijula osuvasti totesi, että Jämsä on todellinen huopalaakso ja ylpeä siihen liittyvästä osaamisesta, työstä, yrittäjyydestä ja käsityötaidosta.

HUOPA – sata vuotta suomalaista käsityötä
Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25, Jyväskylä
Avoinna 5.12.2026 saakka

Teksti ja kuvat: Johanna Suominen