Rakentamisen luvat
Uusi rakentamislaki on tullut voimaan 1.1.2025. Sivun tietoja päivitetään uuden rakentamislain mukaiseksi. Ajankohtaisimman tiedon määräysten ja ohjeiden tulkintaan saat ottamalla yhteyttä rakennusvalvontaan.
Uusi rakentamislaki voimaan 1.1.2025 – Huomioithan nämä asiat rakennus- tai remontointihankkeissasi
Uusi rakentamislaki koskee vuoden 2025 alusta lähtien jätettyjä lupahakemuksia. 31.12.2024 mennessä jätetyt lupahakemukset käsitellään vanhan lain mukaisesti.
Uuden rakentamislain myötä jatkossa käytössä on vain yksi lupamuoto, joka on rakentamislupa. Vanhat lupamuodot eli rakennuslupa, toimenpidelupa ja ilmoitusmenettely poistuvat käytöstä. Maisematyölupa, purkamislupa ja purkamisilmoitus säilyvät ennallaan. Jotkut hankkeet vaativat edelleen poikkeamisluvan.
On tärkeää, että rakennuksen suunnittelu ja toteutus tapahtuvat rakentamista koskevien säännösten, määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakentajan vastuu ja selvittämisvelvollisuus korostuvat lakimuutoksen myötä entisestään. Vaikka rakennushanke ei aina vaadi rakennusvalvonnan lupaa, rakentamismääräyksiä on noudatettava. Lain ja määräysten vastaisuus johtaa jälkivalvontaan ja pahimmassa tapauksessa rakennuksen purkamiseen.
Rakentamislupa tarvitaan korjaus- ja muutostöihin, jos työ on verrattavissa uuden rakentamiseen sekä jos rakennusta laajennetaan, kerrosalaa lisätään tai jos työllä voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Rakentamislupa tarvitaan myös sellaiseen rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvaan korjaus- ja muutostyöhön, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos edellyttää rakentamisluvan.
Kaavamääräykset asettavat reunaehtoja esimerkiksi etäisyyksistä, rakennusoikeudesta, materiaaleista ja ulkonäöstä. Lisäksi on huomioitava etäisyydet rajaan, palomääräykset ja rakenteiden kantavuus. Rakennuskohdetta ei saa rakentaa ilman rakennuspaikkaa. Rakennuspaikka määritellään kaavassa tai erillisellä sijoittamis- tai poikkeamislupapäätöksellä.
Hankkeen luvanvaraisuus kannattaa varmistaa rakennusvalvonnasta. Rakennusvalvontatoimisto auttaa ja neuvoo mielellään lupa-asioissa. Tietoa luvista ja niiden hakemisesta sekä lupien käsittelyvaiheista saat myös näiltä verkkosivuilta.
-
Asuinrakennus ja lomarakennus edellyttävät aina rakentamislupaa. Rakentamislupa tarvitaan 30 neliömetrin tai sitä suuremman rakennuksen rakentamiseen ja yli 50 neliömetrin katoksen rakentamiseen.
Rakentamislupa tarvitaan esimerkiksi seuraavissa hankkeissa
- asuinrakennus
- kooltaan vähintään 30 neliömetriä tai 120 kuutiometriä oleva rakennus
- kooltaan vähintään 50 neliömetriä oleva katos
- yleisörakennelma, joka on käytössä yli kolmen kuukauden ajan ja jota voi käyttää yhtä aikaa vähintään viisi henkilöä
- vähintään 30 metriä korkea masto tai piippu
- vähintään 2 neliömetrin suuruinen valaistu mainoslaite
- energiakaivo
- erityistä toimintaa varten rakennettava alue, josta aiheutuu vaikutuksia sitä ympäröivien alueiden käytölle
Rakentamisluvan yhteydessä arvioidaan rakentamiskohteen sijoittamisen edellytykset ja tekninen toteutus. Hakijan toiveesta hanke voidaan käsitellä ensin sijoittamisluvalla, jonka jälkeen haetaan rakentamislupa.
Lupakynnystä on nostettu ja luvanvaraisuuden rajat on määritelty laissa (RakL 42 §).
- Esimerkiksi alle 30 m² piharakennus tai alle 50 m² katos eivät yleensä vaadi rakentamislupaa, mutta rakentamisen tulee noudattaa alueen kaavamääräyksiä ja kunnan rakennusjärjestystä. Tarkempia määräyksiä tullaan antamaan uudessa rakennusjärjestyksessä.
- Rakentamislupa tarvitaan, kun käyttötarkoitusta muutetaan olennaisesti, rakennuksen olennaisia ominaispiirteitä korjataan tai suojeltua tai arvokasta rakennusta korjataan merkittävästi.
- Talousrakennuksen purkamiseen ei jatkossa tarvitse hakea lupaa, ellei rakennuksella ole historiallista tai rakennustaiteellista arvoa. Jos purkamiseen ei tarvitse lupaa, purkamisesta tulee kuitenkin tehdä purkamisilmoitus 30 vrk ennen purkamistyöhön ryhtymistä. Rakennusten käyttötarkoituksen muutokset ratkaistaan edelleen rakentamisluvan kautta.
Rakentamisluvan voimaantulo
Rakentamislain perusteella myönnetyissä luvissa oikaisuvaatimusaika on 30 + 7 vuorokautta kuulutuspäivästä lukien.
-
Maisemaa olennaisesti muuttaviin toimenpiteisiin tarvitaan asemakaava-alueella rakennustarkastajan lupa. Tällaisia toimenpiteitä ovat: puiden kaataminen, maankaivu, täyttäminen, louhiminen. Lupa voi olla tarpeen myös eräiden osayleiskaavojen alueella.
Maisematyölupaa haetaan sähköisesti Lupapiste-palvelun kautta.
-
Purkamislupa tarvitaan rakennuksen tai sen osan purkamiseen asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupa on myös tarpeen, jos yleiskaavassa niin määrätään.
Lupaa ei tarvita, jos voimassa oleva rakennuslupa tai hyväksytty katu- / tiesuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista. Lupaa ei myöskään tarvita talousrakennuksen ja muun vähäisen rakennuksen purkamiseen poikkeuksena historiallisesti tai rakennustaiteellisesti merkittävät rakennukset tai niiden osat.
Rakennuksen purkamisesta on aina, jollei purkamiseen tarvita lupaa, kirjallisesti ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus).
Purkamislupaa haetaan sähköisesti Lupapiste-palvelun kautta.
-
- uuden rakennuksen rakentamiseen
- korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen (esim. ullakkohuoneet)
- korjaus- tai muutostyöhön, jolla voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai
terveydellisiin oloihin - rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaiseen muuttamiseen
- määräajan paikallaan pysytettävän rakennuksen rakentamiseen
Rakennuslupa on voimassa viisi vuotta ja työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämispäivästä.
Rakennuslupaa haetaan sähköisesti Lupapiste-palvelun kautta.
-
- rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen
- rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos
toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka
kaupunki- tai maisemakuvaan - muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasun muuttamiseen (esim.
parvekkeiden lasittaminen tai ikkunajaon muuttaminen)- Parvekelasitus
- Luvan hakijana on taloyhtiö, jonka tulee tehdä päätös parvekelasitusten sallimisesta sekä laadusta.
- Lupahakemukseen liitetään julkisivupiirustukset sekä yksityiskohtainen piirros lasituksen rakenteesta.
- Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta, jona aikana lasituksia saa tehdä.
- Rakennusvalvonta suorittaa loppukatselmuksen työmaalla kun kaikki parvekkeet on lasitettu tai lupa-aika loppuu.
- Parvekelasitus
- asuinrakennuksen huonejärjestelyihin
- muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja
muutokset - rakennuksen julkisivun muuttaminen asemakaava-alueella
- kattomuodon muuttaminen
- kuistin tai terassin kattaminen
- ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen olennainen muuttaminen asemakaava-alueilla ja suunnittelutarvealueilla
- jätevesijärjestelmän rakentaminen / uusiminen
- tulisijan ja hormin rakentaminen
- grillikatos/huvimaja, grillikota 7 – 15 m² asemakaava-alueilla
- tontin aitaaminen
- rakennettuun ympäristöön liittyvä kiinteä aita (yli 1,5 m) ja kadun reunusmuuri (yli 1,0 m) asemakaava-alueella
- mainostoimenpide
- muun kuin maantielain 52 §:ssä säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa asemakaava-alueella
- aurinkosähkökeräimet rakennukseen kiinnitettyinä yli 0,5 m korkeat tai >20 m2 sekä maassa olevat >10 m2 asemakaava-alueilla
Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta luvan myöntämispäivästä.
Toimenpidelupaa haetaan sähköisesti Lupapiste -palvelun kautta.
-
- katos (10 – 25 m²) tai vaja (7 – 10 m²) asemakaava-alueella
- vaja (10 – 25 m²) haja-asutusalueella
- rakennuksen julkisivun muuttaminen haja-asutusalueella
- kuistin tai terassin kattamien haja-asutusalueella
- ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen muualla kuin asemakaava-alueilla ja suunnittelutarvealueilla
- katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen asemakaava-alueilla
- grillikatos/huvimaja, grillikota 7 – 15 m²
Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.
Ilmoitusmenettelyä varten tarvitaan yleensä seuraavat asiakirjat, jotka liitetään Lupapisteen suunnitelmat ja liitteet -välilehdelle
Omistusasiakirja
Selvitys siitä, että hakija tai hakijat hallitsevat tonttia tai rakennuspaikkaa. Selvitys voi olla esim. todistus viimeksi myönnetystä lainhuudosta (ei 3 kuukautta vanhempi) tai oikeaksi todistettu jäljennös kauppakirjasta, lahjakirjasta, vuokrasopimuksesta, hallintasopimuksesta tai muusta vastaavasta asiakirjasta.
Piirustukset
Piirustukset on laadittava Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 mukaan. Mikäli piirustukset toimitetaan paperisena, on ne taitettava A4 kokoon siten, että piirustuksen nimiö jää näkyviin. Asemapiirroksien mallit nähtävissä alla olevista linkeistä.
Muut liitteet
Muita liitettäviä asiakirjoja voivat olla esim. naapurin kuuleminen tai suostumus (tontin aitaaminen), taloyhtiön hallituksen pöytäkirjaote lupa-asiasta jne. Liitteiden tarve harkitaan tapauskohtaisesti. Lisätietoja tarvittavista liitteistä saa rakennusvalvontatoimistosta.
-
Aurinkosähkökeräimet rakennukseen kiinnitettyinä yli 0,5 m korkeat tai >20 m2 sekä maassa olevat >10 m2 asemakaava-alueilla vaativat toimepideluvan.
Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta luvan myöntämispäivästä.
Toimenpidelupaa haetaan sähköisesti Lupapiste-palvelun kautta.
-
Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen maalämpöön edellyttää toimenpideluvan hakemista. Uudisrakentamisen yhteydessä lämmitysjärjestelmä hyväksytään rakennusluvassa. Pohjavesialueella rakentamiselle voidaan asettaa rajoituksia Ympäristönsuojelulaki § 86, Vesilaki § 264). Vedenottamon suoja-alueilla ja läheisyydessä ei yleensä ole edellytyksiä maalämmön käytölle. Vaihtoehdot maalämmön keruujärjestelmälle ovat lämpökaivo, maapiiri ja vesistö. Kaupunki- ja asemakaava-alueella lämpökaivo on yleensä ainoa vaihtoehto. Maapiirin vaatima tila tavallisessa pientalossa on noin 1000 – 2000 neliömetriä. Vesistöön sijoitettava putkisto vaatii vesialueen omistajan suostumuksen. Vesistöön sijoitettavaksi haettavasta lämpöputkistosta on lisäksi tehtävä Keski-Suomen ELY-keskukselle vesirakennusilmoitus. Ilmoituksen saatuaan ELY-keskus antaa lausunnon siitä, vaatiiko toimenpide aluehallintoviraston luvan.
Luvan hakemisessa tarvittavat asiakirjat
- hakemuslomake
- asemapiirustus (3 kpl), johon on merkitty putkiston sijoitus tai porareiän etäisyys tontin lähirajoista sekä sijainnin osoittavat sidontamitat tunnetusta pisteestä. Lisäksi on merkittävä porauskulma asteina ja ilmansuunnalla, mikäli lämpökaivon porauskulma poikkeaa pystysuorasta
- rakennuspaikan hallintaselvitys
- naapurien suostumus, mikäli järjestelmän etäisyys alittaa suositeltavat minimietäisyydet
- selvitys keruuputkistossa käytettävän lämmönsiirtoaineen ja lisäaineiden koostumuksesta ja määrästä
- tonttikartta
- mahdolliset lausunnot muutospohjapiirustukset, mikäli rakennuksessa tapahtuu muutoksia
- Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto vesirakennusilmoituksesta
- ympäristöpäällikön/ympäristönsuojelusihteerin lausunto (rakennusvalvonta pyytää)
- hakemus pääsuunnittelijasta
- hakemus vastaavan kvv-töiden työnjohtajasta
Muuta huomioitavaa
- Ennen rakennustöihin ryhtymistä rakentajan tulee selvittää tonttinsa maanpinnan alapuolella olevien rakenteiden, putkien ja johtojen sijainnit (mm. vesi- ja viemäri-, lämpö-, tele- ja sähköjohdot).
- Hankkeelle on oltava nimettynä pääsuunnittelija ja vastaava kvv-töiden työnjohtaja, jotka rakennusvalvonta hyväksyy riittävän kokemuksen ja koulutuksen perusteella.
- Lupapäätöksessä voidaan asettaa ehtoja, jotka tulee huomioida työn suorituksessa.
- Asemakaava-alueella tulee työn suorittamisen jälkeen pyytää mittausosastolta sijainnin merkitseminen ja sijaintikatselmus.
- Loppukatselmuksessa on rakennusvalvontaan toimitettava vastaavan kvv-työnjohtajan allekirjoittama tarkastusasiakirja työn suorittamisesta sekä kopio porausraportista, jossa ilmenee vähintään lupapäätöksessä edellytetyt tiedot päivitettyinä sekä poraussyvyys.
Lämpökaivon suositeltavat minimietäisyydet eri kohteisiin:
- naapurin raja 7,5 m
- lämpökaivo 15 m
- porakaivo 40 m
- rengaskaivo 20
- oma rakennus 3 m
- kiinteistökohtainen jätevesipuhdistamo: kaikki jätevedet 30 m, harmaat vedet 20 m
- omista viemäri- ja vesijohdoista 3 m
- naapurin vesi- ja viemärijohdoista 5 m
Lisätietoja maalämmöstä Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa Energiakaivo.
Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta luvan myöntämispäivästä.
Toimenpidelupaa haetaan sähköisesti Lupapiste -palvelun kautta.
-
Erityisestä syystä voidaan myöntää poikkeus maankäyttö- ja rakennuslain säännöksistä tai muista sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja rajoituksista. Poikkeamisluvan myöntää maankäyttöinsinööri viranhaltijapäätöksellä.
Poikkeamislupahakemukset jätetään Lupapisteeseen sähköisesti tai Jämsän kaupungin kirjaamoon. Maankäyttö- ja rakennuslain 1.4.2016 voimaan tulleen muutoksen myötä poikkeamistoimivalta siirtyi kuntiin kokonaisuudessaan.
Poikkeamislupaa ja suunnittelutarveratkaisua varten tarvittavat asiakirjat
(Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 §)
Hakemuslomakkeita saa myös kaavoituksesta tai rakennusvalvonnasta. Hakemuksen allekirjoittavat rakennuspaikan kaikki haltijat tai yksi muiden valtuuttamana (valtakirja liitettävä hakemukseen).
Hakemuslomake erityisperusteluineen on kaikilta osin täytettävä.Omistusasiakirja
Selvitys siitä, että hakija tai hakijat hallitsevat tonttia tai rakennuspaikkaa. Selvitys voi olla esim. todistus viimeksi myönnetystä lainhuudosta tai oikeaksi todistettu jäljennös kauppakirjasta, lahjakirjasta, vuokrasopimuksesta, hallintasopimuksesta, esisopimuksesta tai muusta vastaavasta asiakirjasta.
Ympäristökartta
Karttaote, joka osoittaa rakennuspaikan sijainnin.
Selvitys naapurien kuulemisesta
Selvitys kaikilta rajaan rajoittuvilta naapureilta sekä tien tai kapean vesistön takana olevilta naapureilta.
Lomake naapureiden kuulemiseen
Asemapiirros, mittakaava 1:500
Asemapiirroksesta on käytävä ilmi sekä olemassa olevat että suunnitellut rakennukset tai rakentamistoimenpiteet rakennuspaikalla. Asemapiirros tulee laatia Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 mukaisesti.
Muut selvitykset
Muita selvityksiä pyydetään tarpeen mukaan, esimerkiksi selvitys puhtaan veden saantimahdollisuudesta ja todistus veden laadusta sellaisilla alueilla, joissa ei ole vesijohtoa.
Lisätietoja kaavoituksesta tai rakennusvalvonnasta
Jämsän kaupungin rakennusjärjestys
Jämsän kaupungissa on vireillä rakennusjärjestyksen uudistaminen 1.1.2025 voimaan tulleen rakentamislain mukaiseksi. Nykyinen rakennusjärjestys on voimassa niin kauan, kunnes uusi rakennusjärjestys on lainvoimainen tai rakentamislaki ei ole kumonnut vanhan rakennusjärjestyksen määräyksiä.
Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat rakentamista koskevat tarpeelliset määräykset. Määräykset täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta sekä voimassa olevia asemakaavoja ja oikeusvaikutteisia yleiskaavoja.
Rakennusjärjestyksen tavoitteena on luoda turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja sosiaalisesti toimiva elin- ja toimintaympäristö. Rakennusjärjestyksen määräyksillä pyritään suunnitelmalliseen ja sopivaan rakentamiseen sekä kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamiseen. Sillä pyritään myös hyvän elinympäristön toteuttamiseen sekä mahdollisuuksien mukaan olemassa olevan rakennuskannan ja elinympäristön säilyttämiseen. Määräyksillä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä.
