Rakentamisen luvat

• uuden rakennuksen rakentamiseen
• korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen (esim. ullakkohuoneet)
• korjaus- tai muutostyöhön, jolla voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai
  terveydellisiin oloihin
• rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaiseen muuttamiseen
• määräajan paikallaan pysytettävän rakennuksen rakentamiseen

Rakennuslupa on voimassa viisi vuotta ja työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämispäivästä.

Rakennuslupaa haetaan sähköisesti Lupapiste-palvelun kautta.

• rakennelmien ja laitosten, kuten maston, säiliön ja piipun pystyttämiseen
• rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei pidetä rakennuksena, jos
  toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka
  kaupunki- tai maisemakuvaan
• muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasun muuttamiseen (esim.
  parvekkeiden lasittaminen tai ikkunajaon muuttaminen)
  •  Parvekelasitus
    • Luvan hakijana on taloyhtiö, jonka tulee tehdä päätös parvekelasitusten sallimisesta sekä laadusta.
    • Lupahakemukseen liitetään julkisivupiirustukset sekä yksityiskohtainen piirros lasituksen rakenteesta.
    • Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta, jona aikana lasituksia saa tehdä.
    • Rakennusvalvonta suorittaa loppukatselmuksen työmaalla kun kaikki parvekkeet on lasitettu tai lupa-aika loppuu.
• asuinrakennuksen huonejärjestelyihin
• muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja
  muutokset
• rakennuksen julkisivun muuttaminen asemakaava-alueella
• kattomuodon muuttaminen
• kuistin tai terassin kattaminen
• ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen olennainen muuttaminen asemakaava-alueilla ja suunnittelutarvealueilla
• jätevesijärjestelmän rakentaminen / uusiminen
• tulisijan ja hormin rakentaminen
• grillikatos/huvimaja, grillikota 7 – 15 m² asemakaava-alueilla
• tontin aitaaminen
  • rakennettuun ympäristöön liittyvä kiinteä aita (yli 1,5 m) ja kadun reunusmuuri (yli 1,0 m)  asemakaava-alueella
• mainostoimenpide
  • muun kuin maantielain 52 §:ssä säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa asemakaava-alueella
• aurinkosähkökeräimet rakennukseen kiinnitettyinä yli 0,5 m korkeat tai >20 m2 sekä maassa olevat >10 m2 asemakaava-alueilla

Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta luvan myöntämispäivästä.

Toimenpidelupaa haetaan sähköisesti Lupapiste -palvelun kautta.

Aurinkosähkökeräimet rakennukseen kiinnitettyinä yli 0,5 m korkeat tai >20 m2 sekä maassa olevat >10 m2 asemakaava-alueilla vaativat toimepideluvan.

Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta luvan myöntämispäivästä.

Toimenpidelupaa haetaan sähköisesti Lupapiste-palvelun kautta.

Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen maalämpöön edellyttää toimenpideluvan hakemista. Uudisrakentamisen yhteydessä lämmitysjärjestelmä hyväksytään rakennusluvassa. Pohjavesialueella rakentamiselle voidaan asettaa rajoituksia Ympäristönsuojelulaki § 86, Vesilaki § 264). Vedenottamon suoja-alueilla ja läheisyydessä ei yleensä ole edellytyksiä maalämmön käytölle. Vaihtoehdot maalämmön keruujärjestelmälle ovat lämpökaivo, maapiiri ja vesistö. Kaupunki- ja asemakaava-alueella lämpökaivo on yleensä ainoa vaihtoehto. Maapiirin vaatima tila tavallisessa pientalossa on noin 1000 – 2000 neliömetriä. Vesistöön sijoitettava putkisto vaatii vesialueen omistajan suostumuksen. Vesistöön sijoitettavaksi haettavasta lämpöputkistosta on lisäksi tehtävä Keski-Suomen ELY-keskukselle vesirakennusilmoitus. Ilmoituksen saatuaan ELY-keskus antaa lausunnon siitä, vaatiiko toimenpide aluehallintoviraston luvan.

Luvan hakemisessa tarvittavat asiakirjat

• hakemuslomake
• asemapiirustus (3 kpl), johon on merkitty putkiston sijoitus tai porareiän etäisyys tontin lähirajoista sekä sijainnin osoittavat sidontamitat tunnetusta pisteestä. Lisäksi on merkittävä porauskulma asteina ja ilmansuunnalla, mikäli lämpökaivon porauskulma poikkeaa pystysuorasta
• rakennuspaikan hallintaselvitys
• naapurien suostumus, mikäli järjestelmän etäisyys alittaa suositeltavat minimietäisyydet
• selvitys keruuputkistossa käytettävän lämmönsiirtoaineen ja lisäaineiden koostumuksesta ja määrästä
• tonttikartta
• mahdolliset lausunnot muutospohjapiirustukset, mikäli rakennuksessa tapahtuu muutoksia
• Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto vesirakennusilmoituksesta
• ympäristöpäällikön/ympäristönsuojelusihteerin lausunto (rakennusvalvonta pyytää)
• hakemus pääsuunnittelijasta
• hakemus vastaavan kvv-töiden työnjohtajasta

Muuta huomioitavaa

• Ennen rakennustöihin ryhtymistä rakentajan tulee selvittää tonttinsa maanpinnan alapuolella olevien rakenteiden, putkien ja johtojen sijainnit (mm. vesi- ja viemäri-, lämpö-, tele- ja sähköjohdot).
• Hankkeelle on oltava nimettynä pääsuunnittelija ja vastaava kvv-töiden työnjohtaja, jotka rakennusvalvonta hyväksyy riittävän kokemuksen ja koulutuksen perusteella.
• Lupapäätöksessä voidaan asettaa ehtoja, jotka tulee huomioida työn suorituksessa.
• Asemakaava-alueella tulee työn suorittamisen jälkeen pyytää mittausosastolta sijainnin merkitseminen ja sijaintikatselmus.
• Loppukatselmuksessa on rakennusvalvontaan toimitettava vastaavan kvv-työnjohtajan allekirjoittama tarkastusasiakirja työn suorittamisesta sekä kopio porausraportista, jossa ilmenee vähintään lupapäätöksessä edellytetyt tiedot päivitettyinä sekä poraussyvyys.

Lämpökaivon suositeltavat minimietäisyydet eri kohteisiin:

• naapurin raja 7,5 m
• lämpökaivo 15 m
• porakaivo 40 m
• rengaskaivo 20
• oma rakennus 3 m
• kiinteistökohtainen jätevesipuhdistamo: kaikki jätevedet 30 m, harmaat vedet 20 m
• omista viemäri- ja vesijohdoista 3 m
• naapurin vesi- ja viemärijohdoista 5 m

Lisätietoja maalämmöstä Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassa Energiakaivo.

Toimenpidelupa on voimassa kolme vuotta luvan myöntämispäivästä.

Toimenpidelupaa haetaan sähköisesti Lupapiste -palvelun kautta.

• katos (10 – 25 m²) tai vaja (7 – 10 m²) asemakaava-alueella
• vaja (10 – 25 m²) haja-asutusalueella
• rakennuksen julkisivun muuttaminen haja-asutusalueella
• kuistin tai terassin kattamien haja-asutusalueella
• ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen muualla kuin asemakaava-alueilla ja suunnittelutarvealueilla
• katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen asemakaava-alueilla
• grillikatos/huvimaja, grillikota 7 – 15 m²

Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa.

Ilmoitusmenettelyä varten tarvitaan yleensä seuraavat asiakirjat, jotka liitetään Lupapisteen suunnitelmat ja liitteet -välilehdelle

Omistusasiakirja

Selvitys siitä, että hakija tai hakijat hallitsevat tonttia tai rakennuspaikkaa. Selvitys voi olla esim. todistus viimeksi myönnetystä lainhuudosta (ei 3 kuukautta vanhempi) tai oikeaksi todistettu jäljennös kauppakirjasta, lahjakirjasta, vuokrasopimuksesta, hallintasopimuksesta tai muusta vastaavasta asiakirjasta.

Piirustukset

Piirustukset on laadittava Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 mukaan. Mikäli piirustukset toimitetaan paperisena, on ne taitettava A4 kokoon siten, että piirustuksen nimiö jää näkyviin. Asemapiirroksien mallit nähtävissä alla olevista linkeistä.

• Haja-asutusalueen asemapiirroksen malli (pdf)
• Kaava-alueen asemapiirroksen malli (pdf)

Muut liitteet

Muita liitettäviä asiakirjoja voivat olla esim. naapurin kuuleminen tai suostumus (tontin aitaaminen), taloyhtiön hallituksen pöytäkirjaote lupa-asiasta jne. Liitteiden tarve harkitaan tapauskohtaisesti. Lisätietoja tarvittavista liitteistä saa rakennusvalvontatoimistosta.

Maisemaa olennaisesti muuttaviin toimenpiteisiin tarvitaan asemakaava-alueella rakennustarkastajan lupa. Tällaisia toimenpiteitä ovat: puiden kaataminen, maankaivu, täyttäminen, louhiminen. Lupa voi olla tarpeen myös eräiden osayleiskaavojen alueella.

Maisematyölupaa haetaan sähköisesti Lupapiste-palvelun kautta.

Purkamislupa tarvitaan rakennuksen tai sen osan purkamiseen asemakaava-alueella tai alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi. Lupa on myös tarpeen, jos yleiskaavassa niin määrätään.

Lupaa ei tarvita, jos voimassa oleva rakennuslupa tai hyväksytty katu- / tiesuunnitelma edellyttävät rakennuksen purkamista. Lupaa ei myöskään tarvita talousrakennuksen ja muun vähäisen rakennuksen purkamiseen poikkeuksena historiallisesti tai rakennustaiteellisesti merkittävät rakennukset tai niiden osat.

Rakennuksen purkamisesta on aina, jollei purkamiseen tarvita lupaa, kirjallisesti ilmoitettava rakennusvalvontaviranomaiselle 30 päivää ennen purkamistyöhön ryhtymistä (purkamisilmoitus).

Purkamislupaa haetaan sähköisesti Lupapiste-palvelun kautta.

Erityisestä syystä voidaan myöntää poikkeus maankäyttö- ja rakennuslain säännöksistä tai muista sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja rajoituksista. Poikkeamisluvan myöntää maankäyttöinsinööri viranhaltijapäätöksellä.

Poikkeamislupahakemukset jätetään Lupapisteeseen sähköisesti tai Jämsän kaupungin kirjaamoon. Maankäyttö- ja rakennuslain 1.4.2016 voimaan tulleen muutoksen myötä poikkeamistoimivalta siirtyi kuntiin kokonaisuudessaan.

Poikkeamislupaa ja suunnittelutarveratkaisua varten tarvittavat asiakirjat

(Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 §)

Hakemuslomakkeita saa myös kaavoituksesta tai rakennusvalvonnasta. Hakemuksen allekirjoittavat rakennuspaikan kaikki haltijat tai yksi muiden valtuuttamana (valtakirja liitettävä hakemukseen).
Hakemuslomake erityisperusteluineen on kaikilta osin täytettävä.

Hakemuslomake

Omistusasiakirja

Selvitys siitä, että hakija tai hakijat hallitsevat tonttia tai rakennuspaikkaa. Selvitys voi olla esim. todistus viimeksi myönnetystä lainhuudosta tai oikeaksi todistettu jäljennös kauppakirjasta, lahjakirjasta, vuokrasopimuksesta, hallintasopimuksesta, esisopimuksesta tai muusta vastaavasta asiakirjasta.

Ympäristökartta

Karttaote, joka osoittaa rakennuspaikan sijainnin.

Selvitys naapurien kuulemisesta

Selvitys kaikilta rajaan rajoittuvilta naapureilta sekä tien tai kapean vesistön takana olevilta naapureilta.

Lomake naapureiden kuulemiseen 

Asemapiirros, mittakaava 1:500

Asemapiirroksesta on käytävä ilmi sekä olemassa olevat että suunnitellut rakennukset tai rakentamistoimenpiteet rakennuspaikalla. Asemapiirros tulee laatia Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 mukaisesti.

Muut selvitykset

Muita selvityksiä pyydetään tarpeen mukaan, esimerkiksi selvitys puhtaan veden saantimahdollisuudesta ja todistus veden laadusta sellaisilla alueilla, joissa ei ole vesijohtoa.

Lisätietoja kaavoituksesta tai rakennusvalvonnasta

Luvan hakijana on taloyhtiö

Hakemuksen liitteet

• hakemuslomake täytettynä
• taloyhtiön valtakirja (jos hakemuksen allekirjoittaa taloyhtiön nimen kirjoittamiseen oikeutettu henkilö, valtakirjaa ei tarvita)
• taloyhtiön kaupparekisteriotteen jäljennös
• piirustukset kahtena sarjana

Piirustukset

• pohjapiirustus koko huoneistosta (mittakaavassa 1:100 tai 1:50), jossa muutos ja purettavat rakenteet on esitetty
• leikkauspiirustus (1:20), jossa on esitetty materiaalit sekä kosteus-, vesi- ja lämpöeristykset selityksineen
• piirustuksissa on oltava selvitys myös saunan ja kylpyhuoneen ilmanvaihdosta

Huomattava erityisesti

• lattian ja seinien vedeneriste RakMK C2 määräysten mukaan
• lattian kallistukset
• lattiakaivojen sijoitus

Lupaehdot

Luvan lisäksi vaaditaan

• vastaavan työnjohtajan hyväksyminen
• ilmanvaihtosuunnitelmat
• rakennesuunnitelmat, mikäli kantavia rakenteita muutetaan
• kvv-suunnitelmat, jos niissä tehdään muutoksia.

Ilmalämpöpumpun asentaminen pien-, rivi- tai kerrostaloon ei tarvitse lupaa, mikäli se asennetaan mahdollisimman huomaamattomaan paikkaan, kerrostalossa parvekkeen sisäpuolelle. Ilmalämpöpumppu on tarvittaessa verhoiltava julkisivuun sopeuttavalla kotelolla, joka saa olla vain vähäisesti kojetta suurempi. Jos ilmalämpöpumpun tai sen kotelon julkisivuvaikutus on huomattava, toimenpidelupa on tarpeen. Vaikka rakennusvalvonnan lupaa ei tarvittaisikaan, tulee toimenpiteelle saada taloyhtiön lupa.

Kooltaan (noin 1 m x 1 m) ja rakenteiltaan kalusteeseen verrattava

• taloyhtiön lupa tarvitaan
• rakennusvalvontaviranomaisen lupaa ei tarvita, jos sijoitetaan kylpyhuoneeseen niin, ettei rakenteita pureta ja vedeneriste säilyy yhtenäisenä koko kylpyhuoneen lattian osalla
• jos sauna sijoitetaan muuhun tilaan, lupa tarvitaan.