Tulevaisuustutka – Jämsän teollisen uudistumisen suunnannäyttäjä
Tulevaisuustutka – Näkymiä Jämsän uudistuvaan teollisuuteen
Tulevaisuustutka-tarkastelun Jämsässä toteutti VTT – Teknologian tutkimuskeskus osana Jämsän teollisen uudistumisen kehittämistyötä. Työn tavoitteena oli luoda kokonaiskuva Jämsän elinvoimaan vaikuttavista muutostrendeistä ja nostaa esiin strategisesti merkittäviä mahdollisuuksia. Tulevaisuustutkan avulla kaupunki ja sen sidosryhmät pystyvät jäsentämään toimintaympäristön muutoksia ja suuntaamaan kehittämistoimia pitkäjänteisesti.
Mikä on tulevaisuustutka?
Tulevaisuustutka on analyysityökalu, joka kokoaa yhteen megatrendit, hiljaiset signaalit ja nousevat ilmiöt, joilla voi olla vaikutusta valitun alueen tulevaisuuteen. Menetelmä perustuu tulevaisuudentutkimukseen ja systeemiseen ajatteluun, ja se auttaa tunnistamaan:
- Millaisia muutoksia on odotettavissa?
- Mihin meidän tulisi valmistautua?
- Missä piilevät Jämsän tulevaisuuden mahdollisuudet?
Tulevaisuustutka eroaa monista perinteisistä kehittämisvälineistä siinä, että se ei keskity vain nykyhetken vahvuuksiin ja haasteisiin, vaan avaa uusia näkökulmia siihen, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua – ja miten siihen kannattaa reagoida jo nyt.
Tulevaisuustutkan keskeiset havainnot Jämsästä
Tulevaisuustutkan analyysi nosti esiin useita Jämsän kannalta merkityksellisiä mahdollisuuksia ja kehittämissuuntia:
- Ilmailuklusteri Hallissa: Kansallisesti merkittävä osaamiskeskittymä, jonka potentiaalia voidaan kasvattaa päästöttömän teknologian ja puolustusteollisuuden kehityksessä. Alueella toimii mm. Patria ja useita muita ilmailuyrityksiä.
- Kiertotalous ja energiateollisuus Kaipolassa: Valmiit infrastruktuurit ja suunnitteilla olevat uudet investoinnit (esim. uusiutuvat energiat, biotalous) tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia vetytaloudelle ja uusien teollisuusalojen kehittymiselle.
- Vetytalous ja synteettiset polttoaineet (Power-to-X): Jämsän sijainti ja logistiikka mahdollistavat investoinnit vetytuotantoon ja sen jatkojalostukseen – esimerkiksi liikenteen ja teollisuuden käyttöön.
- Luonnonvarojen, metsien ja biopohjaisten sivuvirtojen hyödyntäminen: Jämsässä sijaitsevat toimijat, kuten metsäteollisuus ja bioenergiayritykset, tuottavat runsaasti hiilidioksidia, jota voidaan hyödyntää vetytalouden raaka-aineena.
- Kehittyvä logistiikka: Hyvät liikenneyhteydet, kuten Vt9, ja suuri kuljetusvolyymi luovat edellytyksiä logistiikkaratkaisujen ja jakeluverkkojen kehittämiseen – myös vedyntuotannon näkökulmasta.
Osaamisperustan rakentaminen: Tulevaisuuden teollisuuden kehitys edellyttää uutta osaamista.
Tulevaisuustutkan mukaan Jämsän kannattaisi investoida erityisesti teollisuuden TKI-osaamiseen ja koulutusyhteistyöhön.
Johtopäätökset ja jatkohyödyntäminen: Miten tulevaisuustutka vie Jämsää eteenpäin?
Tulevaisuustutkan päätulokset ovat toimineet perustana Jämsän aluekehittämisen tiekartoille, erityisesti vety-, kiertotalous- ja ilmailualan kehittämislinjauksissa. Analyysin avulla Jämsä on voinut tehdä perusteltuja valintoja siitä, mihin kehittämispanostuksia kannattaa kohdistaa, millaisia kumppanuuksia tarvitaan ja miten alue voi erottautua kilpaillussa toimintaympäristössä.
Keskeiset johtopäätökset
- Jämsällä on vahva strateginen asema osana vihreää siirtymää. Alueen sijainti, teollinen infrastruktuuri ja toimialaklusterit tukevat ilmastoneutraalin teollisuuden kehitystä – erityisesti vedyn, biopohjaisten ratkaisujen ja puhtaan liikenteen osalta.
- Vetytalous ja sen jatkojalostus ovat selkeitä kasvualoja. Kaipolan teollisuusalue on tunnistettu soveltuvaksi Power-to-X -ratkaisujen pilotointiin ja tuotantoon. Hallin ilmailualueella vety ja sähköiset käyttövoimat tarjoavat uudenlaista kilpailuetua päästöttömässä ilmailussa.
- Jämsän erikoistuminen luo erottautumistekijän. Tulevaisuustutkan avulla Jämsän elinvoimaetu kiteytettiin: yhdistelmä uusiutuvaa teollisuutta, logistiikkaosaamista ja ilmailuteknologiaa muodostaa kokonaisuuden, jota muualta Suomesta ei löydy samassa mittakaavassa.
- Osaamisen ja TKI-toiminnan vahvistaminen on ratkaisevaa. Yritysten uudistuminen, vetovoima ja investointivalmius nojaavat siihen, että alueella on tarjota osaavaa työvoimaa ja toimivat TKI-verkostot. Tulevaisuustutkan pohjalta on tunnistettu tarve esimerkiksi Jämsä Lab -kehitysalustalle, joka yhdistää yrityksiä, koulutusta ja tutkimusta konkreettisiin kokeiluihin.
- Resilienssi ja muutoskyky vaativat jatkuvaa ennakointia. Tulevaisuustutka ei ole kertaluontoinen analyysi vaan työkalu, jonka avulla voidaan säännöllisesti tarkistaa suuntaa ja mukautua muuttuviin olosuhteisiin. Tämä on erityisen tärkeää alueille, jotka ovat kokeneet rakennemuutoksia, kuten Jämsä.
Tulevaisuustutka tiekarttojen ja kehittämislinjausten taustalla
Tulevaisuustutkan havaintoja ja johtopäätöksiä on hyödynnetty seuraavissa konkreettisissa kehittämistyökaluissa ja -suunnitelmissa:
- Jämsän vetytalouden tiekartta: Tulevaisuustutkan kautta tunnistetut vahvuudet, kuten Kaipolan soveltuvuus vedyntuotannolle ja Hallin potentiaali päästöttömälle ilmailulle, ovat olleet keskeisiä tiekartan reunaehtoja ja sisältöjä.
- Teollisten ekosysteemien kartoitus ja sijoittumisselvitykset: Tulevaisuustutkan avulla on muodostettu näkymä siitä, millaisia arvoketjuja Jämsä voi houkutella, ja missä kohtaa kehitys tarvitsee julkisia tai yksityisiä panostuksia.
- Elinvoimaedun määrittely ja viestintä: Tulevaisuustutka on auttanut kiteyttämään Jämsän “elinvoimaedun” – eli sen, mikä tekee Jämsästä ainutlaatuisen ja kiinnostavan investointikohteen. Tätä tietoa hyödynnetään sijoittajaviestinnässä, rahoituspaneeleissa sekä kaupungin strategiatyössä.
- Tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittely: Tulevaisuustutkassa tunnistetut teknologiat ja teollisuuden kehityssuunnat on viety eteenpäin yhteistyössä koulutuksen ja TKI-toimijoiden kanssa – luoden pohjaa uudelle osaamisperustalle.
Tulevaisuustutka on osoittanut arvonsa paitsi analyysityökaluna myös kehittämisen moottorina. Se ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan auttaa Jämsää ja sen sidosryhmiä kysymään oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan. Näin se toimii kompassina, joka ohjaa kaupungin kehitystä kohti uudistuvaa, kestävää ja kilpailukykyistä tulevaisuutta.
-
Arvoketjun ja tuotannon paikallistuminen
Tuotanto ja arvoketjut siirtyvät yhä lähemmäs loppukäyttäjiä ja markkinoita. Paikallistumista vauhdittavat geopoliittiset jännitteet, huoltovarmuuden tarve ja teknologinen kehitys. Jämsässä tämä korostaa osaavan työvoiman, tekoälyn ja edistyneen tuotannon merkitystä.
Biopohjaiset ja älykkäät materiaali-innovaatiot
Uudet biopohjaiset, biohajoavat ja älykkäät materiaalit avaavat mahdollisuuksia ilmailuun, valmistavaan teollisuuteen ja tekstiileihin. Materiaalikehitys tukee kiertotaloutta ja mahdollistaa korkeamman jalostusarvon tuotantoa.
Monipaikkainen työ
Paikkaan sitomaton työ ja teknologia-avusteiset työympäristöt lisäävät alueiden houkuttelevuutta. Monipaikkainen työ voi tukea Jämsän kykyä houkutella osaajia ja vastata työvoiman saatavuuden haasteisiin.
Osaamisen muutokset tuotannossa
Digitalisaatio ja automaatio muuttavat tuotantotyön osaamisvaatimuksia nopeasti. Jämsässä korostuu tarve jatkuvaan osaamisen kehittämiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön koulutusorganisaatioiden kanssa.
3D- ja 4D-tulostus
Lisäävä valmistus nopeuttaa tuotekehitystä, tukee paikallista tuotantoa ja mahdollistaa uudenlaisia materiaaliratkaisuja. Teknologia voi toimia vetovoimatekijänä erityisesti ilmailu- ja materiaalikehityksessä.
C-UAS (miehittämättömän ilmailun torjuntaratkaisut)
Droonien käytön lisääntyessä kasvaa myös tarve C-UAS-ratkaisuille, erityisesti kriittisen infrastruktuurin suojauksessa. Tämä luo mahdollisuuksia puolustus- ja turvallisuussektorin TKI-toiminnalle.
Kuljetusdroonit
Kuljetusdrooneilla nähdään kasvava rooli logistiikassa, terveydenhuollossa ja teollisissa kuljetuksissa. Teknologia voi parantaa resurssien saatavuutta ja tukea älykkäitä palveluratkaisuja myös kaupunkien ulkopuolella.
Drooniparvet
Drooniparvet mahdollistavat uusia sovelluksia esimerkiksi puolustuksessa, maataloudessa ja hätätilanteissa. Kehityksen haasteita ovat reaaliaikainen tiedonsiirto ja järjestelmien yhteistoiminta.
Raaka-ainepula
Kriittisten raaka-aineiden saatavuus ja geopoliittiset riskit ohjaavat kohti resurssitehokkuutta, kierrätystä ja teollisia symbiooseja. Ekosysteemimallit korostuvat ratkaisuna.
Luontopohjaiset ratkaisut
Luontopohjaiset ratkaisut yhdistävät kestävän maankäytön, luonnon monimuotoisuuden ja taloudellisen toiminnan. Ne voivat lisätä alueen vetovoimaa ja tukea kestävää matkailua.
Hajautettu ja älykäs energiantuotanto
Paikallinen, älykäs energiantuotanto lisää joustavuutta ja tukee teollisia ekosysteemejä. Älyverkot ja energiavarastot mahdollistavat tehokkaamman energiankäytön.
Uusiutuva energia ja energian varastointi
Uusiutuva energia, P2X-ratkaisut ja energian varastointi ovat keskeisiä hiilineutraalin teollisuuden mahdollistajia. Samalla kasvaa tarve akkujen ja energiaratkaisujen kiertotaloudelle.
Bio- ja synteettiset polttoaineet
Kestävät polttoaineet, erityisesti ilmailussa, nähdään siirtymän avainratkaisuna. Jätevirtojen ja hiilidioksidin hyödyntäminen luo uusia teollisia mahdollisuuksia.
Suljettu kierto (jäte ja vesi)
Sivuvirtojen ja jätevesien tehokas hyödyntäminen tukee materiaalien ja energian omavaraisuutta. Teolliset symbioosit ovat suljetun kierron keskiössä.
Vetytalous
Vety nousee keskeiseksi osaksi hiilineutraaleja energiajärjestelmiä ja teollisuutta. Vetyhubit ja ekosysteemit yhdistävät tuotannon, käytön ja infrastruktuurin.
Edistynyt ja kiertotalousperusteinen valmistus
AI-avusteinen, joustava ja kiertotalouteen perustuva valmistus parantaa kilpailukykyä ja tukee toimijoiden välistä yhteistyötä. Data ja osaaminen ovat keskiössä.
Yhteenveto: Kohti Jämsän teollisen uudistumisen seuraavaa vaihetta
Tulevaisuustutka ja tunnistetut trendit osoittavat, että Jämsän teollinen uudistuminen rakentuu useiden samanaikaisten muutosten varaan. Kiertotalous, uusi ilmailu, energiaratkaisut ja digitalisoitu tuotanto eivät ole irrallisia kehityskulkuja, vaan toisiinsa kytkeytyviä kokonaisuuksia, jotka vaativat pitkäjänteistä ja koordinoitua kehittämistä.
Selvityksen keskeinen viesti on, että vaikuttava uudistuminen ei synny yksittäisistä teknologioista tai hankkeista, vaan ekosysteemeistä, joissa yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä julkinen sektori kehittävät ratkaisuja yhdessä. Tässä työssä Jämsän vahvuuksia ovat olemassa oleva teollinen infrastruktuuri, osaaminen sekä mahdollisuus tarjota fyysisiä kehittämisympäristöjä.
Kaipolan ja Hallin alueet toimivat konkreettisina alustoina, joilla trendit voidaan muuttaa kokeiluiksi, piloteiksi ja edelleen pysyväksi toiminnaksi. Kaipolassa painottuvat kiertotalouteen, energiaan ja teollisiin symbiooseihin liittyvät ratkaisut, kun taas Hallissa korostuvat uuden ilmailun, UAS- ja dronekehityksen mahdollisuudet.
Yhteenvetona Tulevaisuustutka luo perustan Jämsän uudistuvan teollisuuden tiekartalle. Se tarjoaa yhteisen näkymän kehityssuunnista, auttaa kohdentamaan jatkotoimenpiteitä ja tukee päätöksentekoa, jonka tavoitteena on vahvistaa Jämsän elinvoimaa ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.